Al-Hol nostatti monta kiperää kysymystä: Voidaanko lapset erottaa äideistään, onko äidin äärimielipide riittävä syy lapsen huostaanotolle?

Terrorismiseurannassa on Suojelupoliisin mukaan niin paljon ihmisiä, että se joutuu priorisoimaan voimakkaasti kenttätoimintaansa. Nyt heitä on 390.

al-Holin leiri
Isis-taistelijoiden vaimoja lapsineen al-Holin leirillä kesäkuussa (kuvituskuva, naisen kansallisuus ei ole tiedossa)
Isis-taistelijoiden vaimoja lapsineen al-Holin leirillä kesäkuussa (naisten ja lasten kansallisuus ei ole tiedossa).Ahmed Mardnli / EPA

Al-Holin leirillä Syyriassa on 11 suomalaista aikuista naista ja yli 30 lasta.

Suomessa on käyty usean viikon ajan kiihkeää poliittista keskustelua heidän kotiuttamisestaan. Hallitus vastaa ensi tiistaina opposition välikysymykseen asiasta.

Kokosimme tähän juttuun al-Holin suomalaisia koskevia avoimia kysymyksiä. Jutun lopussa on kooste haastatelluista ja faktoista, joihin vastaukset perustuvat.

Lapset:

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni kertoi keskiviikkona Ylen A-studiossa, että hän auttaisi al-Holin leirillä olevia suomalaisia lapsia, mutta ei äitejä.

Kulmuni haluaa löytää oikeudellisen perustan sille, että leirin äidit ja lapset voitaisiin tarvittaessa erottaa toisistaan.

1. Löytyykö äitien ja lapsien erottamiselle laillisia perusteita?

Suomen lainsäädännön ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten valossa tällaista perustetta ei ole.

Lapsen etu jyrää aina turvallisuusnäkökohdat eli jos äitejä ei voida erottaa lapsista, heidät on tuotava yhdessä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus erityiseen suojeluun eikä lapsia saa erotella vanhempansa ideologian, toiminnan tai minkään muunkaan syyn perusteella. Sopimuksessa todetaan myös, ettei lasta ja vanhempia tule erottaa kuin äärimmäisissä tilanteissa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan Suomella on velvollisuus tuoda suomalaiset lapset turvaan oloista, jotka uhkaavat heidän henkeään. YK:n sopimus ja Suomen lastensuojelulaki velvoittavat valtiota tekemään kaikkensa, että suhde lapsen ja vanhemman välillä säilyy.

Lapsen edun selvittäminen tarkoittaa käytännössä sitä, äitien ja lasten on tultava pois leiriltä sellaisiin olosuhteisiin, jossa lapsen etua voidaan arvioida.

Äidit voisivat tietysti antaa suostumuksensa lasten siirtoon kotimaahan, ja jäädä leirille. Helsingin Sanomien mukaan naiset vastustavat ajatusta. (siirryt toiseen palveluun)

Tässäkin tapauksessa voidaan kysyä, miten vapaaehtoista tällaisen luvan antaminen olisi vankileiriolosuhteissa.

Lapsia leikkimässä al-Holin leirissä Syyriassa
Lapsia leikkimässä al-Holin leirissä elokuussa. Kuvan lapset eivät ole suomalaisia.Antti Kuronen / Yle

2. Voidaanko äidit ja lapset tuoda Suomeen, ja ottaa lapset paluun jälkeen huostaan?

Lapsen huostaanotto vaatii aina lapsen olosuhteiden yksilöllisistä selvittämistä.

Viranomaiset voivat selvityksen jälkeen päätyä siihen, että lapsen etu todellakin vaatii erottamista äidistä, eli hänet otetaan huostaan.

Lastensuojelulain mukaan (siirryt toiseen palveluun) viranomaisten on arvioitava lapsen etua, hänen kasvuolosuhteitaan, lapsen elämäntavan vahingollisuutta ja mahdollisuutta avohuollon tukitoimiin. Lapsen tilanteesta tulee neuvotella perheen ja hänen läheistensä kanssa.

Tahdonvastaiseen huostaanottoon voidaan turvautua vain, jos lapsen kehitys ja terveys on vakavasti vaarantunut, muut vaihtoehtoiset toimenpiteet eivät tule kyseeseen ja tämä toimenpide arvioidaan lapsen edun mukaiseksi.

Hallinto-oikeus tekee päätöksen lapsen tahdonvastaisesta huostaanotosta, suostumukseen perustuvaan riittää lastensuojelutyötä tekevän sosiaaliviranomaisen päätös. Vain akuuteissa vaaratilanteissa lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti jo ennen hallinto-oikeuden määräystä tai päätöstä.

Sekä suostumukseen perustuvan että tahdonvastaisen huostaanoton jälkeen vanhemmalla ja lapsella on oikeus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.

3. Ovatko äidin äärimielipiteet tai Isisin alueella oleskelu riittävä peruste huostaanotolle Suomessa?

Lastensuojelulaissa ei ole määritelty, millainen ideologia tai mielipide olisi riittävä peruste lapsen huostaanotolle.

