Uusi kasvinterveyslaki ihmetyttää Suomen ja Norjan rajalla – "Hedelmien ja marjojen tuontikielto Norjasta Suomeen on pelleilyä"

Rajan tuntumassa asuvat ovat tottuneet käymään ostoksilla Norjassa. Lauantaista lähtien sieltä ei kuitenkaan saa tuoda rajan yli Suomeen kasveja, hedelmiä tai marjoja.

Tuontikielto
Tero Paltto asuu Suomessa, Karigasniemellä mutta käy viikoittain Norjassa kaupassa.
Uusi kasvienterveyslainsäädäntö vain vaikeuttaa elämäämme, toteaa karigasniemeläinen Tero Paltto, jolle on arkipäivää tuoda kasviksia naapurikylästä Norjasta.Kaija Länsman / Yle

Pohjoisnorjalaisessa ruokakaupassa Tero Paltto tutkailee hedelmävalikoimaa. Täällä ne ovat hänen mielestään parempia, kuin parinkymmenen kilometrin päässä kotona Suomessa.

– Mielestäni Norjasta ostetut kasvikset ja hedelmät säilyvät pidempään, maku on parempi ja ne ovat kauniimpia kuin Suomesta ostetut. En tiedä, mistä se johtuu, pohtii Paltto.

Huomisesta lauantaista lähtien Paltto ei kuitenkaan enää saa kuljettaa kasviksia tai hedelmiä Norjasta Suomeen.

Uuden kasvinterveyslainsäädännön (siirryt toiseen palveluun) astuessa voimaan kukaan ei voi tuoda mukanaan Euroopan unionin ulkopuolelta edes yhtä omenaa tai appelsiinia ilman kasvinterveystodistusta.

Kasvien maahantuontiehtoja on tiukennettu, jotta kasvintuhoojien leviäminen EU:n alueelle voidaan nykyistä tehokkaammin estää. Muutos koskee myös tuontia yksityishenkilönä.

Miten käy Norjasta poimittujen hillojen?

Karigasniemeläisen Jouni-Esa Nousuniemen koti sijaitsee aivan rajan tuntumassa, Norjaan on noin 150 metrin matka. Hänelle on luontevaa käydä ruokaostoksilla parinkymmenen kilometrin päässä Kaarasjoen kylässä. Näin joulun alla Nousuniemelle, kuten muillekin rajan pinnassa asuville maistuvat Norjan klementiinit. Tälläkin kauppareissulla mukaan tarttui pari.

Nousuniemi on kuullut uutisista uusista säännöksistä ja hän ihmetteleekin lakia, joka ei tunnu millään sopivan Norjan ja Suomen raja-alueelle.

Jouni-Esa Nousuniemi pitää mandariineista ja ostaa niitä useimmiten Norjan kaupoista.
Uusi laki vaikuttaa monella tapaa Nousuniemen elämään. Norjasta tuodut klementiinit ja marjat jäävät tästä lähin Norjaan. Sama kohtalo on myös Norjan tuntureilta poimituilla hilloilla. Kaija Länsman / Yle

– Tämä laki on mielestämme kummallinen. Olemme tottuneet käymään Norjassa kaupassa, sanoo Nousuniemi.

Kasvienterveyslaki koskee hedelmien, juuresten ja kasvisten lisäksi myös tuoreita marjoja. Se saa Nousuniemen pohtimaan ensi kesää, sillä hän käy joskus Norjassa poimimassa hilloja.

Uusi laki kieltää hillapussinkin tuonnin Suomeen. Nousuniemi keksii kuitenkin mahdollisen ratkaisun pulmaan.

– Täytyy sopia norjalaisen kauppiaan kanssa, että hän ostaa hillani. Niillä rahoilla ostan sitten Suomesta omani. Niin se täytyy tehdä, Nousuniemi pohdiskelee.

Yksityishenkilön lähes mahdotonta saada todistusta

Unionin ulkorajalla asuvalta Tero Paltolta ei tiukennuksille heru ymmärrystä.

