Lapsiperheen vaikea valinta ulkosaaristossa: muutto mantereelle tai yläkoululainen viikoiksi sijaisperheeseen

Utön saarella asuu vakituisesti vain noin 40 ihmistä. Kun palveluja ei ole, utölaiset turvautuvat naapuriapuun. 

maaseutu
Poika ja äiti istuvat veneessä. Takana näkyy saari jolla kohoaa majakka.
10-vuotias Viljami asuu Utössä, Suomen ulkoreunalla. Millainen on lapsuus pienellä saarella, jossa kavereita on kymmenen ja harrastusmahdollisuuksia nolla? Voit katsoa Perjantai-dokkarin Lapsi, joka halusi pois saaresta klikkaamalla kuvaa.

Vuonna 2015 raumalainen Aaltosten perhe saapui lomalle Utön saarelle. Se viikko muutti perheen elämän.

– Viimeisenä lomapäivänä otin Utön majakasta kuvan ja sanoin, että en sano hyvästi, sanon vain näkemiin, perheen äiti Minna Aaltonen sanoo.

Melkein tarkalleen vuotta myöhemmin Aaltonen muutti esikouluikäisen Viljamin kanssa saareen. Äiti oli hakenut pestiä kauppiaana saaren kaupassa Utö Handelissa ja tullut valituksi. Vuotta myöhemmin myös isä Henri muutti heidän perässään.

Ilmakuva Utön saaresta. Kuvassa näkyy satama, majakka sekä punaisia taloja
Pienestä koosta huolimatta Utön saarella on alakoulu, kauppa, vedenpuhdistuslaitos ja kirjasto.Aleksi Nuotio

Aaltosten perheen valinta muuttaa syrjäseudulle on päinvastainen kuin suurimman osan suomalaisista. Muuttoliiketutkija Timo Aron Helsingin Sanomille tekemän selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan valtaosa Suomen kunnista tekee muuttotappiota, ja väkimäärä kasvaa enää lähinnä alueiden kasvukeskuksissa.

Saaressa palveluita puuttuu, mutta yhteisö auttaa

Utö on Suomen eteläisin asuttu paikka. Vajaan neliökilometrin kokoisella saarella asuu noin 40 ihmistä ympärivuotisesti. Sekä Maarianhaminaan, Turkuun että Hankoon on Utöstä lähes 100 kilometriä. Lauttamatka vie melkein viisi tuntia, eikä lautta kulje joka päivä kesäsesongin ulkopuolella. Valtaosalla asukkaista elinkeino liittyy matkailuun.

Saarelle muuttava joutuu tekemään tietoisen vaihtokaupan lähipalvelujen ja meren ympäröimän idyllin välillä. Pienellä saarella ei ole tarjota kaikkia palveluita.

– Jos lähdetään Viljamin kanssa hammaslääkäriin, niin reissussa voi mennä kaksi päivää. Matkat mantereelle yritetään tehdä perjantaisin, jolloin lautalla pääsee samana päivänä molempiin suuntiin, Minna Aaltonen kertoo.

Aaltosen perhe on veneessä nostamassa verkkoja Utön saaren edustalla
Aaltosen perhe käy yhdessä veneellä nostamassa verkkoja ja retkillä naapurisaarissa. Vanhemmat Heikki ja Minna ihastuivat saaressa rauhalliseen elämänmenoon ja pieneen yhteisöön.Aleksi Nuotio

Utössä on turvauduttu luoviin ratkaisuihin. Esimerkiksi saarelaisten ensiavusta vastaa ensivasteryhmä, jossa Minna Aaltonen on mukana. Ryhmä toimii sairaanhoitopiirin alaisuudessa. Kun jollekin saarelaiselle tapahtuu jotakin, ryhmäläiset saavat tiedon. Vakavassa tilanteessa apua tarvitseva noudetaan helikopterilla sairaalaan.

Kaupunkitieteen professori Mari Vaattovaaran mukaan riskit ovat maaseudulla asuvalle ja kaupungissa asuvalle erilaiset. Vaikka esimerkiksi synnytyssairaalaan voi olla syrjäisellä maaseudulla pitkä matka, on kaupungissa asumisessa omat riskinsä.

– Kaupungeissa yksinäisyys on suuri ongelma. Vaikka apu on lähellä, niin ihminen voi ongelmineen jäädä yksin.

Utössä palveluiden puuttuminen on saanut saarelaiset pitämään toisistaan huolta. Minna Aaltonen muistelee, kuinka naapurit tulivat hätiin, kun syysmyrsky meinasi viedä Aaltosten perheen katon keskellä yötä. Kattoa kiinnitettiin pimeässä tuulen tuivertaessa, ja työn päälle juotiin perheen keittiössä pullakahvit.

– Kaupungissa olisi varmaan soitettu kattofirmalle, joka olisi sitten aamulla tullut katsomaan tilanteen, Aaltonen vertaa.

Syrjäseudun elämäntapaa pitäisi tutkia enemmän

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mukaan palveluiden pitäminen kaikkialla Suomessa ei ole enää vuosikymmeniin ollut mahdollista. Suuressa osassa Suomea lähipalveluiden järjestäminen on hänen mukaansa äärimmäisen haastavaa.

Syrjäseudulle muuttajan on siis hyväksyttävä se, etteivät palvelut ole lähellä.

– Silloin kyseessä on aktiivinen valinta ympäristöstä, jonka tuntee etukäteen, Vaattovaara sanoo.

