Isät ja äidit voivat katsoa ensi vuonna lapsensa terveystietoja Omakannassa

Sairaan tai iäkkään omaisen reseptit voi jatkossa uusia hänen puolestaan omien tietojen kautta.

Omakanta
Lääkäri kuuntelee stetoskoopilla potilaan keuhkoja.
Alle 18-vuotiaan terveystiedot tulevat näkyville vanhempien Omakannassa vasta lääkärin arvion jälkeen. Potilaslaki vaatii, että lapsen kyky päättää omasta hoidosta on aina selvitettävä. Jessica Edén/Yle

Sähköinen terveyden potilastietoja näyttävä Omakanta-palvelu uudistuu vuoden 2020 aikana. Uudistus tuo helpotusta erityisesti lasten vanhemmille, sillä jatkossa lasten terveystiedot näkyvät isän, äidin tai muun huoltajan Omakantaan.

Omakantaa on tähän saakka moitittu muun muassa siitä, etteivät vanhemmat ole voineet nähdä yli 10-vuotiaiden lastensa terveys- tai reseptitietoja.

Jatkossa lapsen tiedot näkyvät vanhemmille alle 18-vuotiaaksi saakka, mutta lapsen kypsyys päättää hoidostaan ja kypsyys päättää tietojensa jakamisesta sähköisesti on lääkärikäynnin yhteydessä arvioitava joka kerta erikseen.

Alaikäisellä ei ole oikeutta estää tietojen näyttämistä vanhemmille, jos ammattihenkilö arvioi, että kyseisessä asiassa nuori ei kykene vielä itse päättämään hoidostaan, vaikka hän itse olisi sitä mieltä, että ei halua tietoja näytettäväksi.

On kuitenkin myös asioita, joita nuori ei halua vanhempiensa näkevän. Silloin riittävän kypsäksi arvioitu nuori voi myös estää yksittäisten hoitotietojen näkymisen vanhemmalle. Näitä voivat olla esimerkiksi ehkäisyasiat tai muut nuoren arkaluonteiseksi kokemat asiat. Tähän potilaslaki antaa Suomessa mahdollisuuden.

– Pääsääntö kuitenkin on, että kaikki tiedot ovat jatkossa saatavilla, kertoo asiakkuusvastaava Mari Holmroos Kelasta.

Aivan heti lasten tiedot eivät Omakannassa välttämättä kaikille näy, sillä eri puolilla maata terveysasemien ja sairaaloiden potilastietojärjestelmät siirtyvät uuteen versioon eri aikaan.

Huoltajat saavat jatkossakin lapsen tiedot suoraan terveydenhuollosta pyytämällä kirjallisena.

Myös toisen aikuisen puolesta voi asioida jatkossa

Toinen merkittävä muutos Omakannassa on, että vuoden loppupuolella käyttäjät voivat asioida myös esimerkiksi oman vanhemman tai läheisen puolesta. Tämä ei aiemmin ole ollut sähköisesti mahdollista.

Muutoksesta hyötyvät varsinkin vaikeasti sairaat tai ikääntyneet, joille asioiden hoitaminen itsenäisesti voi olla ylivoimaista.

Jatkossa oman isän tai äidin tai sairaan omaisen lääkärikäynnit, hammashoidot ja reseptit voi katsoa Omakannassa, jos omainen on tehnyt sähköisen valtakirjan.

Valtakirja täytetään suomi.fi (siirryt toiseen palveluun)-verkkosivulla, ja sitä varten tarvitaan verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sähköinen henkilökortti sekä valtuuttajalta että valtuutetulta. Valtuutuksen voi tehdä myös usealle henkilölle.

Toisen aikuisen puolesta asiointi on mahdollista aikaisintaan ensi kesänä. Uudistus edellyttää muutosta asiakastietolakiin, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Jos lakiesitys hyväksytään, se astuu voimaan kesäkuussa 2020.

Olan yli kuva naisesta, joka selaa tietokoneella Kelan Omakanta-palvelua.
Potilaan tiedot näkyvät Omakannassa niin nopeasti tai hitaasti kun lääkäri tai hoitaja on ne hoitotilanteen jälkeen saanut kirjattua. Ilkka Klemola/Yle

.

Edunvalvojat eivät vielä mukana uudistuksessa

Edunvalvojalle ei vielä toistaiseksi ole voinut antaa sähköistä valtuutusta terveystietoihin. Edunvalvojaa tarvitaan silloin, kun ihmisen henkiset kyvyt ovat heikentyneet esimerkiksi sairauden tai vanhuuden takia.

– Tämä on tällä hetkellä iso puute, mutta sähköisten järjestelmien kautta ei vielä toistaiseksi pysty näkemään, kuka on kenenkin edunvalvoja, sanoo Mari Holmroos Kelasta.

Omakanta on tuttu noin puolelle suomalaisista

Sähköisiä palveluita on moitittu siitä, että ne jättävät ulkopuolelle suuren joukon ihmisiä, joilla ei ole osaamista tai kykyä käyttää palveluita. Tämä näkyy myös Omakannan käyttäjissä.

Edelleen vain noin puolet aikuisväestöstä käyttää Omakantaa. Käyntimäärät verkkopalvelussa ovat kuitenkin kasvussa.

Suomalaiset suhtautuvat sähköisiin terveyspalveluihin tuoreen väitöstutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan myönteisesti, mutta käyttäjät toivovat kuitenkin enemmän ja selkeämpää ohjeistusta palvelujen käyttöön.

Käyttäjän kannalta palvelussa on edelleen paljon kehitettävää. Omakannassa voi toistaiseksi uusia reseptejä, tallentaa hoitotahdon ja elinluovutustahdon sekä kieltää tietojen luovutuksen.

Sen sijaan esimerkiksi ajanvarausten tekeminen tai viestin lähettäminen lääkärille ei ole mahdollista.

– Ajanvaraustietoja voidaan toivottavasti jatkossa ainakin tutkia sieltä. Myös erilaisten palvelujen hakuja Omakannan kautta on pohdittu, mutta nämä ovat vasta suunnitelmia, sanoo Holmroos.

Lue myös:

Asiakaspalautetta halutaan nyt joka paikassa – Suomen suurin sairaanhoitopiiri HUS pyytää potilaita mukaan jo päättäviin pöytiin