"Meidän on elettävä kuten opetamme" – Opetusneuvos kommentoi Ylen koulukyselyä: Opettajien ehdotuksia ja kritiikkiä kannattaa kuunnella

Ylen kysely paljasti opettajien pelkäävän koulu-uudistuksista keskustelemista: "Kukaan ei halua leimautua petturiksi."

Koulutus ja kasvatus
Opetushallituksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen päällikkö Marjo Rissanen kuvattuna opetushallituksen lukuvuoden alun infotilaisuudessa Helsingissä 6. elokuuta.
Opetushallituksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen päällikkö Marjo Rissanen korostaa vuorovaikutustaitoja niin lasten kuin aikuistenkin välillä.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Yle kysyi äskettäin alakoulujen opettajilta, millä tavoin koulun uudistukset näkyvät heidän työssään. Vastauksia tuli puolensataa.

Monessa vastauksessa oli mukana toive, että maassamme syntyisi laajaa keskustelua erilaisten uudistusten toteuttamistavoista ja vaikutuksista.

Samaan aikaan kuitenkin lähes kaikki vastaajat, jotka esittivät kritiikkiä, vaativat pitämään visusti huolta siitä, ettei heidän henkilöllisyytensä paljastu. Pelkona oli vanhakantaiseksi jarruksi tai petturiksi leimautuminen. Osaa huolestutti työnsaantimahdollisuuksien heikentyminen tulevaisuudessa.

Asiasta kuultuaan opetushallituksen perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön päällikkö, opetusneuvos Marjo Rissanen korostaa, että avoimuudella rakennetaan luottamusta.

– On voitava keskustella rakentavasti, koska asioita ei voida muuttaa ja kehittää eteenpäin ilman käytännön tietoa. Mielestäni elämme, kuten opetamme. Eli jos haluamme kasvattaa oppilaista hyviä vuorovaikuttajia, niin toki myös työyhteisössä kaikkien sen jäsenten on voitava ilmaista kriittisetkin ajatuksensa, hän painottaa.

"Itsenäinen työskentely on tuiki tärkeää ryhmätyötaitojen ohella"

Opettajat kommentoivat vastauksissaan muun muassa uutta opetussuunitelmaa (ops). Osa koki, että se on taustasyy nykykoulun vaikeille tilanteille. Toisten mielestä taas uudella opsilla ei ole mitään tekemistä ongelmien kanssa.

Osa muistutti, että ops on tuonut mukanaan paljon hyvääkin ja tarjoaa oivan pohjan koulun kehittämiselle. Erityisen hyvinä seikkoina pidettiin oppilaiden parempaa osallistamista ja vuorovaikutustaitojen korostamista.

Opetusneuvos Rissanen muistuttaa, että Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman vuonna 2014 kirjatut perusteet (POPS 2014) erottuvat paikallisista, opetuksen järjestäjien laatimista opseista, joka saattaa osaltaan selittää kokemuseroja.

Rissasen mukaan uusimmassa opetussunnitelmassa osallistamista ja vaikutusmahdollisuuksia painotetaan, koska oppilas halutaan nähdä aiempaa enemmän aktiivisena toimijana.

– Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, mutta ketään ei ole silti tarkoitus väkisin pakottaa ulospäinsuuntautuneeksi esiintyjäksi. Ryhmätöiden ohella on tuiki tärkeätä ja yhtä arvokasta osata työskennellä myös itsenäisesti, hän sanoo.

Vastuu opetustiloista on kunnilla

Opetussuunnitelmaan liittyvien kommenttien ohella opettajien vastauksista nousi esille neljä teemaa, joista yksi oli avoimet oppimisympäristöt.

Moni opettaja koki uusiin kouluihin rakennetut avoimet, yhtenäiset opetustilat kuormittaviksi sekä lasten että itsensä kannalta.

Rissasen mukaan POPS 2014 ei edellytä avoimia, isoja yhteistiloja, vaan tilaratkaisut ovat kuntien päätettävissä.

– Tavoitteiden on aina lähdettävä pedagogiikasta eli siitä, miten opetus halutaan järjestää. Tämä puolestaan määrittää sen, miten ja minkälaisissa tiloissa opetetaan.

