Joka viides kehitysvammainen ei liiku lainkaan – mitään edistystä ei ole tapahtunut 15 vuoteen: "Edellyttää ilmoittautumista ja kulkemista"

Kehitysvammaisten liikuntamahdollisuuksia halutaan parantaa Kouvolassa. Monet kunnat eivät tue heidän liikkumistaan tarpeeksi.

liikunta
Hannele Joukainen ja Tapani Komppa pelaavat curlingia
Liikuntapäivän kokeilulaijeista sisäcurling oli Hannele Joukaisen ja Tapani Kompan suosikki.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Kouvolassa Valkealatalon liikuntasalissa kuuluu juoksuaskelien töminää. Käynnissä on liikuntalajien testaus. Liikkujat kokeilevat muassa puhallustikkaa, pöytäkeilailua ja sisäcurlingia.

Puhallustikassa tikkoja ammutaan tauluun putken lävitse. Pöytäkeilauksessa taas keilataan muovisia keiloja pöydän päällä.

Kuusankoskelainen Tapani Komppa on innoissaan uusista lajeista. Suosikiksi nousee sisäcurling. Siinä liikuntasalin lattialle on rakennettu noin kuuden metrin pituinen curlingrata. Pelaajat pääsevät liu'uttamaan radalla kumisia curlingkiviä.

– Se oli tuttu laji minulle, koska olen katsonut vammaisten kisoja televisiosta, Komppa sanoo.

Kouvolalaisen jalkapallojoukkue Susien erityisryhmässä kolme suomenmestaruutta voittanut Komppa kertoo liikkuvansa viikottain paljon. Hän ajattelee, että voisi pelata useammin koripalloa.

Kuusankoskella asuva Hannele Joukainen pitää Kompan tavoin liikuntapäivän lajeista eniten sisäcurlingista. Joukainen harrastaa vapaa-ajallaan sauvakävelyä ja kuntosalia. Lisäksi hän käy viikottain uimassa.

– Uintia voisi olla enemmän, Joukainen sanoo.

Hannele Joukainen tähtää maalitauluun
Hannele Joukainen testasi puhallustikkaa.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Kehitysvammaisten liikuntasuositus on 30 minuuttia päivässä keskiraskasta liikuntaa. Käytännössä tämä tarkoittaa liikuntaa, jossa liikkuja hengästyy tai hikoilee. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan tilastojen mukaan kehitysvammaiset aikuiset liikkuvat vähemmän kuin valtaväestö.

Kolmasosa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Viidesosa ei liiku käytännössä lainkaan. Naiset liikkuivat selvästi miehiä vähemmän ja yksipuolisemmin.

Suomen vammaisurheilu ja -liikunta Vau ry:n toiminnanjohtaja Riikka Juntunen arvioi yhdeksi liikkumattomattomuuden syyksi tuen puutteen.

– Monet kunnat järjestävät ohjattua liikuntaa erityisryhmiin kuuluville, mutta se edellyttää ilmoittautumista, kulkemista ja aikatauluttamista. Mikäli ympärillä ei ole saatavilla tarvittavaa tukea, edes tähän matalan kynnyksen liikuntaan ei päästä mukaan, Juntunen sanoo.

Toiseksi syyksi liikkumattomuuden taustalla Juntunen näkee negativiiset ennakkoluulot ja syrjinnän kehitysvammaisia kohtaan. Hän mainitsee, että kyse on yleensä tietämättömyydestä.

– Ne urheiluseurat, jotka ovat lähteneet avaamaan oviaan kehitysvammaisille, ovat olleet iloisia siitä, miten hyvin kaikki on mennyt. Seurat ovat olleet ihmeissään, että miksi tätä ei ole tehty aiemmin.

Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikön Antti Teittisen mukaan kehitysvammaisten liikuttamista voitaisiin parantaa paremmalla liikuntaohjauksella ja motivoinnilla, jota tekisi liikkujalle tuttu ihminen.

– Myös liikuntapaikkojen saavutettavuudessa voisi huomioida nykyistä paremmin erityisliikunnan vaatimukset. Useinkaan tämä ei ole edes kustannuskysymys. Enemmänkin se on kiinni kuntien poliittisesta tahdosta ja asenteista, Teittinen sanoo.

Tapani Komppa ampuu puhellusputkella
Puhallustikka vaati taitoa ja voimaa. Kuusankoskelainen Tapani Komppa pelaisi jatkossa mielellään enemmän koripalloa.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Kouvolan kaupunki ja urheiluseurat haluavat parantaa kehitysvammaisten liikuntamahdollisuuksia Kouvolassa. Tämän lisäksi tarkoitus on kohentaa myös muiden erityisryhmien liikuntamahdollisuuksia.

