Ilmastonmuutoskeskustelu on liian ideologista, sanoo ekomodernisti: "Ydinvoiman käyttämättä jättäminen voi olla kammottava virhe"

Ympäristöjärjestön mukaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa yksittäisten ihmisten valintoja tärkeämpiä ovat yhteiskunnalliset ja teknologiset muutokset.

ilmastonmuutos
Suomen ekomodernistien sihteeri Esko Pettay
Suomen ekomodernistien sihteeri Esko Pettay uskoo, että ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii valtioiden asettamia rajoituksia ja säädöksiä.Karri Laihonen / Yle

Älä tee kaukomatkoja. Älä syö lihaa. Vaihda sähköautoon.

Ihmisiä kehotetaan erilaisin keinoin torjumaan ilmastonmuutosta. Vielä tärkeämpää on kuitenkin muuttaa yhteiskunnan toimintatapoja ja rakenteita, sanoo Suomen ekomodernistien sihteeri Esko Pettay.

– Ihmisten puheilla tai poliitikkojen pyrkimyksillä ei ole loppujen lopuksi paljon merkitystä, elleivät toimet vähennä ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää. Ilmakehän hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet ovat ainoa asia, joilla on väliä. Ilmakehässä ei ole merkkiä siitä, että ihmisten toimet olisivat vielä jollain tavalla auttaneet.

Suomen ekomodernistit on vuonna 2015 perustettu ympäristöjärjestö.

Se eroaa perinteisistä ympäristöjärjestöistä, koska se ei nojaa esimerkiksi poliittisiin ideologioihin.

Mitkä sitten olisivat niitä kovia keinoja, joita ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan? Pettayn mielestä rajoitusten asettaminen ja sopivan teknologian hyödyntäminen.

– Tarvitaan päästöihin kohdistuvia suoria rajoituksia, kuten veroja.

Talouskasvu torppaa ilmastotavoitteet

Esko Pettay on koulutukseltaan biologi. Hän on töissä ympäristöystävällisyyteen pyrkivässä laivanvarustamossa.

Ilmastonmuutosta hän pitää ihmiskunnan historian tähän mennessä vakavimpana ongelmana. Siihen ei hänen mielestään ole kuitenkaan suhtauduttu sellaisena.

– Valtioille talouskasvu on nykyisin tärkeämpää kuin ilmastotavoitteet. Talouskasvu ja päästöjen vähentäminen eivät valitettavasti kulje käsi kädessä.

Ekomodernistit ei liputa ideologisen ympäristönsuojelun puolesta, minkä takia mitään tieteen avulla hyväksi todettuja työkaluja ei vastusteta.

– Esimerkiksi ydinvoima ja geenimuuntelu ovat toimivia teknologioita, joilla molemmilla on oma paikkansa, Esko Pettay sanoo.

Fossiiliset polttoaineet suurin ongelma

Eniten ilmakehälle haitallisia päästöjä tuottavat fossiiliset polttoaineet.

EU julkaisi hiljattain uuden ilmastolinjauksensa, jossa se lupaa sadan miljardin euron tuen fossiilisista polttoaineista riippuvaisille jäsenvaltioille, jotta unioni voisi pyrkiä kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä.

Esko Pettay vierittääkin vastuuta nimenomaan fossiilitoimijoille – sekä yrityksille että valtioille.

– Siellä pyörii ihan mielettömät rahat. Fossiilitoimijoiden vaikutusvalta on valtava.

Uusiutuvat energiamuodot, kuten aurinko- ja tuulienergia, ovat Pettayn mielestä hyviä, mutta eivät riittäviä keinoja. Ydinvoimaa hän pitää toimivana ratkaisuna. Ylen kyselyn mukaan erityisesti nuoret pitävät ydinvoimaa kestävänä energiamuotona.

– Ydinvoiman käyttämättä jättäminen voisi olla kammottava virhe. Siihen liittyvät riskit ja pelot ovat joskus aika ylimitoitettuja.

Pettay ottaa esimerkiksi puunpolton takassa. Siihen liittyy useita riskejä: pienhiukkaspäästöt, tulipalo, puiden pilkkomisessa moottorisahaonnettomuudet tai kuulo-ongelmat. Puunpolton yhteydessä hyväksymme isotkin riskit, mutta jossain muualla pelkäämme melko vaarattomiakin asioita.

– Otamme päivittäin isoja riskejä.

Maapalloa voidaan viilentää

Ilmastonmuutoskeskustelu on julkisuudessa vahvasti polarisoitunutta.

Osa kokee ilmastoahdistusta, mutta sekaan mahtuu myös asian kieltäjiä. Tiedemaailmalla on konsensus siitä, että ongelma on todellinen.

Entä jos siitä huolimatta tarvittaviin toimiin ei ryhdytä valtiotasolla?

– Maapallon viilentämiseen on olemassa keinotekoisia keinoja. Esimerkiksi yläilmakehään voidaan levittää auringonvaloa heijastavia pienhiukkasia. Kaikilla näillä keinotekoisilla konsteilla tosin on omat haittansa.

Esko Pettay pitää parempana vaihtoehtona päästöttömyyttä, joka saataisiin aikaan säätelyllä ja rajoituksilla. Esimerkiksi maatalouden tukipolitiikkaa tulisi ohjata suosimaan kasviviljelyä.

– Uskon, että keinotekoinen viilennys tulee silti eteen jossain vaiheessa.

Miksi ilmastonmuutoksen torjumista vastustetaan, ja se jopa kielletään?

– Lyhyt vastaus: en todellakaan tiedä, Pettay naurahtaa.

– Monia varmasti rassaa se, jos ihmisen vapauksia aletaan rajoittaa. Iso osa ei myöskään ole ehkä sisäistänyt ongelman vakavuutta, koska suuret vaikutukset ovat vielä suht kaukana tulevaisuudessa.

Eteen tulee myös alussa mainittu ideologisuus: monia ärsyttää liian ideologinen vihervasemmistolaisuus.

– Sitten ollaan eri mieltä vain sen eri mieltä olemisen takia.

Kuuntele Esko Pettayn haastattelu Yle Areenasta.

Lue lisää:

Ylen kysely: Suomalaiset kannattavat ydinvoimaa ilmastotaistelun työkaluna – erityisesti nuoret pitävät kestävänä energiamuotona

EU:n uusi ilmastolinjaus: Sata miljardia euroa hiilestä luopumiseen, ilmastolaki voimaan keväällä, 2030 tavoitteita tiukemmiksi