Kymmenet Oulun teatterin työntekijät kertovat vuosien työpahoinvoinnista: "Päällimmäinen tunne oli pelko"

Entinen toimitusjohtaja Maija Palonheimo ja hallituksen ex-puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kiistävät väitteet, ettei ongelmiin olisi puututtu.

Oulun kaupunginteatteri
Oulun kaupunginteatteri.
Haastateltavien mukaan Oulun kaupunginteatterissa on ollut ilmapiiriongelmia jo pitkään mutta ne pahentuivat taiteellisen johtajan Kari-Pekka Toivosen aikana.Paulus Markkula / Yle

Oulun kaupunginteatteri oli vuosia pahoinvoiva työpaikka, kertoo iso joukko Ylen haastattelemia työntekijöitä. Siellä oli niin paha olla, että näyttelijät lähettelivät toisilleen kuvia rauhoittavista lääkkeistä, joita osa oli alkanut käyttää selvitäkseen näytöksistä.

Yli kolmekymmentä ihmistä on kertonut Ylelle kärsineensä työpahoinvoinnista Kari-Pekka Toivosen ollessa Oulun kaupunginteatterin taiteellisena johtajana 2014–2019.

Haastattelujen perusteella muodostuu yhtenäinen kuva siitä, millaista teatterissa oli tuohon aikaan. Ilmapiiriongelmia oli ollut jo vuosia, mutta haastateltavien mukaan tilanne paheni, kun Toivonen ja hänen näyttelijävaimonsa Merja Larivaara työskentelivät teatterissa.

– Koskaan tilanne ei ole ollut niin paha kuin se Toivosen aikana oli, Oulun kaupunginteatterissa yli 20 vuotta näytellyt Timo Reinikka kertoo.

Ennen kaikkea henkilökunta kuitenkin ihmettelee sitä, miksi kukaan ei puuttunut tilanteeseen, josta työntekijät viestivät teatterin hallitukselle. He kokivat, että toimitusjohtajan sijainen Maija Palonheimo ja teatterin hallituksen silloinen puheenjohtaja, nykyinen ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) katsoivat tilannetta täysin läpi sormiensa.

Ensisijaisesti vastuu ilmapiiriasioista on toimitusjohtajalla, mutta hallituksen tehtävänä on puuttua ilmapiiriongelmiin, jos toimitusjohtaja ei jostain syystä niin tee.

Etenkin Tuppuraisen toiminta saa voimakasta kritiikkiä haastatelluilta teatterin nykyisiltä ja entisiltä työntekijöiltä. Tuohon aikaan Tuppurainen työskenteli sosiaalidemokraattien kansanedustajana, nykyään hän on eurooppa- ja omistajaohjausministeri.

– Koin, että silloinen Tytti Tuppuraisen johtama hallitus ei halunnut ymmärtää henkilökunnan hätäviestejä ja pelkoa, sanoo näyttelijä Timo Pesonen.

Näyttelijä Tuula Väänänen muistelee Kari-Pekka Toivosen kautta seuraavasti:

– Kari-Pekka Toivosen nimike oli johtaja, mutta mielestäni hän otti pikemminkin hallitsijan roolin. Tytti Tuppurainen touhusi taustalla kannustavana kuninkaantekijänä, kuvaa Väänänen.

Työntekijät eivät ole aiemmin uskaltaneet puhua teatterin ilmapiiriongelmista uralle koituvien seurausten pelossa.

Nyt he kuitenkin haluavat kertoa kokemuksistaan, jotta muissa työpaikoissa vastaaviin tilanteisiin puututtaisiin aiemmin. He kokevat, että kulttuurilaitos on erityisen herkkä johtamisongelmille, koska lähes kaikkia päätöksiä voidaan perustella taiteellisilla mielipide-eroilla ja johtajan perinteisesti vahvalla roolilla.

– Uskon, että laajemmasta kuvasta voi olla hyötyä myös muille organisaatioille. Valtaa pitää vahtia ja siinä tehtävässä hallitus ja hallituksen puheenjohtaja ovat avainasemassa, kuvaa näyttelijä Merja Pietilä, joka on myös näyttelijöiden edustajana teatterin hallituksessa.

