Synnytysikäiset naiset kaikkoavat nopeaa tahtia maakunnista – Tutkija: Muutos on ollut todella raju eikä tähän ole herätty

Nuorten naisten muuttoaalto selittää suuren osan syntyvyyden romahtamisesta. Hartolan naisista on kadonnut yli puolet.

väestötiede
Kyläkauppa ja kaksi vanhempaa  naista
Hartolan kunta Päijät-Hämeessä on menettänyt yli puolet synnytysikäisistä naisistaan 2000-luvulla.Mika Moksu / Yle

Useissa maakunnissa naisten määrä on romahtanut lyhyessä ajassa. Esimerkiksi Kainuun ja Etelä-Savon 15–44-vuotiaiden naisten määrä on vähentynyt kolmanneksella tällä vuosisadalla. Kymenlaaksossa ja Satakunnassa vähennystä on viidennes. Vähän lievempänä sama kato on käynyt muuallakin.

– Muutos on ollut todella raju lyhyessä ajassa, arvioi johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

Nuoret ovat aina olleet innokkaita muuttajia, mutta muuttoliike on vain kasvanut. Uutta on, että nuoret eivät enää palaa takaisin kotiseuduilleen.

Kun maakunnan nuorten naisten määrä on vähentynyt tai jopa romahtanut, ei lasten määrän kasvattamiseen auta edes lastentekotalkoot.

Naiset synnyttävät vähemmän lapsia kuin aiemmin, mutta paremmat synnytysluvutkaan eivät auttaisi useimmissa maakunnissa. Synnytysikäisten naisten määrän romahdus on suurempi syy lapsikatoon kuin kuin itse syntyvyyden lasku.

Tilastografiikka
Tilastokeskus, Yle, Harri Vähäkangas / Yle

Timo Aron mukaan tähän ei ole jostain syystä kiinnitetty juuri minkäänlaista huomiota.

– Tähän ei ole herätty. Suomeen sopii yksi ajatus kerrallaan, oli se sitten kaupungistuminen tai syntyvyyden väheneminen ja synnytystalkoot. Nuorten naisten ja myös nuorten miesten muuttoaaltoon olisi syytä viimein herätä, sanoo Aro.

Uusimaa ja Pirkanmaa voittajina

Kahdessa maakunnassa Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla nuorten naisten määrä on kasvanut. Uudellamaalla on yli kymmenen ja Pirkanmaalla yli yhdeksän prosenttia enemmän 15–44-vuotiaita naisia nyt kuin vuonna 2001. Ahvenanmaalla nuorten naisten määrä on pysynyt ennallaan.

Myös yliopistokaupungit Uudenmaan ja Pirkanmaan ulkopuolella ovat voittaneet nuorten naisten muuttoaallossa. Erityisesti Jyväskylä, Oulu ja Turku ovat saaneet runsaasti lisää 15–44-vuotiaita naisia.

Näissä maakunnissa ja nuoria naisia keränneissä yliopistokaupungeissa lapsentekoikäisiä naisia riittää, mutta into lasten tekoon on aiempaa vaisumpaa.

Esimerkiksi yllä mainituissa Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa on yli 13 000 synnytysikäistä naista enemmän kuin vuonna 2001. Tästä huolimatta näissä kaupungeissa syntyy lapsia selvästi vähemmän kuin vuonna 2001.

Tämä selittää koko Suomen alhaiset syntyvyysluvut, joita ei naisia menettäneissä maakunnissa pystytä paikkaamaan.

Uuttamaata, Pirkanmaata ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta nuorten naisten määrä on vähentynyt kaikissa Suomen maakunnissa.

Muuttotappiomaakunnissa, kuten Kainuussa ja Etelä-Savossa, nuorten naisten kato on suurinta. Tosin näissäkin maakunnissa nuorten naisten määrä on huvennut selkeästi kovempaa tahtia kuin muu väestö.

Yllättävää on se, että myös väkeään kasvattaneet ja kasvukeskusten tuntumassa olevat maakunnat menettävät nuoria naisia. Esimerkiksi Kanta- ja Päijät-Häme ovat kasvattaneet väestöään 2000-luvulla. Tästä huolimatta molemmissa maakunnissa nuoria naisia on yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2001.

Myös Koko Suomessa 15–44-vuotiaita naisia on vähemmän (-2,7%) kuin vuonna 2001.

Useissa kunnissa vielä kurjempi tilanne

Maakuntien synnytysikäisten naisten menetys on ollut suurta, mutta ongelma maakuntien kunnissa on usein vielä suurempi.

Kainuussa Hyrynsalmen kunta on menettänyt nuorista naisista lähes 64 prosenttia 2000-luvulla.

Etelä-Savossa Heinävesi ja Puumala ovat menettäneet lähes puolet synnytysikäisistä naisistaan.

Myös eteläisen Päijät-Hämeen Hartolasta on hävinnyt yli puolet nuorista naisista ja Sysmästä sekä Padasjoelta lähes puolet.

– Väen ja varsinkin nuoren väen muuttoliike kohdistuu yliopistopaikkakunnille, mutta myös maakunnalliset ja seutukunnalliset keskukset saavat väkeä maaseutukunnista. Siksi maakuntakeskukset ovat selviytyneet yleensä paremmin kuin niitä ympäröivät kunnat, kertoo johtava asiantuntija Timo Aro.

Aluekehityksen asiantuntija Timo Aro.
Aluekehityksen asiantuntija Timo Aro ihmettelee, että nuorten naisten keskittymisestä muutamiin kasvukeskuksiin ei ole julkisuudessa juuri keskusteltu.Jari Pelkonen / Yle

Tämä maakunnan sisäinen muuttoliike ei kuitenkaan riitä pelastamaan edes maakuntakeskusten kaupunkikuntia nuorten naisten kadolta. Eikä edullinen sijaintikaan enää riitä.

Helsingin ja Tampereen naapurissa Hämeenlinna ja Lahti ovat saaneet tuhansia asukkaita lisää vuoden 2001 jälkeen. Nuorten naisten määrä on samana aikana kuitenkin molemmissa kaupungeissa vähentynyt.

Sama tilanne on myös esimerkiksi Porissa, vaikka sielläkin väkimäärä on pysynyt kokonaisuudessaan samana.

– Ellei mitään tehdä, tilanne vaikeutuu edelleen tulevaisuudessa. Iso kysymys on maahanmuutto. On vaikeaa löytää muuta tasoitavaa mekanismia pitkällä aikavälillä kuin syntyvyyden ja maahanmuuton lisääntyminen.

– Molemmat ovat herkkiä aiheita, joista on vaikea käydä minkäänlaista yhteiskunnallista keskustelua, pohtii aluekehityksen asiantuntija Timo Aro.

Lue lisää: Kaikilla on mielipide synnytystalkoista, mutta tiesitkö näitä asioita hedelmällisyysterveydestä?