1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Ruokakauppa on yhä pidempään auki: Työtunteja tuli rutkasti lisää, mutta myyjien osa-aikatyö yleistyi

Vähittäiskaupassa on käynnissä sopeutumisvaihe uuteen normaaliin: epänormaaleihin työaikoihin ja pyhätyöhön.

talous
Henkilökuva
Myyjänä työskentelevä Katri Laine ei ole aamuihminen. Siksi hän tekee vain ilta- ja yövuoroja.Mikko Koski / Yle

Kauppojen laajentuneet aukioloajat ovat lisänneet myyjien osa-aikatyötä ja vuokratyötä.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin mukaan entistä pidemmät aukioloajat ovat lisänneet vastentahtoista osa-aikatyötä samalla kun vähittäiskaupassa kokoaikainen työ on vähentynyt.

Tutkimuspäällikkö Antti Veirto PAMin yhteiskuntapoliittisesta yksiköstä sanoo, että vähittäiskaupassa on käynnissä sopeutumisvaihe uuteen normaaliin: epänormaaleihin työaikoihin ja pyhätyöhön. Esimerkiksi ravintola-alalla tähän on jo totuttu.

– Hyvä, että on tarjolla töitä työntekijöiden erilaisiin elämäntilanteisiin ja löytyy työntekijöitä eri työajoille, sanoo Veirto.

Vuorotyö vaatii tosin arjen akrobatiaa: työntekijöiden haasteena on useimmiten tasapainon löytyminen työn ja elämän välillä, selviää PAMin työntekijäkyselyissä. Lastenhoidon ja omaishoidon järjestäminen voi olla vaikeaa, sosiaaliset suhteet ovat koetuksella, lepoaikaa ei aina ole tarpeeksi ja julkisilla liikennevälineillä ei aina pääse töihin.

Toisille vuorotyö on pelastus. Järvenpääläinen myyjä Katri Laine tekee omasta tahdostaan pelkästään ilta- ja yövuoroja Triplan Prismassa Helsingissä.

– Se sopii parhaiten omaan elämänrytmiini. Lisäksi korvaus on parempi kuin päivällä tehdyssä työssä, sanoo iltaihmiseksi tunnustautuva Laine.

– Parasta on se, että saa aamulla nukkua pitkään, herätä rauhassa ja lähteä töihin, kun on kunnolla hereillä.

Henkilökuva
Katri Laine (kuvassa) myöntää, että välillä muiden menojen sovittaminen ilta- ja yövuoroihin on hankalaa. Omia lapsia hänellä ei ole, joten lastenhoitoa ei tarvitse murehtia. Kumppani ymmärtää, koska hän tekee myös iltapainotteista työtä ravintola-alalla.Mikko Koski / Yle

Lisätyövoimaa on palkattu

Pidemmät aukioloajat tarkoittavat lisää työtunteja työntekijöille. SOK kertoo pystyvänsä tarjoamaan nykyisin miljoona työtuntia lisää vuosittain. Keskolla aukiolo on pelkästään tämän vuoden aikana laajentunut 20 000 tunnilla.

Lisätunteja on tullut erityisesti sunnuntai- ja pyhäpäiviin – eli päiviin, joiden aukiolo oli aiemmin hyvin rajoitettua. Jopa pienemmillä paikkakunnilla on nykyään ainakin yksi ruokakauppa, joka on lähes vuoden jokaisena päivänä auki.

SOK:n vähittäiskaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen sanoo, että heillä työllistämisvaikutukset näkyvät.

– Meillä on ihan selkeästi henkilöstömäärät lisääntyneet: kokoaikatyöt, osa-aikatyö, vuokratyö, kaikki. Aukiolomuutokset ovat olleet sen verran suuria, että olemme tarvinneet lisätyövoimaa kaikkiin erilaisiin työsuhteisiin, sanoo Lyytikäinen.