Toivonen oli vakinaistettu ongelmista huolimatta

Kun Tytti Tuppuraisen johtama hallitus valitsi syksyllä 2013 Kari-Pekka Toivosen teatterin määräaikaiseksi taiteelliseksi johtajaksi, hallituksen näyttelijäjäsenet irtisanoutuivat. Toivonen oli valittu taiteelliseksi johtajaksi, vaikka mukana valintaprosessissa olleet näyttelijäjäsenet eivät olleet häntä puoltaneet. Hallituksen näyttelijäjäsenet kokivat, että hallitus oli pettänyt heidät.

Erimielisyys taiteellisesta johtajasta ei sinänsä ollut poikkeuksellista – henkilöstö oli vastustanut myös useita Toivosen edeltäjiä. Toivosessa heitä häiritsi muun muassa se, että tällä oli johtamiskokemusta ainoastaan Turun Linnateatterista, jossa on vähän työsuhteisia työntekijöitä.

Työntekijät kuitenkin yllättyivät positiivisesti, kun Toivonen aloitti työnsä. Hän vaikutti rennolta ja mukavalta.

– Ilmapiiri oli aluksi hirveän hyvä, mutta se muuttui, kertoo Oulun kaupunginteatterissa 2014–2016 näytellyt Lotta Vaattovaara.

Oulun kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen.
Kari-Pekka Toivonen toimi Oulun kaupunginteatterin taiteellisena johtajana vuosina 2014–2019. Tammikuussa hän aloittaa Hämeenlinnan kaupunginteatterin taiteellisena johtajana. Arkistokuva.Antti Pylväs / Yle

Syksyllä 2016 Kari-Pekka Toivonen oli työskennellyt johtajana kaksi vuotta.

Muutos huonompaan oli työntekijöiden mielestä jo tapahtunut. Myös aluehallintovirasto antoi elokuussa 2016 Oulun kaupunginteatterille huomautuksen ja kehotuksen puuttua henkiseen kuormitukseen. Raportin mukaan teatterilaiset kokivat muun muassa epäselvyyttä vastuissa, ja myös työnjakoon liittyi kuormitusta aiheuttavia tekijöitä.

Teatterin hallitus oli ongelmista huolimatta vakinaistamassa Toivosta.

Teatterin näyttelijöitä edustava Näyttelijäyhdistys lähetti hallitukselle kannanottonsa, joka oli vakinaistamista vastaan. Näyttelijäyhdistys lausuu aina kantansa valinnoista, joten kannan ilmaisemisessa ei ollut mitään poikkeuksellista.

Poikkeuksellisia sen sijaan olivat kirjeessä luetellut ongelmat. Näyttelijöiden mukaan Toivonen syyllisti ihmisiä sairauslomista ja työuupumuksesta, jakoi rooleja epätasaisesti ja vei töitä niiltä, jotka uskalsivat kyseenalaistaa hänen päätöksiään.

Kirjeestä huolimatta hallitus vakinaisti Toivosen.

Henkilökunnan mukaan ongelmat eivät sen jälkeen jatkuneet samanlaisina kuin kirjeessä oli kerrottu. Ne pahenivat.

Joku myös vuoti Näyttelijäyhdistyksen kirjeen Toivoselle.

Työntekijät pelkäsivät johtajaansa

Työntekijät kertovat, että taiteellisen johtajan Kari-Pekka Toivosen kanssa ei uskaltanut olla eri mieltä. Niille, jotka uskalsivat, siitä seurasi nöyryyttämistä, huutamista ja töiden hankaloittamista.

– Vaikka minua kohtaan ei kohdistettu suoranaista epäasiallista käytöstä, pelkoa ja ahdistusta aiheutti, kun joutui seuraamaan kaltoin kohdeltujen työtoverien kärsimystä, näyttelijä Timo Pesonen sanoo.

Myös tuotannonsuunnittelija Sirkku Sommarberg koki asian hyvin samalla tavalla.

– Epäluottamus ja silmätikuksi joutumisen uhka ajoivat ihmiset pelkoon ja hiljaisuuteen.

