Kansallispuistobuumista huolimatta yksi Suomen vanhimmista puistoista kärsii kävijäpulasta – Rokua kosii retkeilijöitä laajentumalla

Rokuan kansallispuistoon liitetään 500 hehtaaria Metsähallituksen hallinnassa olevia valtion maita.

kansallispuistot
Rokuan korkein kohta Pookivaara kohoaa voin 195 metriä merenpinnan yläpuolelle. Maan kohoamisen ansiosta pieni nykyisen Itämeren edeltäjän, Ancylysjärven saari on nykyisin mäntypuiden ja jäkälän peittämien hiekkadyynien muodostama vaaramaisema.
Rokuan korkein kohta Pookivaara kohoaa noin 195 metriä merenpinnan yläpuolelle.Risto Degerman / Yle

Harjumetsistä ja geologisista muodostumista tunnettu Rokuan kansallispuisto laajenee 1 000 hehtaarista 1 500 hehtaariin. Vuonna 1956 perustettu kansallispuisto on yksi Suomen vanhimmasta ja pienimmistä.

Käynnissä olevasta kansallispuistobuumista huolimatta Rokua on jäänyt muiden puistojen varjoon ja laajentamisella haetaan erityisesti nostetta kävijämääriin. Rokuan kansallispuistossa kävijöitä oli viime vuonna 14 800.

– Kansallispuiston kävijämäärä on pieni verrattuna koko Rokuan alueeseen, sanoo Metsähallituksen Pohjanmaan ja Kainuun luontopalveluiden aluepäällikkö Arja Halinen.

Halisen mukaan Rokualla on paljon retkeilyreittejä ja matkailupalveluita, mutta ne ovat kansallispuiston ulkopuolella. Kävijät eivät vieraile kansallispuiston alueella, koska sen koetaan olevan etäällä muista matkailupalveluista.

Suomessa kansallispuistot eivät Halisen mukaan kilpaile keskenään, mutta puistot vertailevat hyväntahtoisesti kävijämääriä. Vertailu on hänen mukaansa johtanut palvelujen kehittymiseen.

Rokuan kansallispuistolle esimerkin näyttäjä on pari vuotta sitten perustettu Hossan kansallispuisto. Siellä on samanlaista helppokulkuista harjumetsää kuin Rokualla. Hossassa kävijöitä oli viime vuonna noin 100 000.

– Hossan kansallispuiston perustaminen nosti alueella palvelujen tasoa, tunnettavuutta ja kävijämääriä.

Miten luonto kestää, jos kävijämäärä kasvaa?

500 hehtaarin lisäalueella on harjumetsiä, jonkin verran soita ja paahdeympäristöjä (siirryt toiseen palveluun) (Suomen ympäristökeskus). Alueella elää useita kasvi- ja hyönteislajeja, joita ei muualla ole.

– Jatkossa koko alue on kansallispuistoa, eikä sinä kyljessä ole enää epämääräisemmällä statuksella olevaa niin sanottua tavallista maata, Halinen sanoo.

Vuoteen 2022 mennessä yhtenäistyvä alue ei kuitenkaan nosta Rokuaa korkeammalle kansallispuistojen kokolistalla.

Uudella alueella on jo olemassa reittejä patikointiin ja maastopyöräilyyn, siellä on myös latuja. Laajennuksen myötä koko Rokuan kansallispuiston reitistöjä ja opasteita yhtenäistetään.

Rokuan harjumaastossa suurin ongelma on eroosio eli maaston kuluminen. Siitä on haittaa muun muassa harjujen kasvillisuudelle, joten reittien suunnittelu ja rakentaminen ovat avainasemassa haittojen välttämisessä.

– Rokuan luonto kestää kyllä hyvin kasvavan käyntimäärän, kunhan kasvu tapahtuu hallitusti.

"Löytämätön helmi"

Laajentuvan kansallispuiston hintalappua Arja Halinen ei pysty arvioimaan, sillä tarkkoja suunnitelmia ei ole vielä olemassa. Pääosa investoinneista liittyy reitistöjen parantamiseen ja uusien rakentamiseen.

– Siellä on jo muutamia laavuja ja taukopaikkoja. Suunnitteilla on kodan tyyppisiä nuotiopaikkoja.

Halinen uskoo, että Rokuan kansallispuistolla on kaikki mahdollisuudet nousta oululaisten suosimaksi retkeilyalueeksi.

– Se on vielä löytämätön helmi tai hiomaton timantti.

Kansallispuistoon tarvitaan tarpeeksi kävijöitä, jotta aluetta voidaan kehittää.

– Mittavia palveluita ei ole mahdollista pitää yllä, jos kävijämäärä ei ole kovin merkittävä, Halinen sanoo.

Vaikka rahalla saadaan palveluita ja mahdollisesti lisää kävijöitä, silti kansallispuistojen ensisijainen tarkoitus on luontokohteiden suojelu ja niiden esittely kävijöille.

Missä kansallispuistoissa olet vieraillut? Voit keskustella kansallispuistoista kello 22:een saakka!