Talousnobelisti haluaa kapitalismille uuden alun: Kaikki investoinnit palvelemaan ilmastonmuutoksen vastaista taistelua

Maailma puhuu nyt Green Dealeistä. Puhe ei ole pelkkää viherpesua, sillä ilmastonmuutos taltutetaan jättimäisillä investoinneilla.

kapitalismi
Niederaussemin hiilivoimala Kölnin lähellä Saksassa.
Kivihiilestä luopuminen on väistämätöntä. Suursijoittajat ovat jo kääntäneet selkänsä kivihiilelle.Friedemann Vogel / EPA

– Ilman muuta kapitalismi on kriisissä. Merkittävin ongelma on se, ettei kapitalismi ole osannut taltuttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kriisiä.

Näin arvioi vuoden 2001 talousnobelisti Joseph Stiglitz. Yle haastatteli yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston kansantaloustieteen professoria marraskuussa Lyonissa, Ranskassa.

Professori Stiglitz muistuttaa, että maailmassa on monenlaista kapitalismia. Kriisissä on nimenomaan se versio järjestelmästä, joka on vallalla hänen kotimaassaan Yhdysvalloissa.

– Kapitalismin kriisi näyttäytyy myös eriarvoisuuden kasvuna ja järjestelmän moraalin rappiona, professori Stiglitz listaa kovan kapitalismin syntejä.

Ei enää osakkeenomistajien ehdoilla

Kapitalismin kriisi on puhuttanut taloustieteilijöitä pitkin syksyä sen jälkeen kun brittiläinen Financial Times -lehti julisti järjestelmän kriisiytyneen.

Jo ennen tuota lähes 200 yhdysvaltalaista yritysjohtajaa sanoutui julkisuudessa irti siitä yksioikoisesta näkemyksestä, että yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa osakkeenomistajille voittoa.

Emme voi palata menneisyyteen. Emme me halua hiilikaivosten maailmaa takaisin.

Joseph Stiglitz

Suuryritysten johtajat haluavat nyt puhua myös eettisyydestä, työntekijöiden asemasta ja yrityksen ympäristövastuusta. Toimelias ja elävästi keskusteleva professori Stiglitz pitää yritysjohtajien ulostuloa lähtölaukauksena kapitalismin ympäristövastuun syvemmälle pohdinnalle.

Ekonomisti Joseph Stiglitz esiintymässä Lyonissa Ranskassa 6.11.2019
Professori Joseph Stiglitz arvioi, että kapitalismin suurin ongelma on siinä, ettei se kykene vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaan kriisiin. Juha Nurminen / Yle

– Ilmastonmuutoksessa on kyse olemassaolostamme. Silti kapitalistinen järjestelmä antaa tehtaiden tupruttaa kasvihuonekaasuja ilmakehään. Se vaarantaa elämänmuotomme jatkumisen, Stiglitz sanoo.

“Kylmä kapitalismi joutaa kuolla”

Stiglitz toivoo yhdysvaltalaisen kovan, kylmän ja korruptoituneen kapitalismin kuolemaa. Tilalle hän tahtoo “edistyksellistä ja hillitympää” kapitalismia.

Yhdysvaltain hallinnon tietämättömyys tieteestä on aivan valtava.

Joseph Stiglitz

Stiglitzin mukaan juuri pohjoismaalainen sosiaalinen markkinatalous voisi olla tulevaisuuden esikuva. Hän sanoo ihastelevansa muun muassa pohjoismaisia öljy-yhtiöitä, jotka ovat aidosti huolissaan ilmastonmuutoksesta.

– Sen sijaan esimerkiksi Exxon Yhdysvalloissa laittaa rahaa propagandaan, jonka mukaan ilmastonmuutoksesta ei ole vaaraa. Näin siitä huolimatta, että yhtiön omienkin tutkimusten mukaan haitta on ilmeinen.

Stiglitzin mukaan aivan oma lukunsa on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka haraa vastaan kaikessa, mikä liittyy ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

– Yhdysvaltain hallinnon tietämättömyys tieteestä on aivan valtava.

Stiglitz sanoo, että Yhdysvaltain hallinto ei ymmärrä, kuinka paljon maa menettää ilmastonmuutoksesta johtuvien äärimmäisten sääilmiöiden vuoksi. Rajuilmojen aiheuttama kiinteistöjen ja infrastruktuurin tuho tekevät kahden prosentin loven bruttokansantuotteeseen vuosittain.

