Tutkijat: Suomi on saavuttanut tavoitteensa Afganistanissa, vaikka maassa ei vieläkään ole rauhaa eikä demokratiaa

Oman maanpuolustuksen hyöty ja suhteet Yhdysvaltoihin keskeisiä tavoitteita, vaikka sitä ei usein sanota.

Afganistan
Panssaroituja Pasi -miehistönkuljetusajoneuvoja partioimassa Afganistanissa, 2009.
Suomalaisia Pasi-miehistönkuljetusajoneuvoja partioimassa Afganistanissa 2009.Puolustusvoimat

Suomen omat turvallisuuspoliittiset tavoitteet Afganistanissa on saavutettu, vaikka maan vakauttamiseen pyrkivä laaja kansainvälinen operaatio ei ole vastannut odotuksia. Näin päättelevät Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja oikeustieteen tohtori Klaus Ilmonen tänään torstaina julkaistussa kommentissaan.

– Suomi on hankkinut poliittista pääomaa keskeisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin, kirjoittavat tutkijat kommentissa.

Onnistumisista kommentissa mainitaan kaksi saavutusta. Suhteita sotilasliitto Natoon ja etenkin Yhdysvaltoihin on vahvistettu ja kehitetty. Osallistuminen on tukenut myös Suomen oman maanpuolustuksen kehittämistä.

Kommentissa ei kumpaakaan eritellä terkemmin, mutta sotilassuhteista käy esimerkiksi vaikkapa amerikkalaisten joukkojen osallistuminen sotaharjoituksiin Suomen maaperällä.

Omalle maanpuolustukselle Afganistanista on saatu esimerkiksi koulutusta ja "käytännön harjoitusta" ilmatulenjohtotoiminnassa. Ilmatulenjohtoa on se, kun maavoimien mukana oleva sotilas ohjaa ilmaiskuja kohteisiinsa maavoimien tueksi.

Hyötyä puolustusvoimien koulutukselle on ollut myös yleensä toiminnasta sotaa muistuttavissa olosuhteissa.

Syy, josta ei paljoa puhuta

Suomalaisia joukkoja on ollut Afganistanissa vuodesta 2002 saakka. Edellisen vuoden lopulla Yhdysvaltojen johtama sota oli kaatanut Afganistanin Taliban-hallinnon. Sen jälkeen luotiin suuri kansainvälinen kriisinhallintaoperaatio, jonka tarkoituksena oli vakauttaa tilanne maassa.

Alkuperäinen ISAF-operaatio päättyi vuonna 2015, minkä jälkeen Afganistanin vakauttamista ja sen hallinnon tukemista on yritetty Naton johtamalla Resolute Support -nimisellä operaatiolla. Se jatkuu edelleen, ja Suomesta siinä on mukana noin 60 henkilöä.

Resolute Supportin aikana suomalaiset ovat tarjonneet neuvonta- ja koulutusapua Afganistanin omalle armeijalle.

Rauhanturvaajia
Suomalainen sotilas afganistanilaisella kylänraitilla.Puolustusvoimat

Suomalaisia sotilaita on kaatunut Afganistanissa kaksi. Suomalaisten lailla Pohjois-Afganistanissa toimineita ruotsalaisia on kaatunut viisi. Virolaiset ovat joutuneet Etelä-Afganistanissa kovempiin taisteluihin, ja heitä on kaatunut yhdeksän.

Salonius-Pasternak ja Ilmonen toteavat, että Yhdysvaltain-suhteiden vahvistaminen ja oman puolustuksen kehittäminen ovat olleet keskeisiä syitä suomalaissotilaiden lähettämiselle Afganistaniin. Tätä ei julkisuudessa kuitenkaan usein sanota.

Julkisessa keskustelussa Suomessa – ja myös Ruotsissa – on korostettu sitä, että Afganistanissa ollaan edistämässä demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Ulkoministeriön mukaan tuloksia onkin saatu varsinkin tyttöjen ja naisten aseman parantamisessa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden mukaan Afganistanin yhteiskunnan kehittämisessä Suomen panoksen merkitys on usein vähäinen.

Sota, joka ei onnistunut

Kriisinhallintaoperaatiot tai niiden rinnalla koko ajan jatkunut Yhdysvaltain johtama sota Taliban-sissejä vastaan eivät ole tuoneet rauhaa eikä vakautta Afganistaniin. Viime vuosien aikana Taliban on jälleen vahvistunut, ja Afganistanin armeijan ja poliisin miestappiot ovat kasvaneet rajusti. Yksin viime vuonna Talibanin ja nyttemmin myös Isisin iskuissa kuoli noin 3 000 siviiliä.

Pommi-iskun jälkiä Bagramissa 11.12.2019
Afganistanilainen sotilas pommi-iskun jälkien edessä Bagramissa 11. joulukuuta 2019.Hedayatullah Amid / EPA

Taliban on jo vuosikaudet pystynyt iskuillaan horjuttamaan kansan luottamusta maan hallitukseen – jonka korruptio ja huono hallinto ovat horjuttaneet sitä lisää.

Salonius-Pasternakin ja Ilmosen mukaan Taliban olisi pitänyt ottaa alusta lähtien mukaan poliittiseen prosessiin Afganistanin rauhoittamiseksi. Talibanin kanssa on alettu käydä sodan lopettamiseen tähtääviä neuvotteluja vasta viime vuodesta lähtien.

Yhdysvallat pyrkii vähentämään joukkojaan Afganistanista, mutta Talibanin kiihtyneiden hyökkäysten vuoksi joukkojen lähtö on hidastunut.

Alkuviikosta The Washington Post (siirryt toiseen palveluun) -sanomalehti paljasti, että Yhdysvaltain armeija on koko sodan ajan kaunistellut sotatilannetta poliitikoille ja yleisölle. Lehden saamien asiakirjojen mukaan sotilaat ovat jo kauan tienneet, että sotaa ei voi voittaa.

Lue myös:

Yhdysvallat vetäytyy Syyriasta, voiko sama toistua Afganistanissa? Kysyimme asiantuntijoilta: "Maa romahtaisi, jos niin tapahtuisi nyt"