Marin Brysselissä: EU-sopu ilmastotavoitteista on saavutettavissa

Puola, Unkari ja Tšekki ovat vastustaneet EU:n sitoutumista hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Ydinvoima on noussut kiistakapulaksi.

ilmastonmuutos
Eurooppaneuvoston kokous Brysselissä.
Ilmastotavoitteiden tiukentaminen on vaikea aihe EUn huippukokouksessa, osa itäisistä jäsenmaista vastustaa kunnianhimoisempia tavoitteita.Yves Herman / EPA

BrysselPääministeri Sanna Marin (sd.) uskoo, että EU-maat pääsevät sopuun ilmastotavoitteiden tiukentamisesta huippukokouksessaan tänään torstaina.

– Uskon ja haluan toivoa, että yhteisymmärrys tänään saavutetaan, Marin sanoi.

– Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin. Tässä on kyse lastemme tulevaisuudesta, hän totesi.

Suomalaismedia yritti kokouspaikalla kysyä Marinilta myös al Holin leirin lasten tulevaisuudesta, mutta valtioneuvoston kanslian viestintäpäällikkö rajoitti kysymykset koskemaan vain päivän EU-kokousta.

Ilmastokysymyksessä Puola, Unkari ja Tsekki ovat toistaiseksi vastustaneet sitä, että EU ottaisi tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että ilmakehään ei päästetä enempää kasvihuonekaasuja kuin sieltä kyetään hiilinielujen avulla poistamaan.

Unkari asettaa ehtoja

Kokouksen alkaessa Unkarin pääministeri Viktor Orbán ilmoitti, että Unkari voi tukea ratkaisua tietyin ehdoin. Unkari haluaa takuut siitä, että köyhemmät jäsenmaat eivät joudu maksamaan ilmastotoimista kertyvää laskua. Lisäksi Unkari haluaa, että ydinvoimaa kohdellaan jatkossakin päästöttömänä energianlähteenä.

Myös Tšekin pääministeri Andrej Babiš edellytti saapuessaan ydinvoiman aseman turvaamista.

Kolmikon henkinen johtaja on kuitenkin Puola, joka on edellyttänyt EU:lta taloudellista tukea hiileen nojaavan taloutensa kääntämiseksi ilmastoystävällisempään suuntaan.

– Emme voi suostua sellaiseen talouden muutoksen malliin, joka vahingoittaisi Puolan yhteiskuntaa, pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi.

EU:n komissio julkisti eilen sadan miljardin euron siirtymärahaston, jonka tarkoitus on kompensoida ilmastotoimien kustannuksia köyhemmille maille. Rahaston yksi tarkoitus on saada kaikki jäsenmaat sitoutumaan vuoden 2050 tavoitteeseen.

Se on osa komission kunnianhimoista ”vihreää sopimusta”, joka pitää sisällään kymmeniä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tiukentamiseen tähtääviä aloitteita. Tarkempi esitys rahastosta annetaan keväällä.

Marin: Ydinvoima "kestävää"

Ydinvoima on noussut kiistakapulaksi ilmastotoimien rahoittamista koskevan kiistan seurauksena. Eilen keskiviikkona Ranska, Britannia ja itäiset jäsenmaat torppasivat lopullisen sopimuksen järjestelmästä, jonka tarkoitus on määritellä ympäristöystävälliset investointikohteet.

Eurooppaneuvoston puheenjohtaja Charles Michel vastaanotti Suomen tuoreen pääministerin Sanna Marinin Brysselin huippukokoukseen.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel vastaanotti Suomen tuoreen pääministerin Sanna Marinin Brysselin huippukokoukseen.Olivier Hoslet / EPA

Maille ei kelvannut Euroopan parlamentin kanssa neuvoteltu muotoilu, jonka mukaan ydinvoimaa ei välttämättä jatkossa laskettaisi investointimielessä vihreäksi energianlähteeksi.

Pääministeri Marin sanoi, että ydinvoima on ”ilmastopäästöjen näkökulmasta kestävä” energianlähde, muttei ottanut asiaan tarkempaa kantaa.

Siirtymärahasto kytkee ilmastokeskustelun EU:n tulevien vuosien budjetista käytäviin neuvotteluihin. Marinin on määrä esitellä kokouksessa puheenjohtajamaa Suomen tekemä kompromissiehdotus unionin rahoituskehykseksi vuosille 2021–2027.

Budjettiasia siirtyy sen jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin edistettäväksi. Marin sanoi toivovansa, että rahoista syntyisi sopu jo helmikuussa.

Ilmastotavoitteen kannalta keskeinen kysymys on, ovatko EU:n itälaidan maat valmiit hyväksymään tavoitteen tiukentamisen ennen kuin siirtymärahastosta ja unionin rahoituksesta on mustaa valkoisella.