Asiantuntija: Näistä tuli todella vahvasti brexit-vaalit

Britanniassa näkyy yleiseurooppalainen kehitys kansalliskonservatiiviseen suuntaan, arvioi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

Britannia
Tutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.
Tutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.Yle

Britannian pääministeri sai parlamenttivaaleissa vahvan selkänojan brexit-hankkeilleen, Helsingin yliopiston asiantuntija arvioi.

– Siinä on tukeva enemmistö, jonka turvin [pääministeri] Boris Johnson voi edetä omien suunnitelmiensa mukaan, yliopistotutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sanoi Ylen Aamussa.

– Näistä tuli todella vahvasti brexit-vaalit.

Esimerkiksi kansalliseen terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset kietoutuivat sen verran brexitin ympärille, että sisäpolitiikan kysymyksistä ei päästy puhumaan, Miettinen arvioi.

– Vatulointi Theresa Mayn kaudella pelasi myös Boris Johnsonin pussiin.

Edessä vielä pitkä brexit-tie

Johnsonin voitto merkitsee, että EU-ero tosiaan toteutuu tammikuun lopussa. Brexit ei vielä lopu siihen, Miettinen muistuttaa.

Edessä on Britannian ja EU:n suhteiden ja Britannian ja muun maailman suhteiden uusi määrittely.

– Britannia lähtee määrittelemään uudella tavalla omaa suhdettaan sekä kansainväliseen yhteisöön ja kansainväliseen sääntelyjärjestelmään että eurooppalaiseen perheeseen, eurooppalaiseen sääntelyyn. Kaikki nämä kysymykset ovat avoimia kysymyksiä, Timo Miettinen sanoo.

Kiinnostavaa on nyt se, millaista suhdetta EU:hun Johnson tavoittelee.

– Suuren vaalivoiton yksi positiivinen puoli on se, että nyt hänellä on vapaammat kädet myös liikkua neuvotteluissa tulevasta suhteesta. Hän ei joudu niin paljon kuuntelemaan oman puolueensa kaikkein kovinta brexit-kantaa vaan hän voi itse linjata sitä, millaista suhdetta aletaan etsiä, ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista sanoi Ylen Aamussa.

Työväenpuolueella edessä itsetutkiskelu

Britannian työväenpuolueella on edessään tiukka itsetutkiskelun paikka. Puolue menetti konservatiiveille perinteisiä työväenluokkaisia alueita Keski-Englannissa ja Pohjois-Englannissa.

Miettinen näkee vaalituloksessa yleiseurooppalaisen suuntauksen.

– Perinteiset työväenluokkaiset äänestäjät, joita teollisuuden rakennemuutokset ovat koetelleet, eivät enää kannata työväenpuolueita, sosiaalidemokraattisia puolueita vaan siirtyvät enemmän kansalliskonservatiiviseen, joskus populistiseen suuntaan, Miettinen sanoo.

– Olemme selvästi menossa oikealle, olemme selvästi menossa kansallismielisempään suuntaan myös Britanniassa.

Jo kansanäänestys EU-erosta vuonna 2016 oli merkki tästä kehityksestä.

Samoja piirteitä Miettinen näkee myös Donald Trumpin voitossa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2016. Sielläkin rakennemuutoksesta kärsineet Keskilännen teollisuuspaikkakunnat siirtyivät kansalliskonservatiiviseen suuntaan.

Miettinen arvioi yhdeksi syyksi tappiolle perinteisillä alueilla, että Jeremy Corbynin menestys edellisvaaleissa 2017 perustui pitkälti opiskelijoiden tuelle. Esillä olivat esimerkiksi korkeakoulujen lukukausimaksut.

– Se saattaa vieraannuttaa perinteistä työväenluokkaa, joka näkee opiskelijat etuoikeutettuna ryhmänä, Miettinen pohtii.

– Tätä mielikuvaa Corbynin on ollut vaikea korjata, siis että hän on nuoren urbaanin vihervasemmiston johtaja.

Corbyn on ilmoittanut, ettei johda puoluettaan enää uusiin vaaleihin.

Skotlannin SNP yllätti

Keskeisin yllättäjä Timo Miettisen mukaan on Skotlannin kansallispuolueen SNP, joka nyt käytännössä hallitsee Skotlantia kokonaisuudessaan.

– Varmasti siinä on osittain vielä jälkikaikuja itsenäisyysäänestyksestä ja osittain siitä, että työväenpuolue on menettänyt Skotlannissa paikkojaan. Se on ollut perinteisesti ollut vahvaa Labourin tukialuetta ja SNP on onnistunut saamaan näitä äänestäjiä puolelleen, Miettinen sanoo.

SNP on suhtautunut jyrkän kielteisesti brexitiin.

Puolueen vaalimenestys voi siis nostattaa uudelleen Skotlannin itsenäistymispyrkimyksiä, jotka kärsivät takaiskun vuoden 2014 kansanäänestyksessä.

– Konservatiivihallitus tuskin sallii tätä kansanäänestystä seuraavan viiden vuoden aikana, yliopistotutkija Timo Miettinen sanoo.

Hän ei usko, että ajaudutaan aivan Espanjan keskusvallan ja Katalonian itsenäisyyspyrkimysten kaltaiseen vastakkainasetteluun. Keskeinen kysymys on, millaiseksi Britannian EU-suhde muodostuu.

Myös Pohjois-Irlannissa voi nousta erohaluja

Pohjois-Irlannin tapaus on Miettisen mukaan yhtä akuutti. Ensi kertaa parlamenttiin nousi alueelta enemmän irlantilaisnationalisteja kuin Britanniassa pysymistä kannattavia unionisteja. Pohjois-Irlannissakin irrottautumispyrkimykset voivat myös nousta pintaan.

– Sinn Féinin menestys varmasti nostaa näitä pyrkimyksiä pintaan, ja Pohjois-Irlanti on niin vahvasti osa EU:n sääntelyjärjestelmää, että se olisi helpompi toteuttaa.

Ulkopoliittisen insituutin Juha Jokela arvioi, että EU suhtautuu hyvin varovaisesti kysymyksiin alueiden irrottautumisesta.

– Nämä ovat Britannian kansalliseen määräysvaltaan kuuluvia kysymyksiä, joihin ei haluta ottaa kantaa, Jokela sanoo.

– Jos Skotlannissa lähdettäisiin kansanäänestyksen tielle ilman lupaa hallitukselta Lontoosta, se olisi hankala myös EU:lle, koska tällöin oltaisiin Katalonian skenaariossa.