Oppilaille, joiden oppiminen tapahtuu parhaiten rauhallisessa tilassa, on jokaisesta koulusta näitäkin löydyttävä.

Marjo Rissanen, OPH

Monipuolisia oppimisympäristöistä korostetaan. Se tarkoittaa, että niille oppilaille, joiden oppiminen tapahtuu parhaiten rauhallisessa tilassa, on jokaisesta koulusta näitäkin löydyttävä, Rissanen painottaa.

Vaikka opetusneuvos korostaakin kuntien vastuuta, täysin oman mielensä mukaan kunnat ja arkkitehtitoimistot eivät voi koulurakennuksia suunnittella. Niiden suunnittelusta ja rakentamisesta on olemassa kunnille annetut ohjeet, joissa esitellään erilaisia koulujen tilaratkaisuja.

Rakennustieto Oy:n laatimissa ohjeissa mainitaan koulun rakennustyyppimalleiksi muun muassa kampusmalli, sakaramalli ja sisäpihojen sarja.

Rissanen muistuttaa, että kun pohditaan uutta tilaa tai remontoidaan vanhaa, tilan tulevat käyttäjät on saatava mukaan suunnitteluun. Opetushallitus ei ole esittänyt, että opetuksen pitäisi tapahtua mahdollisimman suurissa ryhmissä.

– Päätösvalta niin tilaratkaisujen osalta, kuin siinäkin, millä tavoin yhteisopettajuutta toteutetaan ja ryhmiä yhdistellään, on paikallisella tasolla, Rissanen toteaa.

Opettaja saa valita työtapansa pitkälti itsenäisesti

Ylen artikkelin neljästä opettajatarinasta paljastui, miten monella tapaa opetusta voidaan Suomessa järjestää.

Opettajien autonomia onkin opetusneuvoksen mukaan maassamme suurta ja opettaja saa valita työtapansa pitkälti itse. Opetustapoihin vaikuttavat myös koulun toimintakulttuuri ja koulutilat.

Koulu on etenkin pienille oppilaille työtapojen harjoittelupaikka, eikä voida olettaa, että ryhmätyötaidot olisivat lapsilla sisäänrakennettuina.

Marjo Rissanen, OPH

– Kun käytetään erilaisia opetusmenetelmiä ja osa opettamisesta tapahtuu perinteisiä suuremmissa ryhmissä, opettajan on oltava alati tuntosarvet koholla ja varmistettava, että oppilaiden huomio pysyy oppimisessa.

Rissanen muistuttaa myös, että koulu on etenkin pienille oppilaille erilaisten työtapojen harjoittelun paikka, eikä voida olettaa, että ryhmätyötaidot olisivat lapsilla sisäänrakennettuina jo kouluun tultaessa.

– Opettajan pitää olla selvillä oppilaan kehitystasosta päättäessään, minkä verran vastuuta lapselle annetaan ja miten häntä motivoidaan. Voi olla niinkin, että opettajan on joskus asetettava tiukat rajat ja keskityttävä opiskelutaitojen opettamiseen, koska opetusryhmät ovat erilaisia, Rissanen toteaa.

POPS 2014 määrittelee oppiaineisiin tavoitteet koko peruskouluun, mutta sisältöjen ja tavoitteiden jaosta eri vuosiluokille päätetään paikallisesti. Myös tuntijaossa voi olla paikallisia eroavaisuuksia.

– Yläkouluun siirryttäessä kaikkien pitäisi kuitenkin olla niin sanotusti samalla viivalla, eli hallussa oltava samat oppisisällöt.

– Jos yläkouluun tultaessa havaitaan, että oppilailla on puutteita joissakin oppiaineissa, koulun täytyy tarjota esimerkiksi tukiopetusta. Kodin ja koulun välinen vuoropuhelu on tärkeää ja oppimisen tavoitteiden oltava selvillä myös huoltajilla, Rissanen painottaa.

Lue myös:

Yle kysyi opettajilta koulun uudistuksista: Eniten hatuttaa huonosti toteutettu erityisoppilaiden sulauttaminen yleisopetuksen luokkiin

Ylen kysely: Kansanedustajat haluavat erityisluokat takaisin kouluihin – "Niiden poistaminen oli valtava virhe"