Elintärkeää vesiväylää uhkaa aluskato – varustamot eivät uskalla tilata Saimaalle uusia aluksia ja vanhat hajoavat pian käsiin

Osa Saimaalla liikennöivistä rahtialuksista on jo niin vanhoja, etteivät vakuutusyhtiöt ole enää halukkaita myöntämään rahdeille vakuutuksia.

Saimaa
Rahtialus Kelt  Saimaan kanavan Mustolan sulussa
Hollantilaisen Wagenborg- varustamon rahtialus Kelt on viemässä lastia Saimaalta.Jari Tanskanen / Yle

Tänä vuonna Saimaan ja Suomenlahden välinen rahtiliikenne jää vähäisemmäksi kuin vuosiin. Viime vuonna rahtia kulki laivoissa 1,3 miljoonaa tonnia, mutta tänä vuonna miljoonan tonnin raja saattaa rikkoutua hädin tuskin.

Kuljetusmäärien hiipumista selittää se, että laivat pääsivät keväällä Saimaalle poikkeuksellisen myöhään, vasta toukokuussa. Toisaalta sellun ja paperin kysyntä on vaihdellut maailmalla.

Mutta yhä suurempi ongelma vientiyrityksille on vanheneva laivakalusto.

– Saimaan liikenteessä ei ole enää kovin monta alusta, jotka ovat vakuutusyhtiön hyväksymiä eli eivät ole liian vanhoja, sanoo laivauspäällikkö Anna Näsi Yara Suomi Oy:stä.

Mustolan satama
Lappeenrannan Mustolan satamaan tuodaan säännöllisesti Hollannista raaka-aineita Kemiran Joutsenon tehtaalle.Mikko Savolainen / Yle

Pienikin viive kuljetuksissa kertautuu nopeasti muiden laivausten lykkääntymisenä. Niinpä Pohjois-Savossa Siilinjärvellä lannoitteita valmistava yritys on joutunut siirtämään kuljetuksia maanteille tai rautateille, jotteivät toimitukset Eurooppaan myöhästyisi. Eikä yritys ole ainoa.

– Korvaavat vaihtoehtoiset kuljetusmuodot ovat osoittautuneet niin toimiviksi, että osa yrityksistä on siirtynyt pysyvästi niitä käyttämään ja siirtänyt laivaukset merisatamiin, sanoo Saimaalla laivameklarina toimiva Lennart Meyer Helsinki Chartering Oy.stä.

Tämä lisää tavaraliikenteen päästöjä.

Yritys edustaa Suomessa hollantilaista Wagenborgin varustamoa, joka kuljettaa lähes puolet Saimaan ja merialueen välisistä rahdeista.

Varustamot vaativat nopeaa päätöstä Saimaan kanavan sulkujen pidennyksestä

Saimaalla liikennöi säännöllisesti lähes 30 rahtialusta, joista osa on rakennettu jo 1980-luvulla. Uusin rahtialus on hollantilainen Kelt, joka sekin on rakennettu 2010-luvun alussa.

Varustamot eivät ole vuosikymmeneen tilanneet enää uusia aluksia, koska päätös Saimaan kanavan sulkujen pidentämisistä on lykkääntynyt vuodesta toiseen.

– Päätös on erittäin tärkeä, ja se tarvitaan nopeasti. Me tarvitsemme suurempaa kalustoa, joka kilpailee kuljetuksista merisatamien kanssa, sanoo rahtausmeklari Oscar von Hertzen Finnshipping Oy:stä.

Hollantilainen rahtialus Kelt Saimaan kanavalla Mustolan sulussa
Saimaan kanavassa olevia sulkuja on tarkoitus siirtää kymmenen metriä Saimaalle päin, jotta sulkuun mahtuvat pidemmät alukset.Jari Tanskanen / Yle

Väyläviraston suunnitelman mukaan sulkuja pidennettäisiin kymmenellä metrillä siirtämällä Saimaan puoleisia sulkuja. Tällöin Saimaalle pääsisi 93 metriä pitkillä aluksilla, kun nykyisin enimmäispituus on 83 metriä.

– Itämerellä on noin kolmekymmentä alusta, jotka pääsisivät tuolloin Saimaalle, sanoo laivameklari Lennart Meyer.

