Myös muut Euroopan maat ovat haluttomia hakemaan kansalaisensa al-Holista kotimaahan – mutta kohta Saksan on pakko

Saksassa tuomioistuin on velvoittanut ulkoministeriön hakemaan ensimmäiset naiset ja lapset pois Syyrian leireiltä. Puolitoistavuotias poika katosi kesällä viranomaisten hidastelun vuoksi.

al-Holin leiri
Isisin taistelijan vaimo ja lapsi al-Holin leirillä kesäkuussa.
Isis-taistelijan vaimo ja lapsi al-Holin leirillä kesäkuussa.Ahmed Mardnli / EPA

BerliiniMarraskuun 23. päivänä kello 21.10 Frankfurtin lentokentälle laskeutuu (siirryt toiseen palveluun) reittilentokone Pohjois-Irakin kurdialueelta Erbilistä.

Kyydissä on epätavallinen seurue: kolmikymppinen nainen ja hänen kolme lastaan, jotka ovat päässeet kotimaahan Saksan valtion avustuksella.

Heidät on autettu Saksaan al-Holin leiriltä Pohjois-Syyriasta.

Kerta on ensimmäinen, kun Saksa avustaa aiemmin Isis-terroristiliikkeen alueella oleskelleen naisen kotiin.

Yksittäisiä lapsia on tuotu aiemmin.

Suomessa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua siitä, pitäisikö Suomen hallituksen tehdä päätös naisten ja lasten kotiuttamiseksi al-Holin leiriltä. Leirin olosuhteet ovat erittäin vaikeat, mutta niin on myös linjaus kotiuttamisesta.

Isis-alueelle matkustaneiden naisten pelätään olevan turvallisuusuhka Suomessa.

Myös Angela Merkelin hallitus on muiden Euroopan maiden tavoin haluton kotiuttamaan al-Holissa ja muilla leireillä olevia naisia.

Marraskuussa kotiutunut nainen lapsineen (siirryt toiseen palveluun)oli erityistapaus. Heidät siirrettiin amerikkalaisten avustustyöntekijöiden välityksellä ensin Pohjois-Irakiin, josta Saksa auttoi perheen kotimaahan. Nainen oli al-Holissa hoitanut yhdysvaltalaista orpoa, joka kotiutettiin samassa yhteydessä Yhdysvaltoihin.

Mutta pian Saksan on pakko auttaa muitakin naisia ja lapsia al-Holista kotimaahan.

Saksassa oikeusistuimet ovat tehneet ensimmäiset päätökset, jotka velvoittavat viranomaiset hakemaan heitä kotimaahan.

Lakimies Dirk Schoenian vastaa puhelimeen Hannoverissa. Schoenianista on tullut al-Holissa ja muilla leireillä olevien saksalaisten naisten ja lasten väylä takaisin kotimaahan.

Hänen asiakkainaan on yhteensä noin tusina al-Holin leirillä olevaa naista ja heidän lapsensa.

Jokaisen kotiuttamisesta on vireillä oma erillinen oikeusjuttunsa, joissa perheet ovat haastaneet Saksan ulkoministeriön oikeuteen sen jälkeen kun ministeriö on kieltäytynyt auttamasta Isis-alueelle matkustaneita kotiinpaluussa.

Oikeudenkäynti Syyriaan matkustaneita saksalaismiehiä vastaan. Dirk Schoenian kuvassa oikealla.
Oikeudenkäynti Syyriaan matkustaneita saksalaismiehiä vastaan vuonna 2015. Dirk Schoenian kuvassa oikealla.Holger Hollemann / EPA

– Saksan poliittinen johto ei ole halunnut tehdä päätöstä kotiuttamisesta, joten meidän oli välttämätöntä viedä asia oikeuteen, Schoenian sanoo Ylen haastattelussa.

Tähän mennessä hän on voittanut kaikki Syyrian leireiltä kotouttamista koskevat oikeusjuttunsa. Kaksi päätöksistä on pitänyt korkeammassa hallinto-oikeudessa (OVG) ulkoministeriön valituksesta huolimatta. Kolmas päätös tuli maanantaina, eikä ole lainvoimainen.