Madridin ilmastokokouksessa pohdittiin toimia Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanemiseksi. Keskeistä on, miten markkinat saadaan tukemaan puhtaampaa energiaa. Ohjelmassa kuullaan, mitä talouden Nobel-palkinnon saanut Joseph Stiglitz ajattelee kapitalismista ja ilmastosta. Juontajana Sari Taussi.

Suljetut hiilikaivokset pysyvät suljettuina

Ilmastonmuutoksen kieltäminen ja protektionismi ovat olleet trumpilaisen talouspolitiikan kulmakiviä. Tällä politiikalla on haluttu ostaa globalisoituneilla markkinoilla työpaikkansa ja asemansa menettäneiden duunareiden ääniä.

Stiglitz arvioi, että protektionismi olisi ehkä toiminut vielä joitain vuosikymmeniä sitten, mutta ei enää.Tuotantotyö ei tule enää takaisin. Jos tulisikin, niin sen tekisivät robotit – työ olisi automatisoitua.

– Emme voi palata menneisyyteen. Emme me halua hiilikaivosten maailmaa takaisin.

Tässä kohdin peruuttamaton on jo tapahtunut. Stiglitz mainitsee valaisevana esimerkkinä Yhdysvalloista sen, että jo nyt aurinkokennojen asentaminen työllistää viisinkertaisesti enemmän ihmisiä kuin hiilikaivokset.

Trumpin diileistä Green New Dealiin

Rahapiirit ovat valintansa tehneet. Kun Trump julisti irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta, niin monet yritysjohtajat sanoivat jatkavansa sitoumusten täyttämistä. Osa sanoi tekevänsä enemmän kuin sopimus vaatii.

Nyt vastassamme oleva sota on ilmastonmuutos.

Joseph Stiglitz

Myös monet Yhdysvaltain osavaltiot ovat keskushallintoa ratkaisevasti kunnianhimoisempia. Lisäksi ihmisten tietoisuus ilmastonmuutoksen tuomista ongelmista ja sen heittämästä haasteesta on herännyt, vaikkei Valkoisessa talossa vastaava havahtumista olekaan tapahtunut.

Ekonomisti Joseph Stiglitz esiintymässä Lyonissa Ranskassa 6.11.2019
Professori Joseph Stiglitz tapasi taloustieteen opiskelijoita paneelikeskustelun jälkeen Lyonissa, Ranskassa.Juha Nurminen / Yle

Professori Joseph Stiglitz puhuu innostuneesti Yhdysvalloissa virinneestä Green New Dealistä. Sen idea on puhaltaa – 1930-luvun laman jälkeisen New Dealin mukaisesti – kapitalismiin kokonaan uusi henki.

– New Deal luotiin 30-luvulla ikään kuin sodan kaltaisiin olosuhteisiin. Nyt vastassamme oleva sota on ilmastonmuutos, kansantaloustieteen professori Joseph Stiglitz sanoo.

Stiglitzin mukaan ajatus on se, että kaikki investoinnit ja innovaatiot pannaan palvelemaan ilmastonmuutoksen vastaista taistelua.

Tätä kautta kapitalismi saa uuden alun. Se pelastuu tuholta, jonka vauhdittajana kapitalismin oma luontoa riistävä ahneus on ollut.

Vihreydestä voitontavoitteluun

Kun puhutaan ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun hintalapusta, niin summat ovat todella suuria – arkitajunnan tuolla puolen.

– Ilmastonmuutoksen torjuntaan vaadittavien investointien hinta on 50 000 miljardia dollaria, arvioi Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.

Hän on erikoistunut uusiutuvien energialähteiden tutkimiseen.

Tässä talouden lait toimivat, vaikka Trump tekisi mitä.

Peter Lund

Koska summa on tähtitieteellinen, niin myös kiinnostus näitä tulevaisuuden investointeja kohtaan on jo valtavaa.

– Raha ei hakeudu näihin investointeihin enää pelkän vihreyden takia. Nyt niistä haetaan voittoa – tuottoa rahalle, professori Peter Lund sanoo.

Iso raha odottaa kyttäysasemissa

Suuri raha, isot institutionaaliset sijoittajat vetäytyvät parhaillaan fossiilisista polttoaineista. Hyvä esimerkki vetäytyjistä on Norjan öljyrahasto, jonka arvo on 900 miljardia euroa.

Sijoittajat karsastavat erityisesti hiiltä. Näin tapahtuu nyt myös Yhdysvalloissa.

– Tässä talouden lait toimivat, vaikka Trump tekisi mitä, Peter Lund sanoo.

Sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden tilalle tulevien teknologioiden volyymi on vuodessa noin 300 miljardia euroa. Tuuli-, aurinko- ja muut uusiutuvat energiamuodot ovat siis valtavaa liiketoimintaa.