Useiden haastateltavien mukaan silmätikuksi joutui esimerkiksi yksi esimiesasemassa ollut henkilö, joka irtisanoutui lopulta. He kertovat, että Toivonen ohjeisti taiteellisen henkilökunnan kokouksessa ihmisiä pysähtelemään turhanpäiten hänen huoneensa ovelle.

Myös viime vuonna 59 työntekijän uudelle hallitukselle kirjoittamassa kirjeessä mainitaan, että taiteellinen johtaja olisi kehottanut taiteellisen henkilökunnan kokouksessa paikalla olevia painostamaan hänen epäsuosiossaan olevaa henkilöä.

Taiteellisena johtajana ollessaan Kari-Pekka Toivonen jätti jotkut näyttelijät ilman rooleja kuukausiksi tai jopa yli vuodeksi. He olivat siis ilman töitä, vaikka palkka juoksi. Samaan aikaan teatteriin palkattiin freelance-näyttelijöitä. Sinänsä ei ole täysin poikkeuksellista, että näyttelijöille tulee joskus lyhyitä kausia ilman harjoiteltavia rooleja, mutta Näyttelijäliiton mukaan vuosi ilman mitään roolia on poikkeuksellista. Oulun kaupunginteatterissa moni koki, että Toivonen ei halunnut antaa rooleja niille, jotka olivat joutuneet epäsuosioon.

Näyttelijä Timo Reinikka oli yksi niistä, jotka aikanaan erosivat teatterin hallituksesta Toivosen valinnan jälkeen. Hän kokee joutuneensa vainon kohteeksi eron vuoksi mutta myös siksi, että hän oli ollut Toivosen käytöksen takia yhteydessä hallitukseen ja toimitusjohtajaan. Hän oli puoli vuotta ilman rooleja.

Moni kertoo, että Toivonen ei sietänyt sairauspoissaoloja, vaan esimerkiksi nöyryytti poissa olleita muiden kuullen. Yksi kertoo ottaneensa esitykseen mukaansa kaksi muovipussia, koska oli tuntenut vatsataudin oireita ennen näytöstä, ja Toivonen oli kehottanut ratkaisemaan ongelman muuten kuin olemalla näytöksestä pois.

Ilmapiiriä kiristi myös se, miten Toivonen toistuvasti hankki teatteriin palveluita hänen ja vaimonsa yrityksen kautta, eikä tarkkoja rahasummia kerrottu aluksi edes hallitukselle.

Julkisuudessa on aiemmin kerrottu, että Toivonen ja Larivaara näyttelivät useita päärooleja (siirryt toiseen palveluun) (Kaleva) ja heidän tyttärensä näytteli Peppi Pitkätossun pääroolin (siirryt toiseen palveluun) (Kaleva). Tämän lisäksi myös pariskunnan kaksi nuorempaa poikaa pääsivät näyttämölle. Toinen poika näytteli lapsipääosan Kaiken kirja -näytelmässä. Toinen taas palkattiin soittamaan rumpuja eri näytelmiin.

Toivonen ei halunnut kommentoida Ylelle hänen johtamiseensa liittyviä väitteitä useista pyynnöistä huolimatta.

Kuvassa Merja Larivaara ja Kari-Pekka Toivonen.
Merja Larivaara ja Kari-Pekka Toivonen esiintyivät päärooleissa The Addams Familyssä 2014–2015.Kati Leinonen

Teatterin lavastemaalari Elisa Koivupuro tuo esiin, että ongelmat koskivat lähinnä taiteellista henkilökuntaa eivätkä koko teatteria.

– Totta kai teatterissa näkyy, jos on johtamiseen liittyvät ongelmia. Mutta ei pidä unohtaa, että ne eivät koskeneet samalla tavalla kaikkia ammattiryhmiä. En koe, että ne olisivat vaikuttaneet minun ja työkaverieni väleihin, Koivupuro sanoo.

Ylen haastattelemista työntekijöistä noin kaksi kolmasosaa on taiteellista henkilökuntaa.

Tuppurainen ei ota kantaa, liittyivätkö ongelmat Toivoseen

Vaikka Kari-Pekka Toivonen oli Oulun kaupunginteatterin taiteellinen johtaja, oli hänen yläpuolellaan sekä toimitusjohtaja että teatterin hallitus.

