Heikki Valkama: Luulimme saavamme lentävät autot, mutta saimme sähköpotkulaudat

Tulevaisuutta ennustetaan usein pieleen. Silti tulevaan pitää katsoa, kirjoittaa Heikki Valkama blogissaan.

tulevaisuus
Heikki Valkama
Heikki ValkamaAntti Haanpää / Yle

Kuvittele, että olet vannoutunut kaupunki-ihminen 2010-luvulla. Megapilvenpiirtäjä, jossa Helsingissä asut, tarjoaa kaiken, mitä ihminen tarvitsee elääkseen ja kuollakseen.

Jos kuitenkin tekee yhtäkkiä mieli käväistä rantasaunassa Rantasalmella, nouset ensin hissillä talon katolle lentoautohalliin. Avaat autosi oven pankkikortilla tai kännykällä. Kerrot lentoauton tietokoneelle: "Rantasalmen rantasaunaan."

Näin alkaa Tiede-lehden juttu vuodelta 2003. Se ennustaa, että lentoautot otetaan käyttöön jo ennen vuotta 2010 ja ne lentävät 500 kilometrin tuntinopeudella. Omasta pihan minilentokentältä vaikkapa Tampereelta Helsinkiin pääsee 20 minuutissa.

Ei tullut lentoautoa. Tuli sähköpotkulauta. Sähköpotkulaudat olivat ainakin isoissa kaupungeissa vuoden 2019 liikenneilmiö.

Menneen suhteen on helppo olla jälkiviisas.

Tulevaisuutta taas… on vaikea ennustaa.

Edesmennyt viestinnän professori Osmo A. Wiion listasi (siirryt toiseen palveluun), mitä tulevaisuutta ennustettaessa kannattaa pitää mielessä.

Läheinen tulevaisuus yliarvioidaan, kaukainen aliarvioidaan.

Toisin sanoen lentävät autot ehkä tulevat, mutta paljon myöhemmin kuin ajattelemme. Eivätkä ne todennäköisesti ole suihkumoottoreilla varustettuja perinteisiä nelirenkaisia autoja, vaan pienoiskoptereita.

Vuosien ajan useat valmistajat maailmalla ovat kilpailleet siitä, kuka saa ensimmäisenä lentävän auton markkinoille. EU:ssakin luodaan aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä (siirryt toiseen palveluun).

Mutta autojen lentäminen on paljon hankalampi asia, kuin miltä se ensi alkuun kuulostaa.

Tokiossa piti vuonna 2020 sytyttää olympiatuli lentävästä autosta, mutta toisin kävi (siirryt toiseen palveluun). Viime kesäksi Helsinki-Vantaan lentokentältä keskustaan luvattiin droonitaksikokeilu, eipä tullut kummoista siitäkään: pieni kopteri nousi kiitotien vieressä ilmaan kolme (siirryt toiseen palveluun) kertaa.

1950-luvulla ennustettiin ydinkäyttöisiä pölynimureita. YouTuben perustaja Steve Chen taas totesi 2005, että yhtiön tulevaisuus on epävarma. "Kiinnostavia videoita ei vain kerta kaikkiaan ole kovin paljoa", hän sanoi.

Ydinimureita ei tullut, Youtuben kissavideoita tuijottavat miljoonat ja taas miljoonat.

Robottipalvelijat ja avaruusmatkailu eivät vielä tulleet, mutta toisaalta älykodit, puheohjaus ja itseohjautuvat autot ovat jo täällä (siirryt toiseen palveluun).

Palataanpa Wiion tulevaisuuslakeihin.

Seitsemäs laki kuuluu: Laitteita käytetään toisiin tarkoituksiin kuin mihin laitteen keksijä on tarkoittanut.

Kahdeksas taas sanoo: Viihteestä voidaan maksaa, tietoaines halutaan ilmaiseksi.

Oma suosikkini Wiion tulevaisuuslaeista on: tekniikan kuvitellaan muuttavan ihmisen perusluonnetta.

Tulevaisuuden ennustaminen on siis hullua hommaa.

Siitä huolimatta, tulevaisuudentutkimus on ihan legitiimi akateeminen tutkimusaine.

Turun yliopistossa on Tulevaisuudentutkimuskeskus. Siellä tosin korostetaan, että tulevaisuus ei ole ennustettavissa. Sen sijaan voimme muodostaa mielikuvia ja käsityksiä siitä, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.

Paitsi ennustaa, me voimme tehdä oman tulevaisuutemme.

Mutta vaikeaa se on. Varmin ennustus lienee se, että suurin osa asioista jatkuu vuonna 2020 niin kuin ne ovat menneet vuonna 2019. Hyvässä ja pahassa.

  • Haastankin sinut lukija ennustamaan! Kommenttikentässä voit antaa ennusteesi vuodelle 2020. Voit ennustaa teknologiaa, politiikkaa, taloutta tai mitä tahansa. Lupaan lukea kaikki ennusteet. Paras ennustus palkitaan oikeassa olemisen ilolla. Ennustaa voi 27.12. klo 16.00 asti.

Heikki Valkama

Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja Ylen uutisten taloustoimituksessa. Hän vetää Ylen digitalisaatio- ja tulevaisuusmikrotoimitusta.