Bambun kasvatus on ollut kantapään kautta oppimista – ja sitä riittää edelleen

Yhteensä noin sata viljelijää on kokeillut bambun kasvattamista Etelä-Pohjanmaalla. Talvet ovat olleet vaikeita ja opettavaisia.

pandat
Pyry maistelemassa Ähtärissä ja lähikunnissa kasvatettua bambua.
Pandat ovat Ähtäri Zoon vetonauloja.Tuomo Rintamaa/Yle

Kolme vuotta kestäneessä kokeilussa on löydetty sopivia bambulajikkeita, jotka kestävät Suomen pakkasia ja jotka vielä maistuvat pandoille. Vaikka bambua pandalle -hanke on nyt päättymässä, aktiivisimmat aikovat jatkaa viljelyä.

Ähtärin eläinpuiston kahden isopandan ruoka tulee pääasiassa Hollannista, joten bambun kasvatusta haluttiin kokeilla myös lähialueella. Pro Agria Etelä-Pohjanmaan hankevetäjä Jari Luokkakallio on tyytyväinen, vaikka opittavaa riittää edelleen.

– Jo ensimmäinen talvi oli tosi haasteellinen. Syksy 2016 oli märkä ja vettä satoi marraskuulle asti. Sitten tammikuussa tuli ryminällä talvi ja 30 astetta pakkasta. Se oli aika tuhoisaa bambuille, kertoo Luokkakallio.

– Lisähaasteena oli se, että pandat eivät syö kaikkia lajikkeita. Vaikka saataisiin joku lajike menestymään, ne eivät välttämättä maistu.

Onneksi ne lajit, jotka eivät maistu isopandalle, saattavat maistua pikkupandalle. Molempia löytyy Ähtärin eläinpuistosta, joten eri lajikkeille on syöjiä.

Pikkupanda asustaa jo Ähtärin eläinpuistossa. Se syö päivittäin pari sataa grammaa bambua.
Myös pikkupanda syö päivittäin pari sataa grammaa bambua. Olli Koski/Yle

Kasvatus on mahdollista

Tarkoitus on ollut selvittää, voiko bambua ylipäätään kasvattaa Suomessa ja vielä Ähtärin korkeudella. Nyt on suurinpiirtein selvitetty, mikä onnistuu ja mikä on realistista.

– Kyllä tässä mahdollisuuksia on, mutta ei tämä mikään helppo laji ole. Vasta kolme talvea on kokeiltu ja aina kun on opittu jotain, on vasta seuraavana vuonna voitu viedä oppia eteenpäin, joten se tekee tästä pitkän prosessin, toteaa Luokkakallio.

Joka vuosi kolmisenkymmentä viljelijää ja kotipuutarhuria on lähtenyt mukaan kokeilemaan bambunviljelyä. Vaikka kasvatuksessa on ollut mutkia matkassa, ydinryhmä aikoo jatkaa bambun kasvattamista.

– Viljelijät ovat tehneet arvokasta työtä ja pääasiassa talkoina. On saatu valtavasti tietoa ja paljon julkisuutta.

Luokkakallio viittaa siihen, kun kiinalainen tv-ryhmä tuli Ähtäriin bambua kuvaamaan pandatalon avajaisten yhteydessä.

Pienimuotoista kuitenkin

Mikäli pandat haluttaisiin ruokkia kokonaan omalla lähibambulla, sitä pitäisi olla Luokkakallion arvion mukaan kasvatuksessa vähintään kymmenen hehtaaria.

Siihen tuskin Ähtärissä ja lähialueilla pystytään, mutta pienimuotoisempikin kasvatus lähialueella lisää huoltovarmuutta.

– Perusidea on se, että jos vaikka bamburekka ajaa kolarin ja jää matkalle, meillä olisi jonkinlainen omavaraisuus sen osalta, sanoo Luokkakallio.

Toki ei ole täysin poissuljettua, että joku viljelisi bambua ihan päätyönään.

– Jos löydetään sopivat olosuhteet ja kasvattajat, kyllä tästä voi jollekin ura urjeta.

Lue myös: Eläinpuiston pandatalossa jännittävä koemaistelu: Pyry ja Lumi söivät kotimaista bambua ensimmäistä kertaa