Salla teki täyskäännöksen: kunta ajoi vuosia laskettelukeskusta suojelualueelle, nyt se haluaa tunturiin kansallispuiston

Kunnassa herättiin huomaamaan, että kansallispuiston imagohyöty voisi tuoda alueelle matkailijoita.

kansallispuistot
Luonnontilaisen metsän kauneus on matkailun myyntivaltti. Hiihtäjä Sallatuntureiden välisellä Natura-alueella joulukuussa 2019.
Luonnontilaisen metsän kauneus on matkailun myyntivaltti. Hiihtäjä Sallatuntureiden välisellä Natura-alueella joulukuussa 2019.Tapani Leisti / Yle

Vanhan polven päättäjien voi Lapissa vieläkin kuulla noituvan suojelualueiden suurta määrää. Ajat muuttuvat. Äskettäin Itä-Lapissa Sallan kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että suojelu on taloudellinen voimavara eikä este.

Vuosia kunta ajoi Sallatunturin laskettelurinteen laajentamista suojelualueelle, mutta nyt se esittää Sallan kansallispuiston perustamista matkailun vetonaulaksi.

Sallan kansallispuisto halutaan, koska kansallispuisto on tunnettu myyntivaltti koko maailmassa.

– Kansallispuisto on luonnonsuojelualueeseen nähden paljon tunnetumpi käsite varsinkin kansainvälisten matkailijoitten osalta, joita meillä täällä alueella on. Siinä mielessä se lisää Sallan vetovoimaa kyllä, jos kansallispuisto tänne saadaan, arvioi matkailupäällikkö Paula Aspholm.

Tuorein Suomeen perustettu kansallispuisto sijaitsee Suomussalmen Hossassa. Alueen kävijämäärä kasvoi kaksinkertaiseksi 100 000 kävijään vuodessa, kun se muuttui retkeilyalueesta kansallispuistoksi vuonna 2017.

Tänä keväänä Metsähallitus julkaisi laskelmat, joiden mukaan Hossan asema kansallispuistona peräti kolminkertaisti sen paikallistaloudellinen vaikutuksen 7,4 miljoonaan euroon vuodessa.

Näkymä Sallatunturin laskettelurinteen yläasemalta itään. Selkeällä säällä' täältä näkee Venäjän tuntureille asti.  Lounaasta saapunut pyry peittää näkymän Natura-alueelle joulukuussa 2019.
Näkymä Sallatunturin laskettelurinteen yläasemalta itään. Selkeällä säällä' täältä näkee Venäjän tuntureille asti. Lounaasta saapunut pyry peittää näkymän Natura-alueelle joulukuussa 2019.Tapani Leisti / Yle

Sallalaiset myönteisiä kansallispuistolle

Yksimielinen Sallan kunnanhallitus esitti jo tämän vuoden helmikuussa ympäristöministeriölle Sallan kansallispuiston perustamista Sallatuntureilta alkaville suojelualueille.

Kunta teetti konsultilla kansallispuistosta selvityksen, jossa myös kysyttiin kuntalaisten, eri elinkeinojen, matkailijoiden ja matkanjärjestäjien mielipidettä.

Matkailupäällikkö Paula Aspholmin mukaan selvitys osoitti, että sekä paikalliset että matkailijat suhtautuvat myönteisesti kansallispuistoon. Paikalliset haluavat, että turvataan paikallisten elinkeinot, esimerkiksi poronhoito ja metsästys.

– Jos kansallispuisto perustetaan ja otetaan huomioon nämä asiat samalla lailla kuin esimerkiksi Hossan kansallispuistossa, niin suhtautuminen on erittäin myönteinen, sanoo Aspholm.

Puisto yltäisi lähes Venäjän rajalle

Esitettyyn Sallan kansallispuistoon tulevien suojelualueiden pinta-ala on yli 10 000 hehtaaria. Alue yltää lähes vajaan 20 kilometrin päähän Venäjän rajalle.

Sallatunturin laskettelurinteet ovat aivan Natura- ja muiden suojelualueiden kupeessa. Sirojen kynttiläkuusien koristelemaa vaaramaisemaa siintää horisonttiin saakka.