Suurimman osan Toivosen kautta hallituksen puheenjohtajana oli Tytti Tuppurainen. Maija Palonheimo taas sijaisti toimitusjohtajaa kahden vuoden ajan Toivosen kauden keskivaiheilla. Heidän näkemyksensä Toivosen johtamisesta ovat hyvin erilaiset kuin haastatelluilla työntekijöillä.

Tytti Tuppurainen
Tytti Tuppurainen (sd.) toimi teatterin hallituksen puheenjohtajana 2014–2018. Nykyisin hän on eurooppa- ja omistajaohjausministeri.Valtioneuvosto

Tytti Tuppurainen ei halua kommentoida, liittyivätkö teatterin ilmapiiriongelmat Toivosen johtamiseen. Hänen mukaansa Toivonen teki toimitusjohtajan kanssa työtä, jolla teatterin toimintaa vietiin voimakkaasti eteenpäin.

– Talo nostettiin vakavista talousvaikeuksista kestävälle pohjalle ja myös taiteellisesti korkealle tasolle, Tuppurainen sanoo.

Oulun kaupunginteatterin hallituksen nykyinen puheenjohtaja Matti Karhula (kesk.) pitää väitettä talousvaikeuksien selättämisestä yliampuvana.

Oulun kaupungin tilinpäätöksistä selviää, että Toivosen aloitusvuonna 2014 liikevoitto laski edellisen vuoden yli 200 000 eurosta alle 150 00 euroon ja painui 2015 miinukselle. Tappiota tehtiin myös vuosina 2016 ja 2018. Kuitenkin vuonna 2017 tulos oli yli 250 000 euroa plussalla. Karhulan mukaan tämän vuoden tulos on jäämässä nollaan. Tuloksia osin laskee se, että Toivosen kaudella tehtiin isoja investointeja, muun muassa viime vuonna suuren näyttämön ohjausjärjestelmä uusittiin noin miljoonalla eurolla.

Palonheimon mukaan ongelmat olivat vanhaa perua

Toimitusjohtajan perhevapaan sijaiseksi tuli vuonna 2015 Maija Palonheimo, joka oli työskennellyt Toivosen kanssa jo Turun Linnateatterissa.

Palonheimo kuvaa välejään Toivoseen hyviksi ja avoimiksi. Hän ei koe, että teatterilla olisi ollut erityisen pahoja ilmapiiriongelmia juuri Toivosen kauden aikana, vaan hänestä ongelmat olivat varhaisempaa perua.

– Minun on vaikea uskoa, että yksi ihminen voi tehdä yli sadan ihmisen työilmapiirin huonoksi, täytyy siinä vähän muutakin olla.

Palonheimo ei tunnista Ylen haastateltavien väitteitä esimerkiksi siitä, että Toivonen olisi jakanut rooleja epäoikeudenmukaisesti. Hänen mukaansa näyttelijöiden kesken oli ristiriitoja, joten roolituksessa Toivonen pyrki varmistamaan työryhmän toimivuuden.

Palonheimo sanoo, että hänelle kuitenkin tuli joskus Näyttelijäyhdistykseltä viestejä Toivosen toiminnasta, kun joku ei ollut siihen tyytyväinen.

– Silloin käytiin yhdessä (Toivosen kanssa) niin kertoneiden henkilöiden luona.

Palonheimo kertoo, että hän kävi kautensa aikana ilmapiiriasioista lukemattomia keskusteluja henkilökunnan kanssa.

Muutama työntekijä vahvistaa olleensa tällaisissa keskusteluissa Palonheimon ja Toivosen kanssa. He tosin eivät kokeneet niitä keskusteluina vaan kuulusteluina. Lisäksi osa kertoo pelänneensä, milloin oma vuoro koittaa.

Lähes kaikki Ylen haastattelemat työntekijät kokivat vahvasti, että Palonheimo tuki Toivosta silloinkin, kun hänen olisi pitänyt puuttua hänen käytökseensä.

