Suomalaiset vievät kehitysmaihin helppoja ja halpoja verkkoyhteyksiä: "Kuin Ikea-hyllyä kokoaisi"

Tutkijatohtori Antti Pinomaan mukaan aurinkopaneelit ja tukiasemat mahtuvat avolava-auton kyytiin ja järjestelmän saa pystyyn jopa päivässä.

aurinkoenergia
Fusion Grid tutkimushanke
Antti Pinomaa asentaa sähkökaapelia namibialaisessa Oniipan kylässä.Fusion Grid

Suomesta on viety kehitysmaihin vuosikymmenten ajan porakaivoja, vessoja, vuohia ja maatalouslaitteita. Se ei kuitenkaan riitä, sanovat suomalaistutkijat.

Hyvää elämää ja työpaikkoja varten tarvitaan sähköt, internetyhteys ja tietoyhteiskunnan palvelut.

Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Teknologia on kallista ja pienissä yhteisöissä vain vähän maksavia asiakkaita. Usein olemassa oleva teknologia jää rapistumaan huollon ja osaamisen puutteessa.

Tähän ongelmaan etsitään ratkaisua Fusion Grid -tutkimushankkeessa, jota vetävät Aalto-yliopiston professori Marko Nieminen ja LUT-yliopiston tutkijatohtori Antti Pinomaa. He ovat kehittäneet parin vuoden ajan ratkaisua, jolla köyhien maiden syrjäseuduille viedään sähkö- ja internet-yhteydet helposti ja halvalla.

– Tarvittavat välineet mahtuvat avolava-autoon ja järjestelmän saa pystyyn jopa päivässä, Pinomaa sanoo.

Fusion Grid  4g tukiasema käyttöohjeet.
Nokian Kuha-tukiaseman asennusohjeet ymmärtää ilman teleinsinöörin koulutustakin.Mårten Lampén / Yle

Antti Pinomaan mukaan kännykkäverkon asentaminen on helppoa kuin "Ikea-hyllyn kokoaminen". Hän avaa malliksi Nokian Kuha-tukiaseman ohjevihkon – sen mukaan verkon pystyttämiseen tarvitaan vain kuusiokoloavain ja ruuvimeisseli.

Kun tukiaseman oheen tuotteistetaan yhtä yksinkertainen aurinkosähköjärjestelmä, kehitysmaan syrjäkyliä voidaan liittää osaksi tietoyhteiskuntaa ilman insinöörikoulutusta.

Pinomaa ja Nieminen ovat juuri palanneet namibialaisesta Oniipan kylästä, jossa ensimmäinen Fusion Gridin verkko avattiin joulukuun seitsemäntenä päivänä. Siellä sähköistettiin viisi taloa 12 aurinkopaneelin järjestelmällä, joka maksoi noin 15 000 euroa. Kallein yksittäinen osa oli litiumakusto. Tuohon hintaan ei vielä sisälly tukiasemaa, joka maksaa useita tuhansia euroja.

Jos asennuksia tulee enemmän, osien hinta todennäköisesti laskee.

Kuvassa Antti Pinomaa, LUT:n professori
Oniipan kylään tuotiin aurinkosähköt. Fusion Grid -hankkeen tarkoituksena on parantaa elämänlaatua ja luoda edellytyksiä pienyritystoiminnalle.Fusion Grid

Kännykkäverkon huoltaja saa työpaikan

Tutkijoiden mukaan kehitysmaihin on toimitettu paljon aurinkosähköjärjestelmiä, mutta kokemus on ollut usein huono. Vanhanaikaisten lyijyakkujen käyttöikä jää lyhyeksi, eikä rikkoutuneita laitteita korjata.

– Kehitysmaihin on viety paljon aurinkosähkölaitteita. Kun niihin sitten tulee ensimmäinen vika, ne ovat käytännössä ongelmajätettä. Sinne ei kannata tilata huoltomiehiä, Pinomaa sanoo.

