Perheenäiti kerää hävikkiruuan ravintoloista ja jakaa sen ilmaiseksi – palkkioksi riittää hyvä mieli: "Tämä on kaiken rahan ja vaivan arvoista"

Tarjoiluhävikki eli valmis, mutta syömättä jäävä ruoka muodostaa ison osan ravintoloiden kokonaishävikistä.

ruokahävikki
Sole Garhentino-Nygård kirjaa Hävikkiruokapisteen päivän tarjonnan Facebookiin, Instagramiin ja Whatsapp-ryhmään.
Sole Garghentino-Nygård kirjaa hävikkiruokapisteen päivän tarjonnan Facebookiin, Instagramiin ja Whatsapp-ryhmään.Paula Tiainen / Yle

Ruokafanaatikoksi itseään kuvaileva Sole Garghentino-Nygård havahtui pohtimaan ympäristöasioita viimeistään esikoista odottaessaan. Minkälainen maailma tyttärelle ja tämän lapsille jää, entä voisiko hän ehkä olla joskus ylpeä jostain äitinsä aikaansaannoksesta?

Raaseporissa on pikkukaupungiksi paljon ravintoloita ja niiden kirjo yltää nakkikioskista aina fine diningiin asti. Innokas ravintolaruokailija Garghentino-Nygård alkoi kiinnittää ulkona syödessään huomiota varsinkin lounasajan ruokahävikkiin.

Voisiko syöntivalmista ruokaa jotenkin hyödyntää tai jakaa eteenpäin? Ajatusta aikansa pyöriteltyään hän päätti tarttua toimeen itse.

– Keksin oman toimintamallin ja innostus kasvoi, kun huomasin, että muutama ravintola olisi jopa valmis lähtemään mukaan. Tässä sitä nyt sitten ollaan, Garghentino-Nygård kertaa Karjaan kävelykadun varrella sijaitsevan liiketilan eteiseen sisustetussa Hävikkiruokapisteessä.

Hän hankki hygieniapassin ennen toiminnan aloittamista ja piste kuuluu Ruokaviraston valvonnan piiriin.

Teksti ruoka-astian kannessa helpottaa jakotilannetta. Periaatteessa ruokaa annetaan yksi annos hakijaa kohden, mutta jos ruokaa on paljon, sitä voi saada enemmänkin.
Teksti ruoka-astian kannessa helpottaa jakotilannetta. Periaatteessa ruokaa annetaan yksi annos hakijaa kohden, mutta jos ruokaa on paljon, sitä voi saada enemmänkin. Paula Tiainen / Yle

Garghentino-Nygård vetää kertakäyttöiset kumihanskat käteensä ja alkaa nimikoida päivän ruoka-annoksia: borschkeittoa luomulammasmakkaralla, makaronilaatikkoa, kasvispiirasta, lohigratiinia, chorizoriisiä – muutama annos kutakin.

Hävikkiruokapisteen toiminnassa on tällä hetkellä mukana 12 ravintolaa, jotka ilmoittavat iltapäivisin, jos hävikkiä on jäänyt. Sen jälkeen Garghentino-Nygård organisoi hakukierroksen: mistä aloitetaan, missä kaikkialla pitää käydä, olisiko joku tuttu liikkeellä niin, ettei tarvitse itse autoilla joka paikkaan ja takaisin?

Ruuat pakataan ravintoloissa niihin etukäteen jaettuihin kerta-annospakkauksiin. Kun ruuat on kerätty ja tarjonta selvillä, on aika kertoa päivän menu ja jakoaika Hävikkiruokapisteen asiakkaille Facebookissa, Instagramissa ja Whatsapp-ryhmässä.

Päivittäinen ruokamäärä vaihtelee muutamasta jopa yli sataan annokseen. Jotkut ravintolat ovat epäröineet rinkiin lähtemistä nimenomaan päivästä toiseen hurjasti vaihtelevan hävikin takia.

– Olen yrittänyt vakuuttaa heille, että määrä ei ole se juttu. Jos mukana on monta ravintolaa ja jokaisesta tulee edes vähän ruokaa silloin tällöin, niin yhteensä ruokaa on aika paljon. On perheitä, jotka tulevat esimerkiksi viidestä keittoannoksesta jo iloisiksi.

Ruuanjako alkaa tällä kertaa hiukan normaalia aikaisemmin, klo 18.15. Hävikkiruokapisteelle alkaa kertyä väkeä noin varttia ennen ovien aukeamista.

Sole Garghentino-Nygårdin hävikkiruokapisteellä on tällä kertaa tarjolla muun muassa borschkeittoa.
Sole Garghentino-Nygårdin hävikkiruokapisteellä on tällä kertaa tarjolla muun muassa borschkeittoa. Paula Tiainen / Yle

Hävikkiä syntyy varastossa, keittiössä ja lautasella

Hävikkiruokaa torjutaan myös erilaisten mobiilisovellusten avulla. Ravintolat mainostavat normaalia halvemmalla hinnalla myytävää ylijäämäruokaansa esimerkiksi ResQ Clubissa (siirryt toiseen palveluun).