Siksi Aspa-säätiö, Kouvolan kaupungin liikuntapalvelut ja Kouvolan vammaispalvelut järjestivät joulukuussa Soveltaen liikkeelle -tapahtuman. Liikunnallisen tapahtuman tavoitteena oli kuunnella kommentteja siitä, millaisia lajeja kehitysvammaiset itse haluaisivat.

Lisäksi tapahtumassa ohjeistettiin paikallisia seuroja siitä, miten liikuntaa tulisi järjestää erityisryhmälle. Paikalla oli kaikkiaan 70 liikkujaa ja liikuntaseuran edustajaa.

– Selvästi tahtoa kehittämiseen on, mutta yhteenkokoava taho luonnollisesti tarvitaan. Näen, että tämä kuuluu kaupungin liikuntapalveluille ja alamme edistää erityisliikuntaa yhteistyössä muiden kanssa. Toivotaan, että talven aikana saadaan jo konkreettisia toimenpiteitä, Kouvolan liikuntapalveluiden liikuntakoordinaattori Marika Peltonen toteaa.

Kouvolassa kohtalaiset liikuntamahdollisuudet

Suomalainen asuntojen ja asumispalveluiden tuottaja ja kehittäjä Aspa-säätiö on aikaisemmin kerännyt Kouvolan alueen asumispalveluiden käyttäjien liikuntatoiveita. Suosittuja lajeja olivat jooga, kuntosali ja keilailu. Myös ratsastus, tanssi, pyöräily ja lenkkeily kiinnostivat liikkujia. Joukkuelajeista suosituin on koripallo.

– Hyvä liikuntamahdollisuus on mielestäni sellainen, joka lähtee liikkujan toiveesta. Ensin kysytään, että mitä hän haluaisi tehdä ja sitten lähdetään järjestämään. Myös esteetön liikuntapaikka on tärkeä, Aspa-säätiön osallisuuskoordinaattori Maija-Kaisa Pitkänen sanoo.

Tällä hetkellä Aspa-säätiö luonnehtii Kouvolan liikuntamahdollisuuksia kohtalaisiksi. Kouvolassa pystyy pelaamaan ohjatusti muun muassa jalkapalloa ja koripalloa.

– Mahdollisuudet ovat ihan kohtalaiset, mutta enemmän toki kaivattaisiin tarjontaa, Maija-Kaisa Pitkänen sanoo.

Kehitysvammaisten liikuntamahdollisuuksia käsittelevässä valtion liikuntaneuvoston arviointiraportista käy ilmi, että viimeisten 15 vuoden aikana liikuntamäärät ja -panostukset ovat pysyneet varsin samankaltaisina Suomesssa.

Pienillä paikkakunnilla erityis- tai soveltavan liikunnan mahdollisuudet ovat isoja ja keskikokoisia paikkakuntia heikommat.

Hannele Joukainen pelaa curlingia
Kuusankoskella asuva Hannele Joukainen harrastaa uintia ja kuntosalia. Uintia voisi olla hänen mielestään enemmän.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Maija-Kaisa Pitkänen lisää, että Kouvolassa olisi toiveissa liikuntamahdollisuuksia kehittävä työryhmä. Nyt Pohjois-Kymenlaakson alueella liikuntaa järjestää moni taho. Pitkänen luonnehtii, että kenelläkään ei ole yhteistä suunnittelua näpeissään. Jatkossa toivotaan, että urheiluseuroissa tehtäisiin enemmän yhteistyötä erityisryhmien liikuttamiseksi.

– Kaikki lähtee siitä, että kuunnellaan pelaajia. Kysytään, että mitä he haluaisivat tehdä, sanoo Kouvolan Susien erityisjoukkueen valmentaja Matti Pätäri.

Susien joukkueen treenaamista Pätäri luonnehtii samankaltaiseksi kuin muualla urheilumaailmassa.

– Pukukopissa meininki on ihan samallaista kuin muillakin joukkueilla.

Liikuntamaksut nousevat

Kouvolassa yhtenä liikuntakehityksen haasteena on kaupungin huono talous. Sen myötä muun muassa liikuntamaksut nousevat vuodenvaihteessa.

Liikuntamaksuja korotetaan kymmenellä prosentilla. Maksujen korotus koskee liikuntatilojen varausmaksuja, liikuntaryhmiä ja uimahallimaksuja. Muiden tavoin liikuntasäästöjen koura yltää myös erityisliikuntaryhmiin.

Kouvolan Susien joukkueella on tällä hetkellä yksi hallivuoro viikossa.

– Ei oikein hyvältä kuulosta, mutta säästöt purevat jollakin tavalla. Toivottavasti ei meihin kovinkaan paljon, Kouvolan Susien erityisjoukkueen valmentaja Matti Pätäri sanoo.