Jos lapsia otettaisiin huostaan vanhempien mielipiteiden vuoksi, kuka päättäisi, milloin ne ovat vääriä.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan lapsia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan vanhempien ideologian, elämäntapojen tai mielipiteiden takia.

4. Miten Suomen kansalaiset tai Suomen kansalaisuuteen oikeutetut lapset tunnistetaan?

Kaikilla al-Holin leirillä olevilla lapsilla ei ole virallisia asiakirjoja tai ne ovat hävinneet. Osa lapsista on syntynyt Isisin alueella eikä heillä ole mitään virallisia papereita.

Ulkoministeriöstä kerrotaan, että tunnistaminen tapahtuu käytettävissä olevilla menetelmillä. Esimerkiksi Norjassa (siirryt toiseen palveluun) lasten verisukulaisuus on osoitettu dna-testein.

Suomalaisnaisia al-Holin leirillä Syyriassa.
Ylen ulkomaan toimittaja Antti Kuronen tapasi suomalaisia naisia al-Holin leirillä toukokuussa.Antti Kuronen / Yle

Äidit:

5. Suojelupoliisin on kerrottu seuraavan muitakin ääriajattelusta epäiltyjä henkilöitä Suomessa. Jos äidit palaisivat Suomeen, eikö suojelupoliisi pysty pitämään silmällä noin kymmentä aikuista?

Suojelupoliisin terrorismiseurannassa on tällä hetkellä noin 390 ihmistä. Jos al-Holin äidit lisättäisiin listalle, määrä nousisi 400:ään. Terrorismin uhka on luonteeltaan pitkäkestoinen ja terroristiset toimijat pyrkivät tietysti salaamaan toimintansa.

Suojelupoliisi kertoo, että terrorismintorjunnan kohdehenkilöitä on niin paljon, että se joutuu priorisoimaan voimakkaasti kenttätoimintaansa.

Tämä johtuu siitä, että Irakin ja Syyrian konfliktialueelta palaavat/palanneet ihmiset eivät ole ainoita, joiden toimia suojelupoliisi ja muut viranomaiset seuravaat muiden ihmisten turvallisuuden takaamiseksi.

Suojelupoliisi muistuttaa, että täydellistä turvallisuutta ei pystytä takaamaan. Avoimissa yhteiskunnissa viranomaisten keinot ihmisten valvontaan ovat rajalliset.

6. Millainen turvallisuusriski Suomelle on se, että äidit ja/tai lapset jätetään leirille?

Suojelupoliisin mukaan al-Holin leirin aikuiset (äidit) muodostavat suomalaisille turvallisuusriskin. Terrorismin uhka kasvaa, jos he palaavat Suomeen. Sama turvallisuusriski koskee myös muita Isisin alueelta palaavia.

Korkea kurdiviranomainen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että al-Holin leirillä kasvavista lapsista voi tulla Isis-terroristien seuraava sukupolvi.

Kauna Suomea kohtaan voi kasvaa, jos leirillä olevia ei auteta. Kurdihallinnon ulkoministeri muistuttaa, että Isis teki valtakaudellaan suuria terrori-iskuja Euroopassa eli Syyriaan jättäminen ei poista turvallisuusriskiä.

Suojelupoliisi myöntää, että uhkaa on olemassa silloinkin, kun vierastaistelijat tai muut henkilöt oleskelevat konfliktialueella Syyriassa, mutta tuolloin toimintakyky Suomea vastaan on rajatumpi.

Supon mukaan naisten kotiuttamiseen leiriltä liittyy merkittäviä ongelmia kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Suojelupoliisi korostaa, että kalifaattiin loppuun asti jääneistä suuri osa on todennäköisesti erittäin sitoutuneita Isisin toimintaan.

7. Voidaanko Isisin kalifaatissa olleita äitejä syyttää terrorismirikoksista Suomessa?

Jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan.

Isisin toimintaan on voitu osallistua eri tavoin. Äideistä voidaan tehdä rikosilmoitus, jonka poliisi sitten tutkii ja tuomioistuin lopulta antaa tuomion.

Rikoslain luku 34a käsittelee terrorismirikoksia (siirryt toiseen palveluun). Lain uusimmissa muutossäädöksissä määritellään rikoksiksi muun muassa yritykset rahoittaa tai kouluttaa terrorismia, värvätä terroritekoihin, edistää matkustamista tai matkustaminen terrorismitarkoituksessa.

Osa lakimuutoksista, kuten matkustamisen edistäminen, on tullut voimaan vasta viime vuoden marraskuussa. Matkustamisesta terrorismitarkoituksessa tuli laitonta vuoden 2016 joulukuussa.

Äitejä ei voida tuomita teoista, jotka eivät ole olleet rangaistavia heidän matkustaessaan Isisin alueelle.