Professori Peter Lund sanoo, että sähkösektorilla jo nyt uusi teknologia on kahmaissut 60–80 prosenttia uusista investoinneista. Ennusteiden mukaan 2020-luvun lopulla suurin osa Euroopan kuluttamasta sähköstä on tuotettu uudella teknologialla.

Nyt Euroopan unionin tavoite on tehdä koko sähköntuotannosta päästötöntä vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan sitä, että 30 vuodessa kaikki fossiilinen tuotanto on ajettu alas

.

Aurinkopaneeleita Yaroriv 1-voimalassa Lvivissä Ukrainassa.
Aurinkovoima on nykyisyyttä ja vallankin tulevaisuutta. Jo nyt esimerkiksi Yhdysvalloissa työskentelee aurinkopaneelien asentajina enemmän väkeä kuin hiilivoimaloissa. Pavlo Palamarchuk / EPA

Luova tuho luo työtä

EU-komissioyrittää parhaillaan iskeä juuri tähän talouden ja tuotannon murrokseen. Sen vastaus on oma versio Green Dealistä, jonka uusi komissio julkisti joulukuun toisella viikolla.

EU:n tavoite on syvempi kuin pelkän hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä. Euroopan tulee olla mukana siinä teknologisessa kehityksessä, joka on muuttamassa tuotannon ja teollisuuden rakenteita pysyvästi.

Mutta edessämme oleva ongelmavyyhti on isompi ja kompleksisempi kuin pelkkä kapitalismin kriisi.

Peter Lund

Olennaisen tärkeää on myös luoda uusia työpaikkoja, koska muutos tuhoaa vanhoja työmarkkinoita..

Professori Peter Lund on mukana monissa eurooppalaisissa asiantuntijapaneeleissa pohtimassa tulevaisuutta. Luovan tuhon käsite tulee esiin pohdinnoissa tuon tuostakin.

– Vanha teknologia väistyy ja uusi teknologia luo enemmän työpaikkoja.

Päätökset lähemmäs ihmistä

Peter Lund sanoo, että vaikka visiot ovat Euroopassakin maailmanluokkaa, niin ongelma on siinä, että haasteisiin ei välttämättä vastata ajoissa.

– Yritykset toimivat tässä nopeammin kuin valtiot. Politiikka laahaa perässä.

Professori Lund pohtiikin sitä, ovatko valtiot edes oikeita instansseja päättämään näitä asioita. Pitäisikö päätöksenteko viedä lähemmäs ihmistä, esimerkiksi kaupunki- tai paikallistasolle?

– Kaupungit ovat monesti dynaamisempia. Ne voivat tehdä nopeammin päätöksiä.

Lund mainitsee tästä Yhdysvallat on hyvänä esimerkkinä. Siellä suuria ilmastonmuutokseen vastaavia ratkaisuja ja energiahankkeita tehdään kaupunki- ja osavaltiotasolla.

Aalto-yliopiston professori Peter Lund.
– Edessämme oleva ongelmavyyhti on isompi ja kompleksisempi kuin pelkkä kapitalismin kriisi, professori Peter Lund sanoo.Aalto-yliopisto

Sumea kristallipallo

Professori Peter Lund ymmärtää professori Joseph Stiglitzin toiveen siitä, että panostaminen ilmastonmuutoksen torjuntaan voisi olla pelastamassa kapitalismia.

Jos asiat selkiytyisivät vain investoinneilla, niin pragmaattinen kapitalistinen järjestelmä hoitaisi homman.

– Mutta edessämme oleva ongelmavyyhti on isompi ja kompleksisempi kuin pelkkä kapitalismin kriisi.

Ei ole vastauksia tai tietoa. Polku on luotava.

Peter Lund

Lund luettelee hengästyttävän listan meneillään olevia globaaleja yhteiskunnallisia muutoksia, joita ilmastonmuutos sekä energiantuotannon ja teollisuustuotannon muutokset aiheuttavat.

– Työpaikat muuttuvat, yritysten bisnesmallit muuttuvat, normit muuttuvat ja instituutiot muuttuvat.

Professori Peter Lund lisää, että kaikessa pitää ottaa huomioon myös globaalit oikeudenmukaisuuteen ja tulonjakoon liittyvät ulottuvuudet. Kaikki on liikkeessä.

– Kristallipallo on sumea. Tiedetään, mihin pitää mennä, mutta polku ei ole yritysten kannalta suora.

Olemme suuren muutoksen keskellä, mutta emme voi ammentaa historiasta oppia.

– Ei ole vastauksia tai tietoa. Polku on luotava, professori Peter Lund toteaa.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus