Pia Hurme jaksoi 10 vuotta hätäkeskuspäivystäjänä, sitten tuli stoppi: "Huorittelu ja tappouhkaukset kuormittivat, vaikka parhaansa yritti"

Hätäkeskuslaitos tarttuu ensi vuonna työntekijöiden psykososiaalisiin kuormitustekijöihin.

hätäkeskukset
Hätäkeskuspäivystäjänä 10 vuotta toiminut Pia Hurme 12.12.2019.
Pia Hurme työskenteli 10 vuotta hätäkeskuspäivystäjänä. Turvallisuusala kiinnostaa edelleen, mutta työ päivystäjänä on saanut jäädä.Antti Eintola / Yle

Entinen hätäkeskuspäivystäjä Pia Hurme muistaa, millaista oli lähteä kotiin rankan työvuoron päätteeksi. Olo oli hetkittäin turvaton.

– Kun oli ollut ihmisten hätätilanteessa koko päivän, alkoi kotimatkallakin kävellessä miettiä, millaisia ihmisiä on liikkeellä. Sitä tarkkaili ympäristöään ja mietti, onko turvallista.

Yle kertoi keskiviikkona hätäkeskuspäivystäjien kovasta henkisestä kuormituksesta. Sen Hurmekin on saanut kokea. Asiantuntijan mukaan hätäkeskuspäivystäjien työ voi johtaa traumaperäiseen stressihäiriöön.

Kangasalalainen Hurme työkentelee nykyisin pankkimaailmassa. Kymmenen vuoden työurakka Turun ja Keravan hätäkeskuksissa päivystäjänä on hänen kohdallaan ohi.

– Koin työn ihan hirvittävän raskaana, Pia Hurme sanoo.

Masennusta ja ahdistusta

Pia Hurmeen mukaan pitkät työvuorot ja monet raskaat asiat johtivat päätökseen työpaikan vaihtamisesta.

Päätös muhi melko pitkään. Elämään alkoi ilmaantua masennusta, kiukkuisuutta ja hirvittävää ahdistusta, hän kuvailee.

– Ei sitä jaksanut enää. Tulin siihen tulokseen, ettei mikään työ ole sen arvoista.

Hurme kertoo, ettei työn lisäksi jaksanut tehdä mitään muuta. Vapaa-aika kului joko työstä palautumiseen tai seuraavaan työvuoroon valmistautumiseen.

Ystäväni kysyi, miksi haluan työhön, jota ei arvosteta.

Pia Hurme

Hätäpuheluiden vastaanottaminen kävi lopulta liian raskaaksi. Hurme mainitsee erityisen kuormittaviksi täysin turhat puhelut ja luurista korviin sataneet solvaukset.

– Huorittelu ja tappouhkaukset kuormittivat, vaikka parhaansa yritti. Niitä kantoi mukanaan kyllä.

Arvostuksen puute kalvaa ammattilaista

Susanna Sankalan tekemän pro gradu -tutkielman mukaan moni hätäkeskuspäivystäjä on aidosti ylpeä työstään, vaikka heistä tuntuu, että päivystäjiä ei arvosteta. Hätäkeskuspäivystäjän työtä eivät kunnolla arvosta edes muut viranomaiset.

Pia Hurme muistaa saaneensa osakseen ihmetystä alanvalinnastaan jo opiskeluaikana.

– Ystäväni kysyi, miksi haluan työhön, jota ei arvosteta.

Hurme kertoo huomanneensa alan arvostuksen puutteen myös lehtien kommenttipalstoilta.

– Sieltä pystyy hyvin havaitsemaan sen, millaisia idiootteja ja älykääpiöitä hätäpuheluihin on monen mielestä vastaamassa, hän sanoo.

Hätäkeskuslaitos aikoo puuttua kuormitukseen

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöpäällikkö Antti Koskelan mukaan parannettavaa löytyy monelta saralta. Ensi vuonna työsuojelullisena painopisteenä on tarttua psykososiaalisiin kuormitustekijöihin.

Hätäkeskuslaitoksen johdon, esimiesten ja muun hallinnon arvostuksen päivystäjän työtä kohtaan pitää olla korkea, koska hätäpuheluiden vastaanottaminen ja käsittely on koko viraston olemassaolon tarkoitus.

Antti Koskela

Vuosittaisen työhyvinvointikyselyn kokonaisarvosana on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, mutta vain hieman. Koskela sanoo laskun olleen arvattavissa uuden tietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi.

ERICA-tietojärjestelmän käyttöönotto on Koskelan mukaan lisännyt negatiivisen palautteen määrää. Yhteistyöviranomaisten palaute koetaan selvästi voimakkaimmin, mikä hänen mukaansa on ymmärrettävää.

– Hätäkeskuslaitoksen johdon, esimiesten ja muun hallinnon arvostuksen päivystäjän työtä kohtaan pitää olla korkea, koska hätäpuheluiden vastaanottaminen ja käsittely on koko viraston olemassaolon tarkoitus.

Koskela kertoo, että asiakaspalautteiden mukaan hätäpuheluiden soittajat arvostavat päivystäjien työtä.

– Vaikka se ei varmasti aina ilmoituksen vastaanottajasta siltä tunnu, kun soitetaan hädässä, päihtyneenä tai kiukkuisena ja vuodatetaan kaikki päivystäjän niskaan, Koskela sanoo.

Huomio pitkäaikaiseen kuormitukseen

Hätäkeskuspäivystäjien työtä pro gradussaan tutkinut Susanna Sankala kertoo yllättyneensä, kuinka kaikki tutkimusta varten haastatellut hätäkeskuspäivystäjät alkoivat oma-aloitteisesti kertoa pahoista työtilanteistaan. Työn kuormittavuus tuli selvästi ilmi.

Hurme sanoo, ettei hän työssä ollessaan pystynyt keskustelemaan tunnoistaan tai saanut tilanteeseen apua.

– Miettii, onko se omaakin syytä. Olisin toki itse voinut olla painokkaamminkin yhteydessä työterveyteen, hän sanoo.

Toisaalta hän kokee aiheen olevan kuin norsu olohuoneessa.

– Kaikki tietävät, että se on olemassa, mutta siitä ei puhuta. Nopeat keskustelut käydään pahoista keikoista, mutta pitkäaikaisesta kuormituksesta ei puhuta.

Henkilöstöpäällikkö Antti Koskela sanoo, että työn kuormittavuus on tiedostettu ja sille on tehty toimenpiteitä.

– Lähiesimieskoulutus on aloitettu viime vuonna, työterveyshuollon ja KEVAn yhteistyötä on tehostettu, työnohjaus on mahdollistettu, varhaisen tuen ja defusing- eli purkukeskusteluja pidetään matalalla kynnyksellä, hän luettelee.

Koskelan mukaan nyt selvitetään mahdollisuutta järjestää hätäkeskuspäivystäjille posttraumatyöpajoja.

Lue nämäkin:

Hätäkeskuspäivystäjistä tehty tutkimus kertoo työstä, jota ei arvosteta eikä ymmärretä – Kova henkinen kuormitus yllätti

Asiantuntija: hätäkeskuspäivystäjätkin kärsivät traumaperäisestä stressihäiriöstä – ”Olen odottanut, että joku toisi ilmiön Suomessakin oikeasti esille”