– Kokemukseni on, että Palonheimon tullessa taloon johtaminen muuttui entistä enemmän suljetuin ovin pienessä piirissä tapahtuvaksi ja hyvin jyrkästi ylhäältä alaspäin suuntautuvaksi, kuvaa dramaturgi Jukka Heinänen.

Turun yliopiston viestintäjohtaja Maija Palonheimo.
Maija Palonheimo toimi Oulun kaupunginteatterin vs. toimitusjohtajana 2015–2017 ja sen jälkeen konsulttina joidenkin kuukausien ajan. Nykyisin hän on eläkkeellä mutta toimii Turun Linnateatterin hallituksessa. Arkistokuva.YLE / Sami Tammi

"Teattereiden johtamista mystifioidaan"

Kari-Pekka Toivonen ja Merja Larivaara ovat teatteripiireissä tunnettuja ja arvostettuja. Juuri tämän takia henkilökunta arvelee tilanteen saaneen jatkua niin pitkään: kahden näin kuuluisan henkilön toiminnassa ei haluttu nähdä puutteita.

– Tytti halusi Ouluun julkkiksia, ei johtajaa teatterille, sanoo näyttelijä ja hallituksen entinen jäsen Timo Reinikka.

Myös valtakunnallisessa Näyttelijäliitossa tunnistetaan teattereiden haavoittuvuus johtamisongelmille. Alalla johtajien huonoa käytöstä on totuttu sietämään.

– Ongelma on siinä, että teattereiden johtamista mystifioidaan, sanoo toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.

Oulun kaupunginteatterin ilmapiiriongelmat Toivosen kaudella ovat olleet liiton tiedossa jo pitkään.

– Ihan ehdottomasti toimitusjohtajan ja hallituksen olisi pitänyt puuttua tähän huomattavasti paljon aikaisemmin. Eli jo vuosia sitten, Kuusikko sanoo.

Moni teatterin työntekijöistä kokee, että Oulun kaupunginteatterin isoimpia ongelmia oli puhumattomuuden ja puuttumattomuuden kulttuuri. Entinen tekninen päällikkö Ari Törmä sanoo, että hänestä teatterissa siedettiin törkeääkin käytöstä ja siihen oli totuttu. Hänestä sekä teatterin johto, hallitus että työyhteisö vaikenivat ongelmista.

– Tilanteisiin ei puututtu heti, vaan toivottiin, että kun ollaan hiljaa, ongelmat eivät ole todellisia, Törmä sanoo.

Tuppurainen ja Palonheimo kiistävät väitteet, että eivät olisi puuttuneet

Tytti Tuppurainen tai Maija Palonheimo sanovat puuttuneensa kaikkiin kuulemiinsa ongelmiin. Tuppurainen korostaa, että hänellä oli myös kaupungin tuki koko kautensa ajan.

– Sain tietoa pitkään jatkuneista eritasoisista ilmapiiriongelmista, kun aloitin työni. Niitä lähdettiin heti korjaamaan, Tuppurainen sanoo.

Tästä hyvin eri mieltä on esimerkiksi näyttelijä Joose Mikkonen, joka on ollut myös Tuppuraisen johtamassa hallituksessa varajäsenenä.

– Ei pidä paikkaansa, että Tuppurainen olisi puuttunut ilmapiiriongelmiin. Hän mitätöi asiat huhupuheiksi tai taiteilijoiden änkyröinniksi, tulivat pyynnöt sitten henkilöstöltä tai hallitukselta.

Tuppurainen huomauttaa, että hallituksessa on poliittisesti valittujen jäsenten lisäksi myös työntekijöitä – Näyttelijäyhdistyksen nimeämä varsinainen jäsen ja hänen varajäsenensä, ja lisäksi teknisen ja taiteellisen puolen henkilöstöedustajat voivat olla kokouksissa läsnä.

Joose Mikkonen koki, että kukaan työntekijöistä ei uskaltanut pitää ilmapiiriongelmista meteliä hallituksessa, koska taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen ja toimitusjohtaja Maija Palonheimo olivat paikalla.

Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula oli aiemmin yksi hallituksen poliittisesti valituista rivijäsenistä. Hän sanoo, ettei hän aiemmassa hallituksessa ollessaan edes tiennyt teatterin ilmapiiriongelmista.