Laskettelukeskus hisseineen on eteläisemmän Sallatunturin rinteillä. Parin kilometrin päässä kohoaa pohjoisempi Sallatunturi, joka kuuluu Natura-alueeseen. Tunturien välissä on kuru.

Sallan kunta halusi vuosia poikkeuslupaa tavoitteena laskettelurinteiden rakentaminen myös pohjoisemmalle Sallatunturille. Laajennus olisi lisännyt laskettelualueen vetovoimaa.

Valtioneuvosto hylkäsi marraskuussa (siirryt toiseen palveluun) (Valtioneuvosto) asiaa koskevan Lapin liiton hakemuksen Natura-poikkeuksesta maakuntakaavaan.

Sallan kunnanhallitus päätti olla valittamatta valtioneuvoston päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

– Kunnanhallitus päätti, että ei tästä valiteta, vaan nyt keskitytään luontomatkailuun ja kansallispuistoon. Toivottavasti saataisiin kansallispuisto rinteitten sijaan. Meille kestävä matkailu on tosi tärkeä asia, siihen on panostettu jo vuosia Sallassa, sanoo matkailupäällikkö Paula Aspholm.

Sallatunturin laskettelurinteet ovat huippukunnossa joulukuussa 2019. Luonnonlumen lisäksi lunta tehdään suihkuttamalla vettä pakkasella ilmaan lumitykeillä.
Sallatunturin laskettelurinteet ovat huippukunnossa joulukuussa 2019. Luonnonlumen lisäksi lunta tehdään suihkuttamalla vettä pakkasella ilmaan lumitykeillä. Tapani Leisti / Yle

Inari torjuu kansallispuiston, kaivokset ja tuulivoimalat

Suomen pohjoisin suurjärvi Inari on myös luonnonsuojelualuetta. Inarin vesialueet, saaret ja osa rannoista kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan.

Inarin Luonnonystävät ry. esitti kesällä 2018 että kunta selvittää Inarinjärven kansallispuiston perustamisen edellytyksiä. Tämän vuoden marraskuun alussa Inarin kunnanhallitus hylkäsi esityksen.

Kunnanhallituksen mielestä (siirryt toiseen palveluun) (Inarin kunta) kansallispuisto houkuttelisi järvelle liikaa itsenäisesti matkailevia ulkomaalaisia ja se olisi vastoin kestävää käyttöä ja turvallisuusriski.

Inarin kunnan pinta-alasta lähes 80 prosenttia on kunnan mukaan suojeltu. Alueella on myös kaksi merkittävää kansallispuistoa ennestään. Suomen suurin kansallispuisto Lemmenjoen kansallispuisto on Inarissa ja myös osa Urho Kekkosen kansallispuistosta.

Inarissa luontomatkailuyritysten vaikutusvalta näkyy siinä, että kunta taannoin linjasi että Inariin ei tarvita kaivoksia eikä tuulivoimaloita.

Enontekiöllä kansallispuisto kaatui matkailualan vastustukseen

Viitisen vuotta sitten kansallispuistosta keskusteltiin kiivaasti Enontekiöllä. Ympäristöministeriö suunnitteli Enontekiölle Käsivarren kansallispuiston perustamista vuonna 2013.

Suunnitelmaa vastustivat etenkin paikalliset matkailuyrittäjät. Kansallispuiston pelättiin rajoittavan moottorikelkkamatkailua erämaassa.

Käsivarren poronhoitajat näkivät kansallispuistolla olevan myös hyötypuolia elinkeinolleen. Enontekiön kunta torjui kansallispuistosuunnitelman.

Enontekiölläkin on vanhastaan kansallispuisto. Kuntaan kuuluu Pallas-Yllästunturin kansallispuiston pohjoisosa. Puisto on ollut merkittävä matkailuvaltti jo 80 vuotta. Alkujaan se perustettiin Pallas-Ounastunturin kansallispuistona vuonna 1938.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Kansallispuistobuumista huolimatta yksi Suomen vanhimmista puistoista kärsii kävijäpulasta – Rokua kosii retkeilijöitä laajentumalla

Perämeren kansallispuisto oli pitkään vain harvoille tarjolla ollut helmi: nyt saariin pääsy ja niissä yöpyminen helpottuu

Iso osa Suomen kansallispuistojen reiteistä huonossa kunnossa – samaan aikaan puistot ovat suositumpia kuin koskaan