Lisäksi ammattikeittiöille on tarjolla ainakin kaksi eri applikaatiota, Lukeloki ja Hukka AI ruokahävikin mittaamiseen ja seurantaan.

Hävikkiruokaan perehtynyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Kirsi Silvennoinen miltei hihkuu kuullessaan Karjaalle syntyneestä "ruokaringistä".

– Kuulostaa todella hyvältä ja kaikkia keinoja tarvitaan ruokahävikin vähentämiseen.

Syöntivalmiiksi asti kokattu ruoka ei saisi Silvennoisen mukaan missään tapauksessa päätyä jätteeksi.

– Kaiken A ja O olisi tietysti se, että ruokaa valmistettaisiin oikea määrä. Toki aina ei tiedä, että kuinka paljon ihmisiä tulee syömään, mutta asiaa huomioimalla ja esimerkiksi ruokalistan muutoksilla voi hävikkiä saada karsittua, Silvennoinen kiteyttää.

Kouluruokailua Maatullin ala-asteen koululla.
Hävikkiä syntyy erityisen paljon niin sanotusta linjastoruokailusta, jonka päivittäistä menekkiä on vaikea arvioida etukäteen.Ronnie Holmberg / Yle

Luke on selvittänyt ravintoloissa syntyvän ruokahävikin määrää linjastotyyppisissä ravintoloissa viimeksi vuonna 2017. Tuolloin ravintoloissa valmistetusta ruuasta päätyi mittausten perusteella hävikkiin 10–20 prosenttia.

– Hävikkiä syntyy varastosta, keittiöstä ja toki myös asiakkailta. Tarjolla olleen tai syöntivalmiiksi tehdyn, mutta tarjoilematta jäävän ruuan osuus saattaa varsinkin linjastotyyppisissä ravintoloissa olla yli puolet kokonaishävikistä, Silvennoinen laskee.

Luonnonvarakeskus julkaisee uusia tutkimustuloksia ruokahävikin määrästä ravitsemispalveluissa tammikuun puolivälissä.

Hävikkiliha ja -kala tekevät nopeasti kauppansa

Tiistai-illan ruokajako Karjaalla on alle vartissa ohi. Makaronilaatikko loppuu jääkaapeista ensimmäisenä. Yleensä nimenomaan liha- ja kalaruuat tekevät kauppansa parhaiten, eivät niinkään esimerkiksi kasviskeitot, vaikka viime kerran sienisoppaa eräs rouva jonossa vuolaasti kehuikin.

Mukana oli jälleen sekä tuttuja että uusia kasvoja.

– Sen huomaa, että on jo vakioasiakkaita, jotka käy oikeastaan aina. Koko ajan tulee kuitenkin myös uusia kävijöitä, eli sana kiirii, Garghentino-Nygård miettii.

Ruokaa jaetaan kaikille halukkaille pärstäkerrointa katsomatta ja tulotasoa arvioimatta. Jotkut ruuan hakijat haluaisivat maksaa edes muutaman euron ateriastaan, mutta siihen Hävikkiruokapisteen pitäjä ei suostu.

– Toiminnan maksuttomuus on minulle tärkeä kulmakivi. Se muutama euro voi olla jollekin ylitsepääsemätön asia ja sitten tämä ei olisi enää kaikille avoin paikka.

"Sinä saat tämän". Jaon viimeinen makaronilaatikkoannos vaihtaa omistajaa vielä kertaalleen jonossa.
"Sinä saat tämän". Jaon viimeinen makaronilaatikkoannos vaihtaa omistajaa vielä kertaalleen jonossa. Paula Tiainen / Yle

Garghentino-Nygård haaveissa siintää jo toiminnan laajentaminen: lisää ravintoloita mukaan ja yhden tai kahden syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tai pitkäaikaistyöttömän työllistäminen. Ehkä ilmaisia illalliskutsuja yksinäisille vanhuksille.

Mutta mikä ihme saa myös päivätöissä käyvän perheenäidin kamppailemaan ruokahävikkiä vastaan, Raaseporin kaupungin tuella, mutta suurimmaksi osaksi omalla rahalla ja ennen kaikkea ajalla?

– Olen ollut esimerkiksi lastensuojelussa ja päihdehuollossa töissä, mutta haluan olla enemmän ihminen ihmiselle kuin virkarooli mahdollistaa. Tämä on kaiken rahan ja vaivan arvoista, koska saan itse tästä niin hyvän mielen.

Voit keskustella aiheesta 9.1.2020 klo 17 saakka.