– Silloinen hallitus oli saanut asialliset raportit, joiden mukaan mitään ilmapiiriongelmia ei esiintynyt.

Karhulan käsitys kuitenkin muuttui, kun hänestä tuli Tuppuraisen seuraaja hallituksen puheenjohtajana.

– Kävi ilmi, että ongelmia oli ollut. Vakavia ongelmia.

Karhula ei haluaisi suoraan arvostella edeltäjänsä työtä ilmapiiriongelmien hoidossa.

– Mutta tuloksia voi arvioida, ja ne tulokset yhteisön työkyvyn kannalta ovat aika surkeita.

Sekä Tytti Tuppurainen että Maija Palonheimo sanovat antaneensa hallitukselle kaiken tarpeellisen tiedon.

Miksi hallituksen jäsenet eivät sitten havahtuneet edes vuodenvaihteen 2016–2017 työhyvinvointimittausten hälyttäviin tuloksiin – kuten siihen, että vain yksi neljäsosa näyttelijöistä koki saavansa lähiesimieheltään tukea? Osin asiaa voi selittää se, että teatterissa oli ollut yt-neuvottelut syksyllä 2016.

Ylellä on tiedossa, että hallituksen jäsenet kuitenkin ainakin kerran yrittivät ottaa ilmapiiriongelmat esiin. Vuonna 2017 poliitikkojäsen kertoi sähköpostissaan muille hallituksen jäsenille kuulleensa, että teatterissa olisi ilmapiiriongelmia ja kysyi, miten tietoon pitäisi reagoida.

Tuppurainen vastasi hallituksen sähköpostikeskusteluun, että teatterin valitettaviin lieveilmiöihin on kuulunut jo vuosia huhupuheiden levittäminen.

Tätä juttua varten antamassaan haastattelussa hän sanoo, että vastuu ilmapiiriongelmiin ja huhuihin puuttumisesta on toimitusjohtajalla.

Tuppurainen on oikeassa siinä, että ensisijaisesti vastuu ilmapiiriongelmista yleisestikin on toimitusjohtajalla. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei halua ottaa suoraan kantaa Oulun kaupunginteatterin tilanteeseen. Hän kuitenkin kommentoi, että lähtökohtaisesti vastuu on vastaavassa organisaatiossa ensisijaisesti toimitusjohtajalla mutta viime kädessä hallituksella, jos toimitusjohtaja ei jostain syystä niihin puutu.

Haastatellut työntekijät: Osakeyhtiölakiin vetoaminen hiljensi kritiikin

Teatteri muuttui osakeyhtiöksi vuonna 2012. Tuppurainen nostaa esiin, että hänen aikanaan teatteri oli vasta muutettu osakeyhtiöksi, mikä on voinut aiheuttaa henkilöstössä monenlaisia tunnereaktioita.

Haastateltavista lähes kaikki kokevat, että Kari-Pekka Toivosen aikana osakeyhtiölakia käytettiin heidän hiljentämiseensä ja pahoinvoinnin salaamiseen.

Toivonen viittasi osakeyhtiölakiin, kun hän sanoi henkilökunnalle tarkoitetussa kokouksessa, että kielteisten asioiden puhuminen teatterista olisi irtisanomisperuste. Tämän takia moni ei ole uskaltanut puhua aiemmin pahoinvoinnistaan.

– Meitä varoitettiin toistuvasti ja painokkaasti vahingoittamasta teatteria negatiivisilla puheilla. Tämän kerrottiin olevan irtisanomisen peruste, dramaturgi Jukka Heinänen kertoo.

Myös johtajan puolison käytös aiheutti hämmennystä

Vaikka muu henkilökunta ei ole aiemmin juuri kertonut Oulun kaupunginteatterin ilmapiiriongelmista, Merja Larivaara kertoi oman näkemyksensä viime vuonna Forum24 (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä ja tänä syksynä Me Naisten (siirryt toiseen palveluun) kansijutussa sekä ET-lehdessä.