Keskolla lisätunnit on pystytty jakamaan nykyisille työntekijöille eikä osa-aikaisuus ole merkittävästi kasvanut, sanoo K-Citymarket-ketjun johtaja Ari Sääksmäki.

henkilökuva
K-Citymarket-ketjun johtaja Ari Sääksmäen mukaan iso muutostrendi on se, että yhä useampi käy kaupassa sunnuntaina tai pyhäpäivänä. Silloin on enemmän aikaa kuin arkena.Mikko Koski / Yle

24h-kauppoja tulee tasaisesti lisää

24h-aukiolon edelläkävijä Suomessa on ollut SOK, jolla on tällä hetkellä noin 60 ympäri vuorokauden auki olevaa ruokakauppaa. 24h-myymälöistä löytyy sekä pieniä lähikauppoja että isoja Prismoja, ja osa niistä on ABC-liikennemyymälöiden yhteydessä.

Kesko on lähtenyt varovaisemmin jatkuvaan aukioloon: sillä on kolme 24h-kauppaa, jotka kaikki ovat isoja K-Citymarket- tai K-Supermarket-myymälöitä

Ari Sääksmäen mukaan 24h-aukiolo ei ole Keskolle itseisarvo – sen sijaan monet sen ruokakaupat ja marketit ovat menossa kohti 06-24-aukioloa.

– Ratkaisut tehdään aina myymäläkohtaisesti ja kysyntää kuunnellen, sanoo Sääksmäki.

Ruokakauppojen ja markettien sunnuntaimyynti lähentelee jo arkipäivien tasoa. Myynti jakautuu tasaisemmin eri päiville ja kellonaikoihin, kun kaupat aukaisevat ovensa aikaisemmin ja sulkevat yömyöhään.

henkilökuva
SOK:n vähittäiskaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen povaa joulua edeltävästä lauantaista erittäin vilkasta myyntipäivää. Mikko Koski / Yle

Lisätunnit tasoittavat tavaratalojen kriisiä

Lisätyötunneista huolimatta vähittäiskaupan kokonaistyöllisyys on pysynyt lähes samana. Syynä on tavaratalojen ja kivijalkakauppojen kriisi, joka on vienyt alalta työpaikkoja.

Kaupan ala perusteli aukiolon vapautumista työllisyyden kasvulla. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vähittäiskaupan työllisten määrä ja tehdyt työtunnit ovat pysyneet lähes samana tai jopa laskeneet vuoden 2015 tasosta.

PAMin Antti Veirto muistuttaa, että samaan aikaan vähittäiskaupassa on käynyt iso myllerrys: Anttilan konkurssissa työnsä menetti 1 300 ihmistä. Stockmannin sulkiessa Oulun tavaratalon vuonna 2017 meni työpaikka alta 250 ihmiseltä.

Lisäksi aukiolojen vapautuminen näyttää hyödyttäneen jättikauppoja – pienempien kustannuksella. Ruokakauppojen ja tavaratalojen lisääntyneet työtunnit ovat siis tasoittaneet vähittäiskaupan isoa murrosta.

Tulevina joulunpyhinä yhä useampi kauppa on auki verrattuna viime vuoteen. Joulupäivä on useassa Suomen ruokakaupassa vuoden ainoa päivä, jolloin ovet ovat kiinni.

Myös myyjä Katri Laine viettää aattoyön töissä – vapaaehtoisesti.

– En koe, että se rajoittaa minun joulunviettoani. Toisaalta monelle muulle on hirveän tärkeä olla vapaalla, joten miksipä ei.

Lue lisää:

Läpi yön auki olevista kaupoista on tullut monille jääkaapin korvikkeita: ”Ei tarvitse hamstrata ruokaa, kun pääsee koska vain ostoksille”

Jättikaupat kuorivat hyödyt aukioloaikojen vapauttamisesta – työllisyys ei parantunut

Lue seuraavaksi