Ensimmäinen heinäkuussa tullut päätös koski epäillyn Isis-taistelijan vaimoa ja hänen kolmea lastaan. Ulkoministeriö olisi halunnut kotiuttaa vain 2-, 7- ja 8-vuotiaat lapset ja valitti päätöksestä.

Ylempi oikeusaste kuitenkin päätti, että Saksan on valtion suojeluvelvollisuuden nojalla autettava hengenvaarallisissa leirioloissa olleet lapset kotiin yhdessä äidin kanssa. Traumatisoituneet lapset ovat oikeuden mukaan riippuvaisia äidin suojelusta ja hoidosta.

Päätöstä voidaan pitää ennakkotapauksena useille Saksassa vireillä oleville oikeusjutulle. On vielä epäselvää, milloin kotiuttaminen tapahtuu.

Aiemmin Saksa on auttanut takaisin kotimaahan orpolapsia ja yhden hengenvaarallisesti sairaan vauvan. Schoenian oli mukana myös orpolasten kotiuttamisessa.

– Siitä pääsimme sopuun ilman oikeuden päätöstä.

Schoenianin mukaan ulkoministeriö viestitti toukokuussa olevansa valmis tuomaan kahden perheen yhteensä neljä orpoa kotiin. Lapset ovat iältään 1–6-vuotiaita. Asiaa ei viety sovun löytymisen vuoksi viety oikeuteen.

– Mutta heidät haettiin lopulta vasta elokuussa.

Viivyttely osoittautui kohtalokkaaksi. Schoenianin mukaan yksi neljästä orpolapsesta katosi sillä aikaa, kun ulkoministeriö valmisteli kotiuttamista.

Noin puolitoistavuotias poika oli orvoksi jäätyään päätynyt syyrialaisen naisen hoidettavaksi al-Holissa.

Leirillä syyrialaiset on erotettu länsimaisista naisista ja lapsista eri alueelle. Länsimaalaiset eivät voi poistua leiriltä, mutta syyrialaisia naisia kurdiviranomaiset ovat päästäneet toisinaan pois.

Ilmeisesti tällä tavalla katosi syyrialaisnaisen mukana ollut saksalaistaapero. Lapsen sijainnista ei ole tällä haavaa mitään tietoa.

Saksalaislapsen katoaminen ei ollut Saksassa julkinen skandaali, mitä lakimies ihmettelee.

– Täällä keskustelua hallitsee huoli siitä, minkälaisen turvallisuusuhan vanhemmat eli Isisin kannattajat saattaisivat aiheuttaa.

Suomessa ei ole samanlaista väylää hakea kotiuttamispäätöstä tuomioistuimelta, arvioi valtiosääntöoikeuden väitöskirjatutkija Milka Sormunen Helsingin yliopistosta. Hänen erikoisalaansa ovat lasten oikeudet ja perus- sekä ihmisoikeudet.

– Suomessa ei ole vastaavaa keinoa haastaa viranomaisia oikeuteen valtion passiivisuudesta, Sormunen sanoo.

Suomessa ylimmät laillisuusvalvojat oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti linjasi (siirryt toiseen palveluun) lokakuussa, että valtioneuvosto ja ministerit ovat toimineet lainmukaisesti Syyriassa leirillä olevien suomalaisten naisten ja lasten kotiuttamiskysymyksessä. Pöysti suosittaa, että Suomen olisi pyrittävä kotiuttamaan ainakin lapset.

Oikeuskanslerin tehtäviin ei kuulu kuitenkaan määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin.

Sormusen mukaan ihmisoikeusnäkökulmasta valtiolla on velvollisuus ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Tämä velvollisuus on erityisen korostunut haavoittuvien ryhmien kohdalla.

Al-Holin tapauksessa ei ole olemassa päätöstä, josta omaiset voisivat valittaa. Sormusen mukaan al-Holilla olevien naisten ja lasten asema on herättää kysymyksiä siitä, onko Suomen oikeusjärjestys tältä osin puutteellinen.

