Asiantuntija: hätäkeskuspäivystäjätkin kärsivät traumaperäisestä stressihäiriöstä – ”Olen odottanut, että joku toisi ilmiön Suomessakin oikeasti esille”

Poliisin posttraumatyöpajojen johtaja sanoo, että PTSD-oireita ei tunnisteta työterveydenhuollossa.

Posttraumaattinen stressihäiriö
Hätäkeskuksen työntekijän hiha
Hätäkeskuspäivystäjän työstä on perinteisesti ajateltu, että se on vain työtä joka pitää kestää.Toni Pitkänen / Yle

Ylen keskiviikkona julkaistu uutinen hätäkeskuspäivystäjien kovasta henkisestä kuormittumisesta on tullut monelle yllätyksenä.

Kova henkinen kuormitus paljastui Susanna Sankalan tekemästä Pro gradu -tutkielmasta, joka on ensimmäinen hätäkeskuspäivystäjistä tehty sosiologinen tutkimus Suomessa.

Itsekin hätäkeskuspäivystäjänä toiminut Sankala yllättyi, kuinka kaikki tutkimusta varten haastatellut hätäkeskuspäivystäjät alkoivat oma-aloitteisesti kertoa pahoja työtilanteita. Osa alkoi kertomisen aikana itkeä.

Poliisin valtakunnallisen posttraumatyöpajojen johtaja Juha Järvelin on tyytyväinen, että hätäkeskuspäivystäjien työn kuormittavuus tulee nyt oikeasti ilmi.

– Olen tyytyväinen, että opinnäytetyötasoisella työllä on pystytty nostamaan esiin ilmiö, joka on siellä olemassa. Se on valtavan hieno juttu. On vaikuttavaa, että tällainen työ on tehty.

Poliisin työturvallisuudenjohtamisen toimivuudesta kriisitilanteiden yhteydessä 2011 väitöskirjansa tehnyt rikoskomisario Juha Järvelin muistuttaa, että nyt kun asia on nostettu esiin, voidaan vihdoin tehdä asioita, joilla päivystäjien kuormitusta voidaan purkaa.

– Olen kohdannut ulkomailla hätäkeskuspäivystäjiä, joilla on PTSD:tä (traumaperäinen stressihäiriö). Olen odottanut, että joku toisi ilmiön Suomessakin oikeasti esille.

Vastenmielistä väkivaltaa ja kuoleman uhkaa

Traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD (Posttraumatic Stress Disorder) liittyy poikkeuksellisen uhkaaviin tai katastrofaalisiin tapahtumiin, jotka aiheuttavat todennäköisesti voimakasta ahdistuneisuutta.

Hätäkeskuspäivystäjät eivät työssään suoraan näe kuolleita, loukkaantuneita tai väkivallan seurauksia, mutta he kuulevat hätäpuhelun kautta jatkuvasti niin perheväkivaltaa, epätoivoa kuin paniikkiakin.

PTSD:hen liittyy esimerkiksi, että siitä kärsivällä on tapahtuneesta jatkuvia muistikuvia, painajaisunia ja hetkellisiä takaumia, jotka voivat olla rajuja.

Hätäkeskuspäivystäjä.
Hätäkeskupäivystäjät eivät välttämättä itse tunnista, mistä selittämätön paha olo tai kiukkuisuus voivat johtua. Yle

Poliisin posttraumatyöpajatoiminnan Suomeen yhdessä Pasi Härkösen kanssa 2010 tuonut Juha Järvelin uskoo ulkomaisten hätäkeskuspäivystäjien kokemuksiin vedoten, että PTSD:tä on myös Suomessa.

– Minulla on se käsitys, että meillä sitä ei tunnusteta. Tai jos joku tunnustaa sen itselleen, niin sitten seuraava ongelma on, että meillä ei riittävällä tavalla tunnisteta sitä terveydenhuollon piirissä.

Poliisin ensimmäiset posttraumatyöpajat järjestettiin 2012. Toiseen työpajoista saatiin seitsemän lapsiin kohdistuneiden rikosten tutkijaa. Järvelin muistaa, kuinka järisyttävä kokemus näiden tutkijoiden kokema kumuloitunut stressi oli.

– Hätäkeskuksessa on niin paljon samanlaisia tekijöitä, että olisi omituista, jos hätäkeskuspäivystäjien keskuudessa ei kärsittäisi pitkäkestoisesta työperäisestä kumulatiivisesta stressistä ja jopa posttraumaattisesta stressistä.

Tuska katoaa kun ei tarvitse olla kuin mitään ei olisi

Juha Järvelin käyttää sanontaa ensilinjan auttajat. 32 vuotta poliisina ollut Järvelin tietää kokemuksesta, että näiden poliisien, palomiesten, ensihoitajien tai hätäkeskuspäivystäjien elämänlaatu paranee merkittävästi, jos työn kuormitustekijöistä puhutaan, ne tunnustetaan ja tunnistetaan.

– Silloin ei tarvita mitään väärää ammattilaisuutta eli sitä, että mikään ei tunnu minulla missään.

Poliisin posttraumatyöpajoihin osallistuu ihmisiä, joista osalla on PTSD. Heillä on usein selittämätön paha olo tai he ovat vihaisia niin töissä kuin kotonakin. Kolmen työpajapäivän jälkeen he voivat Järvelinin mukaan kuitenkin jo selvästi paremmin.

– Kun se tuska katoaa, he kokevat saavansa valtavaa helpotusta. Elämänilo palaa ja kyky nauttia elämästä palaa.

Juha Järvelin toivoo nyt käynnistyneestä keskustelusta, että työterveyshuollossa opittaisiin tunnistamaan ensilinjan auttajien työn erikoispiirteitä.

– Vielä kun saataisiin Suomeen posttraumaretriitti ensilinjan auttajille, niin me olisimme maailman ykkösenä. Mutta se edellyttää sitä, että saataisiin kaikki ensilinjan auttajat tähän samaan junaan.

Poliisin posttraumatyöpajojen johtaja sanoo, että niin hätäkeskuspäivystäjiä kuin kaikkia ensilinjan auttajina toimivia yhdistää, että he kokevat stressiä, jota missään tavallisessa ammatissa ei ole. He kokevat stressiä elämästä ja kuolemasta.

– Ja tämähän on se, mistä ei ole puhuttu. Perinteisesti on ajateltu, että tämä on vain työtä, työssä pitää kestää ja jos et kestä, olet jollakin tavalla epäonnistunut. Ovatko he muka niin epäonnistuneita ihmisiä vai onko se niin, että työn luonne ja tarjottavat tukimahdollisuudet eivät ole hyviä, Järvelin kysyy.

Lue myös:

Hätäkeskuspäivystäjistä tehty tutkimus kertoo työstä, jota ei arvosteta eikä ymmärretä – Kova henkinen kuormitus yllätti

Marko Kilven kolumni: Rikotut poliisit