1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. piparkakut

Rassaako joulun valmistelu? – Kokeile abbedissa Hildegardin hermo- ja älypipareita suoraan keskiajalta

Yksi ensimmäisistä piparkakkujen leipojista Euroopassa oli saksalainen nunna Hildegard Bingeniläinen.

Hildegard Bingeniläisen piparkakut sisältävät runsaasti mausteita. Muskotti oli hänen lempimausteensa. Kuva: Jari Pussinen/Yle

Keskiajalla mausteet olivat kalliita. Aluksi niitä ei juurikaan käytetty maustamiseen. Ne olivat lääkkeitä.

Lääkkeenä käytetyistä tuontimausteista monet liittyivät yhteen leivonnaiseen: piparkakkuihin. Muskottipähkinä, inkivääri, kaneli ja neilikka. Ei siis ihme, että piparkakuista tuli keskiajalla varsinaisia terveystuotteita.

Keskiajalla nimenomaan monissa luostareissa leivottiin ”pippurikakkuja” – nykyisten piparkakkujen edeltäjiä – omaan käyttöön ja myös myytäväksi. Erilaisten pippureiden katsottiin olevan lääkinnällisiltä vaikutuksiltaan erityisen voimallisia. Niitä käytettiin keskiajalla parantamaan masennusta, vahvistamaan sydäntä, tuomaan energiaa, auttamaan keskittymisessä ja antamaan elämäniloa sekä poistamaan sydämestä katkeruutta.

Turussa leivottiin pipareita keskiajalla

Suomessa piparkakut tunnettiin jo keskiajalla ainakin Turussa. Turun keskiaikaisista kerroksista löydetty pippuri oli mustapippurin sukulaista pitkääpippuria. Se oli maultaan mustapippuria voimakkaampaa ja sitä todennäköisesti käytettiin lääkkeenä.

Myös apteekkarit valmistivat ja myivät piparkakkuja. Kaukomaiden mausteet olivat hintavia ja piparkakkuja myytiin ja ostettiinkin yksitellen.

Ensimmäisten piparkakkuohjeiden on arveltu tulleen Eurooppaan 1000-luvun alkupuolella ristiretkeläisten mukana. Pippurilla maustettu leivonnainen on vanha itämainen herkku.

Yksi ensimmäisistä piparkakkujen leipojista Euroopassa oli saksalainen nunna ja abbedissa Hildegard Bingeniläinen (1098-1179.) Hän oli aikansa yleisnero, joka sävelsi kirkkomusiikkia ja kirjoitti kirjoja lääkinnän lisäksi teologiasta ja luonnontieteistä.

Kuva: Jochen Tack / AOP

Piparkakkujen valmistusohjeet olivat salaisia eikä niitä aina myöskään kirjoitettu muistiin. Resepti saattoi säilyä pelkkänä suullisena tietona.

Hildegard Bingeniläisen piparkakuista tiedämme enemmän. Ne sisälsivät runsaasti mausteita, erityisesti muskottia, kanelia ja neilikkaa ja ne leivottiin spelttijauhoista. Ohjeeseen hän kirjoitti, että ne vaikuttavat hermoihin rauhoittavasti ja virkistävät älyä.

Hildegardin "pippurikakkuja" ei luultavimmin vielä muotoiltu porsaan tai tähden muotoisiksi, vaan ne olivat muodoltaan pyöreitä. Alkuperäinen luostarin ohje on luultavasti ollut seuraavaa vaatimattomampi – ainakin mitä tulee voin ja sokerin käyttöön – mutta Hildegardin suosikkimaustetta muskottipähkinää sekin on sisältänyt runsaasti.

HILDEGARD BINGENILÄISEN PIPARKAKUT

1,25 kg spelttijauhoja

500 g kylmää voita

300 g ruokosokeria

400 g jauhettuja manteleita

4-5 keltuaista

4 kananmunaa

50 g kanelia

50 g muskottia

15 g neilikkaa

½ tl suolaa

vettä tarpeen mukaan

Jauhot mitataan leivinpöydälle, kylmä voi jaetaan palasina jauhoille. Kaikki muut aineet lisätään ja sekoitetaan veitsellä hakaten, alustetaan nopeasti ja viedään kylmään puoleksi tunniksi.

Taikinasta muodostetaan tankoja, jotka paloitellaan ja painellaan pikkuleiviksi.

Paistetaan 180-200 asteessa noin 15 minuuttia.

Hildegardin piparkakkujen ohje on julkaistu Merja Leppälahden kirjassa Perinnejoulu. Kuva: Jari Pussinen/Yle

Lue ja katso lisää:

Piparkakkuhan on suorastaan terveystuote

Areena: Hildegardin hermopiparit