– Pitäisi pohtia, heijastaako tämä laajempaa ongelmaa oikeusturvan toteutumisessa. Järjestelmä tuntuu tässä tilanteessa aika hampaattomalta, kun käytössä ei ole tehokkaita oikeussuojakeinoja.

Saksassa jokaisen perheen kohtalo ratkaistaan yksitellen oikeudessa, mutta Hollannissa al-Holissa olevat naiset ovat nostaneet ryhmäkanteen valtiota vastaan. Marraskuussa hollantilainen tuomioistuin linjasi, että Hollannin viranomaisten on haettava lapset kotiin.

Päätöksen mukaan myös naiset on tuotava kotiin, jos lasten kotiuttaminen edellyttää sitä. Pohjois-Syyrian leirejä hallinnoivat kurdiviranomaiset ovat sanoneet, etteivät he suostu äitien ja lasten erottamiseen.

Oikeuden päätöksen mukaan Hollannin olisi pitänyt tarvittaessa suostua siihen, että Yhdysvallat tuo hollantilaiset Hollantiin. Yhdysvallat on toistuvasti vaatinut Euroopan valtioita hakemaan kansalaisensa leiriltä ja tarjonnut Hollannille apua

.

Isis-taistelijan vaimo ja lapset al-Holin leirillä.
Isis-taistelijan vaimo ja lapset al-Holin leirillä kesäkuussa.Ahmed Mardnli / EPA

Aikaa kotiuttamiseen annettiin kaksi viikkoa, mutta sitä ei ehditty tehdä.

Kymmenen päivää myöhemmin päätös pyörrettiin seuraavassa oikeusasteessa. Uusi linjaus oli se, ettei naisten ja lasten kohtalosta päättäminen kuulu tuomareille vaan maan johdolle.

Oikeus tuomitsi Hollannin hallituksen päättämään asiasta. Hollannin hallitus on sanonut, ettei se hae kansalaisiaan leireiltä.

Kanteessa on mukana 23 hollantilaista naista ja 56 lasta. Kaikki lapset ovat alle 12-vuotiaita ja valtaosa heistä alle kouluikäisiä. Hollantilainen lakimies André Seebregts edustaa valtaosaa ryhmäkanteen naisista.

Hän kertoo Ylelle puhelimitse heidän valittaneen päätöksestä nyt korkeimpaan oikeuteen. He toivovat päätöstä jo tammikuussa, sillä Seebregtsin mukaan al-Holin ja muiden leirien asukkaita uhkaavat aiempien vaarojen lisäksi nyt Syyrian presidentin Bashar al-Assadin joukot.

Al-Assadin joukot ovat siirtyneet leirien lähistölle sen jälkeen, kun Turkki aloitti hyökkäyksen Pohjois-Syyriaan. Leirit ovat vielä kurdiviranomaisten hallinnassa, mutta tilanne voi muuttua.

Syyrian hallinnon joukkoja on sodan aikana syytetty lasten kiduttamisesta ja tappamisesta.

Seebregts kävi itse al-Holin leirillä heinäkuussa. Hän kertoo olevansa leirillä olevien naisten kanssa yhteydessä jatkuvasti.

– Leirillä on todella märkää ja kylmä. Siellä kuolee jatkuvasti lapsia. Leirillä on väkivaltaa. Muut naiset ovat tappaneet toisia ja telttoja on sytytetty tuleen, Seebregts sanoo.

Hänen mukaansa radikalisoituneet naiset ovat vainonneet erityisesti niitä naisia, jotka ovat kertoneet haluavansa takaisin länteen.

Seebregts uskoo korkeimman oikeuden linjaavan heidän edukseen ja velvoittavan Hollannin viranomaiset hakemaan naiset ja lapset takaisin.

– Nykyisessä tilanteessa ihmisoikeuksien toteutuminen on uhattuna.

Lue lisää:

Konsulikyydillä kotimaahan: Näin muut Pohjoismaat ovat onnistuneet hakemaan Isis-taistelijoiden lapsia Syyrian leireiltä

Al-Hol nostatti monta kiperää kysymystä: Voidaanko lapset erottaa äideistään, onko äidin äärimielipide riittävä syy lapsen huostaanotolle?