Näissä jutuissa kerrottu näkemys on hyvin erilainen kuin Ylen haastattelemilla teatterilaisilla. Larivaara on kokenut tulleensa kiusatuksi ja että teatterin työntekijät olivat kateellisia hänelle ja hänen miehelleen Kari-Pekka Toivoselle.

– Taisimme olla liian näkyviä ja tekeviä, se varmaan herätti kateutta. Tienasimme liikaa, meillä oli liikaa lapsia, olimme olleet yhdessä liian onnellisesti ja liian kauan, Larivaara sanoi Me Naisissa.

Merja Larivaara
Merja Larivaara työskenteli Oulun kaupunginteatterissa vuosina 2014–2019.Oulun kaupunginteatteri

Muun muassa Oulun kaupunginteatterin entinen näyttelijä Lotta Vaattovaara ei tunnista Larivaaran väitettä.

– Päällimmäinen tunne teatterissa oli pelko. Ei kateus, vaan pelko.

Moni kertoo pelänneensä Larivaaraa. Työntekijät olivat varpaillaan, koska jos Larivaara oli paikalla, tieto kulki nopeasti taiteelliselle johtajalle. He kertovat, että heidän oli vaikea hahmottaa, kuka on johtaja: Kari-Pekka Toivonen vai hänen puolisonsa.

– Koin, että Merja Larivaara ei suvainnut miehensä johtamiseen liittyviä kysymyksiä tai keskustelua, näyttelijä Tuula Väänänen sanoo.

Vuonna 2016 tehty Näyttelijäyhdistyksen lausunto Toivosen vakinaistamisesta päätyi myös Larivaaralle. Larivaaraa ei ollut mainittu lausunnossa, mutta silti työntekijät kertovat hänen palanneen siihen yhä uudelleen ja uudelleen.

Näyttelijä Heli Haapalainen kertoo, että lausunnon vuotamisen jälkeen hän koki oman asemansa työyhteisössä vaikeutuneen ja Larivaaran käytöksen muuttuneen tylyksi. Syy ei jäänyt salaisuudeksi. Larivaara kertoi Haapalaiselle, että Näyttelijäyhdistyksen kirje oli luokaton ja loukkaava ja se oli loukannut häntäkin.

Larivaaran toimenkuva laajeni pian hänen tulonsa jälkeen, kun hän alkoi tuottaa vanhuksille suunnattuja Seniorisoppa-näytelmiä. Moni näyttelijä kertoo kokeneensa, että Seniorisoppa-töistä ei uskaltanut kieltäytyä, kun Larivaara niihin kysyi.

Myös nykyinen hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula tunnistaa, että Larivaaran toiminta aiheutti hämmennystä.

– Larivaara otti johtoonsa ja vastuulleen taiteellisen toiminnan, joka ei hänelle kuulunut.

Larivaara ei halunnut antaa haastattelua tätä juttua varten Ylen pyynnöstä huolimatta. Hän sanoo, että ei halua jatkaa julkista nokittelua.

Muutos alkoi tapahtua

Ylen haastattelemat nykyiset teatterilaiset kokevat, että muutos parempaan alkoi hiljalleen, kun nykyinen toimitusjohtaja Tuija Hyppönen palasi vanhempainvapaalta elokuussa 2017 ja Maija Palonheimo siirtyi konsultiksi.

Palonheimo sanoo, että hän on tyytyväinen omaan kauteensa ja teatterin kehitykseen sen aikana, mutta kritiikki jälkeenpäin harmittaa, vaikkakaan ei yllätä.

– Tiesin jo Ouluun mennessäni, että siellä ei ole tervetullut, varsinkaan, jos tulee etelästä.

Toivonen ja Larivaara eivät tulleet Hyppösen kanssa toimeen, toisin kuin tätä sijaistaneen Palonheimon.

Moni työntekijä kertoo pelänneensä, joutuisiko Hyppönen siksi lähtemään.

Yksi aiemman hallituksen jäsen kertoo Tytti Tuppuraisen soittaneen hänelle ja halunneen keskustella Hyppösen asemasta ja jatkon mahdollisuuksista. Hallituksen jäsen tulkitsi asian niin, että Tuppurainen halusi pohtia ääneen, voisiko toimitusjohtajaa siirtää toisiin tehtäviin.