Finnish women at the Syria's Al-Hol refugee camp
Al-Holin leirillä on 11 suomalaisnaista ja yli 30 lasta. Yle

8. Voiko äideiltä viedä Suomen kansalaisuuden?

Katri Kulmuni on sanonut, että lainsäädäntöä pitäisi muuttaa vastaavien tapausten estämiseksi.

Hän ei täsmentänyt mitä lakia ja miten. Euroopassa on päädytty hyvin erilaisiin ratkaisuihin: Britanniassa ja Hollannissa on viety Isisin alueelle lähteneiltä kansalaisuus ja Norjassa on peruttu oleskelulupia (siirryt toiseen palveluun).

Al-Holin leirin suomalaisten äitien tai Syyriassa jo olevien Isis-taistelijoiden kansalaisuuden peruminen ei ole mahdollista. Kansalaisuuslakia muutettiin tämän vuoden toukokuussa.

Sen mukaan kansalaisuuden voi menettää vakavien terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten, kuten törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, kaappauksen tai surman perusteella.

Kansalaisuuden poistamisesta ei voi säätää taannehtivasti. Kansalaisuuden voi siis menettää vain sellaisen rikoksen vuoksi, joka on tehty vasta lakimuutoksen tultua voimaan.

Kansalaisuuden menettäminen edellyttäisi myös sitä, että ihmiselle jää jonkin toisen maan kansalaisuus.

9. Voidaanko äidit ja vanhemmat lapset velvoittaa/ohjata ohjelmiin, joissa autetaan radikalisoituneita?

Tällaisia ovat esimerkiksi Radinetin Exit-hanke, Pelastakaa lapset -järjestön Radicalweb-ohjelma (siirryt toiseen palveluun) ja Ankkuritoiminta (siirryt toiseen palveluun) ääriliikkeiden pauloihin joutuneille lapsille ja nuorille.

Ääriajattelua purkaviin palveluihin osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista ja onnistuminen edellyttää myös henkilön omaa halua irtautua radikalismista.

10. Suomeen on jo palannut Isis-taistelijoita ja heidän perheenjäseniään omin avuin. Mitä heille on tapahtunut?

Suojelupoliisin mukaan palaajia on noin 20 ja heidän profiilinsa ovat vaihtelevia. Suuri osa heistä palasi konfliktin alkuvaiheessa petyttyään kalifaatin toimintaan, mutta osa palaajista ei ole luopunut radikaalin ideologian kannattamisesta.

Supo ei ota kantaa siihen, onko palanneita heidän seurannassaan.

Entä lasten isät?

Al-Holin leirillä olevien lasten isät eli Isis-taistelijat ovat joko kuolleet, kadonneet tai jossain vangittuna. Heillä on samat lailliset oikeudet kuin äideillä.

Äiti lapsineen Syyriassa, al-Holin leirissä elokuussa 2019
Äiti lapsineen al-Holin leirillä elokuussa.Antti Kuronen/YLE

Faktat, joita vasten vastauksia on peilattava tällä hetkellä:

  • Suomen lakien lisäksi kansainväliset sopimukset velvoittavat auttamaan erityisesti lapsia. (Suomen perustuslaki, lastensuojelulaki, konsulipalvelulaki, Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus.)
  • Suomen viranomaisilla ei ole toimivaltaa esimerkiksi huostaanotoissa al-Holin leirillä oleviin äiteihin tai lapsiin.
  • Suomen lastensuojeluviranomaiset eivät pysty selvittämään perheiden tilannetta yksilöllisesti Syyriassa, kuten laki vaatii.
  • Al-Holin pakolaisleiriä ylläpitävät kurdiviranomaiset eivät luovuta lapsia ilman äitejä. Poikkeuksena ovat olleet orpolapset ja vakavasti sairaat lapset.
  • Suomen kansalaisia ei voi estää palaamasta, jos he itse pääsevät tänne jollakin keinolla.

Juttua varten ovat antaneet tietoja suojelupoliisin viestintäasiantuntija Minna Passi, ulkoministeriön sisältö- ja viestintäasiantuntija Pekka Shemeikka. Lisäksi siinä on käytetty Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen haastattelua A-Studiossa ja Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden dosentti Liisa Niemisen haastattelua.

Lue lisää:

Konsulikyydillä kotimaahan: Näin muut Pohjoismaat ovat onnistuneet hakemaan Isis-taistelijoiden lapsia Syyrian leireiltä

Puolueet eri linjoilla al-Hol-kotiutuksista: "Lakihan on selvä, presidentin kanta erikoinen, aikuisten avustaminen olisi poikkeuksellista"

Analyysi: Al-Holin operaatio on Marinin hallituksen ensimmäinen tilaisuus osoittaa, kykeneekö se tekemään vaikeita päätöksiä

Näin kiista al-Holin suomalaisista on edennyt – Tämän kaiken tiedämme kohun vaiheista

Putositko tyystin kärryiltä Haavisto–al-Hol-jupakassa? Ota homma haltuun nopeasti ja lue tämä juttu