Fusion Gridin järjestelmää voidaan etävalvoa Suomesta käsin. Paikallista huoltomiestä voidaan myös opastaa, jos tarve vaatii. Konseptin ytimessä on yhteisöllisyys. Paikalliset osallistuvat verkon rakentamiseen ja siinä samalla koulutetaan joku asukkaista ylläpitämään järjestelmää.

Tämän toteuttamisen kannalta "Ikea-yksinkertaisuus" on keskeinen vaatimus, sanoo Aalto-yliopiston Marko Nieminen.

Oniipan kylässä yksi asukkaista oli sopivasti työtä vailla ja kiinnostunut tekniikasta.

– Haluatko ryhtyä huoltomieheksi? Tässä on ohjeet, koulutusmateriaali ja etäopettaja. Ja vastaavalla tavalla voitaisiin tarjota muillekin valmiita bisnesmalleja ja vähän valmiimpia työllistymismahdollisuuksia – erityisesti työttömille nuorille.

Antti Pinomaa ja Marko Nieminen  Fusion grid.
Antti Pinomaa ja Marko Nieminen avaavat Nokian tukiasemaa .Mårten Lampén / Yle

Kun Nieminen ja Pinomaa koputtelivat Oniipan kylässä oville sähköverkon käynnistämisen jälkeen, he kohtasivat ihmisiä, jotka nauttivat sähkövalosta, musiikista ja tuulettimien ilmavirrasta.

– Se oli se mieleenpainuvin hetki, Nieminen sanoo.

Tutkijat sanovat havainneensa myös uutta taloudellista toimeliaisuutta.

– Sähköjen kytkemistä seuranneena päivänä juttelin miehen kanssa, joka kertoi ryhtyvänsä valmistamaan pöytiä. Toisen talon perheenäiti sanoi, että nyt hän pystyy tekemään hääpareille koristeita muulloinkin kuin viikonloppuisin.

Enää pienyrittäjä ei joudu etsimään paikkaa, jossa ompelukoneeseen saisi sähköt.

Nieminen uskoo, että yhteisöllinen lähestymistapa tulee laskemaan laitteistojen asennus- ja ylläpitokustannuksia. Toisaalta yrittäjähenkinen näkökulma antaa hankkeille taloudelliset perusteet.

– Jos kytkemme pienyrittäjät paikallisiin ja kansainvälisiin arvoverkostoihin, joiden kautta he voivat myydä tavaroita ja palveluja, se antaa uskottavamman tarinan myös yksityisille rahoittajille.

Namibia sähköistys Fusion Grid tutkimushanke.
Kaapelit kaivetaan Oniipassa maahan, jotta niitä ei varastettaisi.Fusion Grid

Miten käy yhteisöllisen tukiaseman?

Maailmassa on miljardeja ihmisiä, jotka elävät ilman luotettavaa sähköverkkoa ja tietoliikenneyhteyksiä. Fusion Gridin puuhaajat ovat laskeneet, että ratkaisusta voisi hyötyä arviolta 3-4 miljardia ihmistä.

Näillä perusteilla hanke sai Business Finlandin BEAM-ohjelmasta 1,5 miljoonan euron rahoituksen.

Hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto, GreenEnergy Finland sekä Suomen yliopistokiinteistöt.

Nokia sen sijaan on vetäytynyt projektin taustalta. Yhtiön Kuha-tukiasema on suunnattu juuri tämän kaltaisiin yhteisöllisiin projekteihin. Yhtiö päätti kuitenkin lopettaa jatkokehityksen.

Se oli hankkeen jatkon kannalta pettymys.

– Olihan se. Toisaalta, emme me aiemmin ole päässeet tekemään näitä asioita tällä tavoin käytännössä kehittyvissä maissa, Antti Pinomaa sanoo.

Marko Nieminen muistuttaa, että markkinoilla on vaihtoehtoja – vaikka suomalaisille Nokia onkin ollut se mieluisin.

Yliopistot saivat Nokian lähdön jälkeen hankkeessa keskeisemmän roolin kuin alun perin kuvittelivatkaan. Niinpä LUT:n Pinomaa ja Aallon Nieminen lapioivat joulukuun vesisateessa ojaa sähkökaapeleita varten yhdessä namibialaisten kanssa.