Ylen useammasta lähteestä varmistaman tiedon mukaan Tytti Tuppurainen kutsui myös hallituksen poliitikkojäsenet koolle erään hallituksen kokouksen jälkeen keskustelemaan Hyppösen ja Toivosen hankalasta yhteistyöstä. Tilaisuudessa Kari-Pekka Toivonen kertoi, että hän ei tule toimeen Hyppösen kanssa. Ylen tietojen mukaan tilaisuus loppui, koska osa paikalla olevista piti epäasiallisena, että ristiriitoja käsiteltiin kuulematta Hyppöstä.

Hyppönen sai jatkaa.

Haastatellut työntekijät: Ilmapiiri on parantunut

Keväällä 2018 Tytti Tuppuraisen nelivuotiskausi Oulun kaupunginteatterin hallituksen puheenjohtajana tuli päätökseensä.

Uusi hallitus sai heti alkajaisiksi kirjeen. Sen oli allekirjoittanut 59 teatterilaista. Viesti oli, että monella on paha olla ja johtamisessa nähtiin ongelmia.

Se, että vuonna 2016 tehty näyttelijöiden kirjelmä päätyi Toivoselle ja Larivaaralle, oli jättänyt syvän epäluottamuksen Tytti Tuppuraisen johtamaan hallitukseen.

– Luottamuspulan vuoksi vasta hallituksen vaihduttua henkilökunta rohkeni kirjelmöidä ongelmista, tekninen tuottaja Marko Häikiö sanoo.

Kirjeestä alkoi muutos.

Hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula, toimitusjohtaja Tuija Hyppönen ja taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen laativat kahdeksan kohdan toimenpideohjelman tilanteen ratkomiseksi. Siinä käsiteltiin muun muassa roolituksen pelisääntöjä.

Toivonen ei tullut paikalle, kun ohjelmaa esiteltiin teatterin henkilökunnalle. Hänen vaimonsa tuli ja kehotti puheessaan henkilökuntaa häpeämään.

Myöhemmin, syksyllä 2018, Toivonen päätti erota. Hänen työsuhteensa loppui tänä keväänä. Merja Larivaaran määräaikainen työsopimus loppui viime kesänä. Hän kuitenkin ohjaa vielä yhden näytelmän Oulun kaupunginteatterissa, jota esitetään vuodenvaihteessa.

Nykyisin teatterissa työskentelevät haastateltavat kokevat, että tilanne on parantunut: enää töihin meno ei ahdista tai pelota. Nykyisen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan mukaan sama näkyy ilmapiirimittauksissa. Näin kuvaa näyttelijä Merja Pietilä:

– Tällä hetkellä työilmapiiri on ainakin itselläni helpottunut, toiveikas ja innokas. Tämänhetkinen hallitus on dialoginen ja luotettava.

Uusi taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio aloittaa vuodenvaihteessa. Hänen valintaansa henkilökunta ei vastustanut.

– Kun päätös tehtiin, minusta vaikutti, että Oulussa pidettiin juhlia. Tiettävästi avattiin myös kuohuviinipulloja, sanoo hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula.

Teatterissa moni odottaa uutta johtajaa innolla.

– Ilmapiiri on rakentava, toiveikas, mutta ei täysin vapautunut tai luottava. Harmaat pilvet eivät ole täysin poistuneet vielä, tuottaja Sari Tanner sanoo.

Juttua on korjattu 21.12 kello 13.58: Jutun faktalaatikkoa "Taiteellinen johtaja osti perheensä palveluita järjestelyllä, johon tilintarkastaja puuttui" on korjattu. Aiemmin faktalaatikossa luki "Tuolloin silloinen kaupunginjohtaja Matti Pennanen totesi, että järjestely on laillinen, mutta se ei ole eettisesti hyväksyttävä ja pitäisi lopettaa". Kaupunginjohtajan edellytys täsmällisesti kuitenkin oli, että hän "edellyttää, että hallitus käsittelee asian ja tekee päätöksen asiaan liittyvistä jatkotoimenpiteistä ja mahdollisista kurinpitotoimista".