Itämeren liikenteeseen suunnitellut alukset pystyisivät kuljettamaan Saimaalta 2700 - 2900 tonnin lasteja. Uudet, nimenomaan Saimaan liikenteeseen suunnitellut alukset pystyvät ottamaan kerrallaan jopa 3200 tonnia lastia, eli 700 tonnia nykyistä enemmän. Määrä vastaa 120:n puoliperävaunuyhdistelmän lastia.

Saimaan kanava on ainoa vesiväylä, jolla laivat pääsevät Saimaalta maailman merille ja takaisin. Siinä on kahdeksan sulkua, ja sen pituus on 43 kilometriä. Kanavasta noin puolet on Venäjän puolella, mutta Suomi on vuokrannut sen osan itselleen pitkällä vuokrasopimuksella.

Vanhimmat rahtialukset jäävät pois liikenteestä 2024

Varustamojen kiireen taustalla on vuonna 2024 voimaan tuleva asetus pohjavesilastien puhdistamisesta. Tuolloin aluksissa on oltava järjestelmä, joka estää Saimaalle kuulumattomien pieneliöiden kulkeutumisen laivojen mukana vesialueelle.

Järjestelmän rakentaminen maksaa 150 000–200 000 euroa alusta kohti, eikä vanhimpiin rahtialuksiin sitä enää kannata rakentaa.

– Ne ovat aika kalliita, ja laivakalusto vähenee Saimaalla tuolloin entisestään, arvioi laivameklari Oscar von Hertzen.

Hollantilainen rahtialus Kelt Saimaan kanavassa.
Rahtialus Kelt Saimaan kanavassa.Jari Tanskanen / Yle

Wagenborg-varustamo suunnittelee puhdistusjärjestelmän rakentamista omiin laivoihinsa.

– Vanhin aluksista on 15 vuotta vanha eli elinkaaren puolivälissä. Niihin on toki järkevää vielä asentaa uusi laitteisto, sanoo Lennart Meyer.

Mutta päätös sulkujen pidentämisestä tarvitaan jo vuoden 2020 alkupuolella, jotta varustamot ehtivät saada uusia aluksia liikenteeseen vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Rahtiliikennettä lähes ympärivuotisesti

Sulkujen pidentäminen mahdollistaisi myös lähes ympärivuotisen liikennöinnin Saimaan ja Suomenlahden välillä. Suuremmat laivat pystyvät kulkemaan nykyisiä paremmin myös jäissä, koska niissä on suurempi koneteho ja ne ovat vahvarunkoisia.

– Meille olisi erittäin tärkeää, että Saimaalle saataisiin paremmalla jääluokalla olevaa tonnistoa. Kuljetusmäärät laivoilla moninkertaistuisivat, sillä talvikaudella Pohjois-Euroopan lannoitetoimitukset ovat suurimmillaan, sanoo laivauspäällikkö Anna Näsi Yara Suomi Oy:stä.

Liikennekauden pidentämistä helpottaa myös uusi jäänmurtokalusto, joka saadaan Saimaalle alkuvuodesta 2020.

Sulut voitaisiin pidetään elinkaarimallilla

Valtion vuoden 2020 budjetissa ei ole varattu rahaa 85 miljoonaa euroa maksavaan Saimaan kanavan sulkujen kunnostustöihin.

Summasta 80 miljoonaa kuluisi kahdeksan sulun kunnostamiseen. Lisäksi viisi miljoonaa euroa tarvitaan vedenkorkeuden nostamiseen Saimaan kanavassa, jotta alukset pääsevät liikennöimään suuremmalla syväyksellä.

Antti Vehviläinen
Saimaan vesiliikenteen kehittämishankkeen naviSaimaan hankejohtaja Antti Vehviläinen Etelä-Karjalan liitosta sanoo, että sulkujen pidennys voitaisiin rahoittaa elinkaarimallilla, mikäli valtion budjetista ei löydy rahaa. Mikko Savolainen / Yle

Saimaan alueen maakuntaliitot selvittävät sulkujen pidentämistä elinkaarimallilla.

– Valtiolla on lisäbudjetteja vuoden aikana, ja toiveemme on niissä. Mutta keskustelemme myös elinkaarimallista, jolloin valtio maksaisi rahoituksen takaisin 20–25 vuoden kuluessa, sanoo hankejohtaja Antti Vehviläinen Etelä-Karjalan liitosta.

Vehviläinen muistuttaa, että vastaavalla tavalla rakennettiin moottoritie Kotkasta Vaalimaan rajanylityspaikalle, ja rahoitus urakkaan tuli Euroopan keskuspankilta.