– Uusi laki on pelleilyä. Uskon, että hedelmät tulevat samasta paikasta Norjaan kuin Suomeenkin. En ymmärrä, miksi lain pitää yhtäkkiä muuttua, toteaa Paltto.

Paltto epäileekin, että lain noudattaminen saattaa tuottaa hänelle vaikeuksia.

– Jos tuon pari mandariinia tai mansikkaa Norjasta Suomeen, sen ei pitäisi olla muilta pois.

Norjalaisia yrttejä ja kasviksia
Jatkossa Palton täytyy olla ostamatta Norjasta vihanneksia tai yrttejä, vaikka kuinka haluaisi. Kaija Länsman / Yle

Lainsäädäntöä on tiukennettu, jotta kasvintuhoojat eivät leviäisi EU:n alueelle matkustajien kauppakasseissa tai matkalaukuissa. (siirryt toiseen palveluun) Euroopan komissio on tunnistanut matkustajatuonnin yhdeksi suurimmista kasvituhoojien leviämisen riskeistä.

– Koska yksityishenkilön on lähes mahdotonta saada kasvinterveystodistusta, ei tuoreita hedelmiä, marjoja ja vihanneksia voi käytännössä enää tuoda EU:n ulkopuolelta, sanoi tulliylitarkastaja Tiia Sulander-Seppänen keskiviikkona Yle uutisille.

Kasvinterveysvaatimusten ulkopuolelle jäävät hedelmistä banaani, taateli, durio, ananas ja kookos. Laki ei koske kyseistä viisikkoa, koska niihin ei liity kasvinterveysriskiä.

Luvaton hedelmälasti suoraan roskiin

Karigasniemen tulli tekee ajoittain pistotarkastuksia ja tutkii mitä Norjasta tuodaan Suomeen, kertoo Karigasniemen tullin päällikkö Oula Kitti. Omena- ja mandariinivahdiksi hän ei aio alkaa. Hedelmiin liittyvät tarkastukset sen sijaan suoritetaan muiden tarkastusten yhteydessä.

Jos jää vaikkapa luvattomasta omenalastista kiinni, on sen kohtalo selvä.

– Otamme luvattomat omenat haltuumme ja heitämme ne roskakoriin. Niitä ei saa tuoda Suomeen, sanoo Kitti.

Turun Sanomien mukaan (siirryt toiseen palveluun) tulli valvoo rajanylityspaikoilla matkustajatuontia. Kielletyt kasvit ja kasvituotteet voi jättää itärajallakin rajanylityspaikoilla jätesäiliöihin ja lentokentillä ne voi luovuttaa tullivirkailijoille.

Vapaaehtoisesta luovutuksesta ei aiheudu sanktioita, mutta toistuvasta tai törkeästä maahantuontikiellon rikkomisesta voidaan rangaista.

Oula Kitti on Karigasniemen tullin päällikkö.
Oula Kitti on Karigasniemen tullin päällikkö. Hän neuvoo ihmisiä syömään mansikkansa ennen rajan ylitystä. Kaija Länsman / Yle

Kasvinterveys on ajankohtainen aihe, sillä YK on julistanut vuoden 2020 kansainväliseksi kasvienterveysvuodeksi. (siirryt toiseen palveluun)

– Sanotaan, että Suomen ja koko Euroopan yhteisön kannalta on tosi tärkeää, että me suojellaan kasveja tuholaisilta sekä bakteerivirustaudeilta, loisilta ja lentäviltä sekä ryömiviltä tuholaisilta, kertoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio keskiviikkona Ylen aamussa.

Viranomaiset toivovat että tulevaisuudessa kasveja riittää ihmisten ravinnoksi, eikä vain tuholaisten popsittavaksi.

– Vuodessa menee noin 200 miljardia euroa tuholaisten suuhun. Samaan aikaan globaalilla tasolla ihmisillä on nälkä, muistutti Husu-Kallio.