Utön kauppa
Utön kauppa on auki muutaman tunnin päivässä. Kauppa on saaren keskus, jossa tavataan tuttuja ja kuullaan, mitä saarella tapahtuu.Aleksi Nuotio

Vaattovaaran mukaan palvelujen tarjoamista pitää tulevaisuudessa miettiä kokonaan uudella tavalla. Sitä ennen on selvitettävä, mitä alueilla oikeasti tarvitaan.

– Pitäisi tutkia miten ihmiset, jotka eivät asu tiiviissä kantakaupunkimaisessa ympäristössä järjestävät elämänsä, hän sanoo.

Vasta sitten voidaan tehdä perusteltuja ehdotuksia siitä, miten palvelut kannattaa tarjota. Esimerkiksi päivittäistavaroiden saatavuus voidaan Vaattovaaran mukaan ratkaista myös tulevaisuudessa.

– Ovat ne sitten kauppa-autoja tai vaikka kimppakyytejä ruokakauppaan, hän sanoo.

Saaristoperheen tulevaisuus on mantereella

Viimeisten palveluiden katoaminen olisi ulkosaaristossa kova kolaus.

Viljamin kanssa Utön alakoulua käy vain yhdeksän muuta oppilasta. Pienen koulun kohtaloa punnitaan jatkuvasti, sillä hiljaisina vuosina oppilaita on ollut vain muutama. Vähimmillään opetusta on tarjottu yhdelle ainoalle oppilaalle.

Koulun säilyminen saarella on perheille elinehto.

Utön alakoulussa on meneillään oppitunti. Lapset istuvat pulpeteissaan ja opettajat neuvovat tehtävissä,
Utön alakoulussa on tänä vuonna 10 oppilasta. Usein oppitunteja järjestetään myös saariston luonnossa.Aleksi Nuotio

– Jos ei olisi koulua, niin eihän täällä olisi yhtään lapsiperhettä, Minna Aaltonen sanoo.

Aaltonen epäilee, että jos lapsiperheet kaikkoavat saarelta, ei asukaslukua saada säilymään edes nykyisessä 40 asukkaassa. Saaren toinen elinehto, kauppa, ei hänen mukaansa siinä tilanteessa säilyisi.

Huoli koulun lakkauttamisesta ei ole perusteeton. Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola kirjoittaa Aluehallintoviraston sivuilla julkaistussa tekstissä (siirryt toiseen palveluun), että yli 90 prosenttia maaseudun kouluista on suljettu. Kouluja on suljettu 1990-luvun puolivälistä lähtien noin 100 koulun vuosivauhdilla.

Viljami on nyt neljännellä luokalla. Muutaman vuoden päästä hänen on aika siirtyä yläkouluun. Sellaista ei ulkosaaristosta löydy.

Lähin yläkoulu on Korppoossa, jonne on viiden tunnin lauttamatka Utöstä. Koulumatkaa on mahdoton taittaa ulkosaaristosta käsin.

Yläkouluun siirtyvien lasten perheillä on kaksi vaihtoehtoa. Joko he muuttavat pois ulkosaaristosta tai lähettävät lapsensa arkipäiviksi Korppoossa sijaisperheeseen. Lapset pääsevät tällöin käymään kotona vain viikonloppuisin.

Viljami-poika on polvillaan television ääressä ja pelaa autopeliä
Viljami Aaltonen toivoisi, että saarella olisi enemmän harrastusmahdollisuuksia. Hän haluaisi harrastaa sählyä.Aleksi Nuotio

Syyskuussa, kun perheen haastattelu tehtiin, Minna Aaltosen päätös oli selvä. Kun Viljami siirtyy yläasteelle, niin heidän perheensä on muutettava pois saaristosta.

Mantereelle muuttaminen ei haittaa Viljamia. Saari on alkanut tuntua hänelle liian pieneltä.

– Ei täällä jaksa leikkiä enää missään, poika parahtaa.

Marraskuussa Aaltoset päättivät lähteä saarelta jo vuodenvaihteessa. He halusivat lähemmäs mantereella asuvia perheenjäseniään. Nyt perhe on asettumassa takaisin Raumalle.

Koko Suomi halutaan pitää asuttuna

Väestöennusteet povaavat synkkää tulevaisuutta syrjäiselle maaseudulle.

Väestönkasvua on luvassa ainoastaan Uudellamaalla, kato taas osuu voimakkaimmin pieniin kuntiin. Ennusteen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Paraisten kunnasta, johon Utön saari kuuluu, vähenee väki 10-20 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.

Väki syrjäseuduilla vähenee, vaikka selvä enemmistö sekä kansalaisista että poliitikoista haluaisi toisin. Ylen julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes neljä viidestä suomalaisista on sitä mieltä, että valtion on turvattava palvelut koko Suomeen niin, että maa pysyy asuttuna.

Kansanedustajien kanta on Ylen kyselyn mukaan samansuuntainen. Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kansanedustajista on sitä mieltä, että koko Suomen asuttuna pitäminen on realistinen tavoite .

Lue myös:

Kysely: Enemmistö haluaa valtion hidastavan kaupungistumista – naiset miehiä enemmän, aluetutkijan mukaan tulos kertoo alueiden kostosta

Kaupungistuminen kiihtyy Suomessa, mutta kasvu ei näy keskustojen elinvoimana – "Puolet lisää asukkaita ja mallia Pariisista"

Syrjäseutujen "rupuasunnoille" ehdotetaan romutuspalkkiota –Tutkija: miljoona asuntoa väärässä paikassa