Joulukeräyksissä hyvän tekemisen traditio siirtyy sukupolvelta toiselle – "Näkyy selvästi, miten lapset kasvavat auttamiseen"

Keräysvahdit kuulevat, miten lasten kanssa jutellaan auttamisesta. Usein lapset saavat valita lahjan saajan tai laittaa rahan lippaaseen.

hyväntekeväisyys
Pirjo Syrjälällä on sylissään lastenosaston pehmolelukeräykseen lahjoitettu Nalle Puh. Taka-alalla Laura Lähdesmäki kantaa lahjoituslaatikoita sisälle keskussairaalaan.
Pirjo Syrjälän sylissa keräykseen lahjoitettu Nalle Puh. Takana Laura Lähdesmäki apulaisineen kantaa pehmolaatikoita Seinäjoen keskussairaalan lastenosastolle.Päivi Rautanen / Yle

Seinäjoen keskussairaalan lasten- ja nuortenosaston ovella käy kuhina.

Sisälle kannetaan isoja pahvilaatikoita, jotka on lastattu pehmoleluilla. Laatikoita on 60 – siis ennätykselliset kaksi pakettiautollista.

Kauneusalan yrittäjät Pirjo Syrjälä ja Laura Lähdesmäki ovat järjestäneet jo seitsemännen kerran pehmolelukeräyksen. Tänäkin vuonna leluja lahjoitettiin 2500, joten ensi vuonna jokainen Seinäjoen keskussairaalan lasten- ja nuorten osastolla yöpyvä potilas saa kainaloonsa oman pehmon.

– Täällä on leluja kaikenikäisille. Tämän vuoden hittilelu oli laama, sanoo Laura Lähdesmäki.

Pehmolelukeräyksen järjestäjät kuulevat monenlaisia tarinoita ihmisiltä, jotka leluja lahjoittavat.

Erityisen koskettavia ovat hetket, jolloin vanhemmat ja lapset tulevat yhdessä tuomaan keräykseen lelun. Monesti lapsi on itse joutunut osastolle ja saanut siellä lelusta lohtua.

Hyvä halutaan laittaa kiertämään.

– Joskus lapsi on sanonut vanhemmalle, että viedään lelu keräykseen, jonkun toisen lohdutukseksi. Hän on voinut jopa kerätä itse rahaa ja ostanut lelun omalla rahallaan, Pirjo Syrjälä kertoo.

Erityisopettaja Marika Hammarille auttaminen on siirtynyt perintönä lapsuuskodista.
Marika Hammar muistaa, miten hänen lapsuudenkodissaan autettiin apua tarvitsevia. Samaa ajatusta hän toteuttaa nyt aikuisena. Päivi Rautanen / Yle

"Tarvitsevaa autetaan"

Kauhajokelainen erityisluokanopettaja Marika Hammar on aina auttanut muita. Hän järjestää ympäri vuoden ruoka-apua vähävaraisille ja etenkin näin joulun aikaan on mukana toteuttamassa jouluruokailuja ja joulujuhlia apua tarvitseville.

Hammar kertoo kasvaneensa siihen, että tarvitsevaa autetaan. Esimerkki tulee lapsuudenkodista.

– Meillä on aina autettu lähimmäistä ja menty esimerkiksi mukaan talkoisiin, Hammar sanoo.

Hammar muistaa äitinsä leiponeen aina ennen joulua piparitaloja, jotka lahjoitettiin eteenpäin. Tapaninpäivänä joulupöytä katettiin jopa parillekymmenelle vieraalle. Kutsuttuina oli seurakunnasta tuttuja vanhuksia tai muita jouluaan yksin viettäviä.

– Uskon, että meidän joulumme ei olisi ollut niin ihana ilman juuri tätä tapaninpäivän ruokailua.

Arkista apua ja pientä luksusta

Lapsuudessa opittu yhteisöllisyys on Marika Hammarille nyt elämäntapa. Hän osallistuu erilaisiin keräyksiin ja organisoi apua itsekin.

Viikottain Hammar toimittaa ruoka-apua useisiin perheisiin. Ja vaikka lahjoitusten kerääminen ja jakaminen vie aikaa ja voimiakin työpäivän jälkeen, se myös palkitsee.

– Ne hetket, kun toimitan apua, ovat joskus hyvinkin herkkiä, Hammar kertoo.

Vaikka moni tarvitsee ihan arkista apua selvitäkseen, on auttajalla näin joulunaikaan vietävänä myös arjen pientä luksusta. Vaikka lahjakortteja.

– Erityisesti lapsilla ja nuorilla on siihen oikeus. Lapset tekevät vertailua siitä, mitä ovat joululahjaksi saaneet. Tuntuu pahalta, jos itse ei ole saanut mitään.

Hair & Beauty Span pehmolelukeräyksen 2500 lelua toimitetaan Seinäjoen keskussairaalan lastenosastolle.
Keräykseen lahjoitettuja pehmoleluja kertyi tänä vuonna 60 laatikollista.Hair & Beauty Spa

Keräyksille tullaan lasten kanssa

Joulupuu-keräys ja Pelastusarmeijan Joulupadat ovat perinteisiä joulunajan keräyksiä.

Molemmissa keräyksissä on todettu, että vanhemmat tuovat hyvin usein lapsensa tai lapsenlapsensa mukaan keräyspisteelle.

– Joulupadalla käyminen on monille perinne. Aikuiset antavat lasten laittaa rahat pataan sillä ajatuksella, että hyväntekeminen siirtyisi traditiona seuraavalle sukupolvelle, sanoo Pelastusarmeijan markkinointipäällikkö Anne Fredriksson.

Fredrikssonin mukaan aikuiset ja lapset keskustelevat usein padalla siitä, miksi rahaa kerätään ja kenelle. Joskus vanhemmilla ihmisillä voi olla myös itsellään kokemuksia avun saamisesta esimerkiksi sotien jälkeen.

Joulupuu-keräyksessä valitaan lahjan saaja joulupuusta ja hänelle tuodaan sopivaksi katsottu lahjapaketti. Joulupuu Helsingin markkinointivastaava Hanna Korhosen mukaan lapsi on monesti se, joka valitsee lahjan saajan ja lahjankin.

– Perheet keskustelevat usein siitä, että kaikilla ei ole yhtä hyvin asiat kuin meillä. Monesti se on sitten juuri lapsi, joka antaa paketin puuvahdille, Korhonen sanoo.

Joulupuussa on kysytty keräyksen järjestäjiltä myös sitä, saako lapsen kanssa tulla puuvahdiksi. Saa tietysti, Korhonen vastaa.

– On hienoa, että lapset kasvavat auttamaan näin mallin kautta.

Auttamiseen kasvamista

Seinäjoen keskussairaalassa uudet pehmolelut laitetaan odottamaan lapsia ja nuoria. Sen, kuka saa minkäkin pehmon, valitsevat hoitajat tilanteen mukaan.

– Etenkin lapsille, jotka ovat sairastuneet vakavasti ja joutuvat sairaalaan, pehmo voi olla siitä tilanteesta ainoa positiivinen asia, jonka he muistavat, sanoo ylilääkäri Kirsi Nuolivirta.

Laura Lähdesmäki ja Pirjo Syrjälä aikovat jatkaa keräystä ensi vuonnakin. Eihän sitä lopettaakaan voi, eikä malta, he sanovat.

– Yksikin vanhempi on tuonut pehmoja keräykseen kaikkina seitsemänä vuonna. Hänellä on aina lapsia mukana lahjoitusta tehdessä. Siinä näkyy selvästi, miten lapset kasvavat auttamiseen, Syrjälä sanoo.