"Oppilailla on käytökseen liittyviä ongelmia enemmän" – "tarkkisluokkien" sijaan erityisopettaja antaa tukea joustavasti ja pienryhmissä

Erityisluokkien määrää on vähennetty vuosikymmenien ajan. Erityisopettajista ja erityisluokanopettajista on iso puute.

erityisopetus
Nuori nainen katsoo kännykkää rappukäytävässä.
Lapin aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Petri Mäkelän mukaan esimerkiksi pelimaailma ja kännykkäkulttuuri tuovat haasteensa koulumaailmaan sopeutumiseen.Tiina Jutila / Yle

Koululaisten kasvanut erityistuen tarve lisää myös koulunkäynninohjaajien tarvetta. Kuitenkin valtaosa opettajista kokee, että apukäsiä ei ole riittävästi. Monissa kunnissa koulunkäynninohjaajia on vähennetty, kun rahoja on kohdennettu esimerkiksi resurssiopettajiin.

– Minusta nämä kaksi eivät saisi olla toisiaan poissulkevia asioita niin, että jos palkataan lisää resurssiopettajia, vähennetään koulunkäynninohjaajia, sanoo erityisopettaja Anne Petranen Rovaniemeltä.

Koulumaailmassa on alettu puhua entistä kuuluvammin siitä, että erityisoppilaiden hajauttaminen lähikouluihin eli inkluusiomalli ei nykyisellään toimi (siirryt toiseen palveluun)

Yle uutisoi tänään, että kyselyssä enemmistö eli 74 prosenttia kansanedustajista lisäisi erityisluokkien määrää.

Ohjaajien määrää ja sijoittelua ei valvo kukaan, koska esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole velvoittanut aluehallintovirastoja pitämään kirjaa asiasta. Myöskään lääkärin arvio siitä, että lapsi tarvitsee henkilökohtaista tukea ei tarkoita sitä, että lapselle järjestettäisiin henkilökohtainen avustaja, vaan tilanne katsotaan kokonaisuutena.

Lapin aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Petri Mäkelä tunnistaa erityisopetuksen tarpeen kasvun peruskouluissa.

– Oppilailla on käytökseen liittyviä ongelmia enemmän. Tämä näkyy kouluissa yksilöllisten palveluiden tarpeen kasvuna. Myös esimerkiksi pelimaailma ja kännykkäkulttuuri tuovat haasteensa koulumaailmaan sopeutumiseen, Mäkelä kertoo.

Vaikeat käytöshäiriöt haastavat ryhmässä

Edes lisäkädet eivät auta, jos opetukseen yritetään istuttaa lasta, joka ei ole koulukuntoinen. Tällaisia tilanteita tulee vastaan koulumaailmassa.

Erityisopettajista ja -luokanopettajista on iso puute. Viime lukuvuonna erityistuen tarpeessa Suomessa oli 45 432 peruskoululaista. Se on 8,1 prosenttia kaikista peruskoululaisista. Määrä on kasvanut lähes koko 2010-luvun. Tilastokeskuksen mukaan kolmen edellisvuoden aikana erityisen tuen tarve on kasvanut yli 10 000 lapsella ja nuorella. (siirryt toiseen palveluun)

Erityisluokkien määrää on vähennetty vuosikymmenien ajan, mutta varsinkin vuoden 2010 perusopetuslain muutoksen jälkeen. Opettajien ammattijärjestö OAJ:ssa lakimuutoksen seurauksia on pidetty katastrofaalisina. Opettajien mielestä kunnat ovat käyttäneet erityistä tukea tarvitsevien lasten sijoittamista yleisopetuksen luokkiin säästökeinona.

Opettajien mukaan erilaisten oppijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen vaatisi paljon nykyistä enemmän resursseja.

Viime keväänä opettajien ammattijärjestön tekemässä kyselyssä 97 prosenttia opettajista kokee, että tässä mallissa erityislapset eivät saa lain edellyttämää tukea. Tilanne on helpompi pienissä kunnissa, joissa oppilaita on luonnostaan vähän.

Kunnissa isoa vaihtelua erityisopetuksessa

Erityisopetuksen käytännöt vaihtelevat kuntien kesken merkittävästi. Lapissa esimerkiksi Torniossa kolmella suurimmalla alakoululla on niin sanottu joustoluokka, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat tarvittaessa apua.

Pienessä kaupungissa erityisopettajien tilanne on kohtalaisen hyvä. Yläkoulussa erityisopettajia on yhteensä kuusi, ja erityisopetus toimii joustavasti yleisopetuksen luokilla tai klinikkamuotoisena ja tarvittaessa pienryhmässä.

Tornion sivistystoimenjohtaja Ilkka Halmkrona pitää erityisopetuksessa tärkeimpänä sitä, että koulut saavat opettajaresursseja riittävästi ja opetus on joustavaa.

– Jos maassa haetaan kelpoisia erityisluokan opettajia yhtäkkiä erityisen paljon, niin ei niitä kyllä löydy, Halmkrona sanoo.

Pienryhmille on sivistystoimenjohtajan mukaan edelleen tarvetta. Aikaisemmin itsekin yläasteen rehtorina toimineen Halmkronan mielestä takavuosien tarkkailuluokkien kaltaiseen malliin ei pidä kuitenkaan enää mennä.

– Sitä ei kannata kaivaa takaisin. Ongelmana oli se, että pieni ryhmä oli hetkessä täynnä ja pääsääntöisesti samat oppilaat olivat ryhmässä koko yläasteen. Oppilaat olivat yleensä poikia, jotka toki oppivat käymään koulua pienryhmissä ja saivat päättötodistuksen.

Halmkronan mukaan "tarkkismainen" pienryhmä ei kuitenkaan auttanut oppilaita enää selviytymään toisen asteen opinnoissa. Kun heidän matkaansa toisen asteen opintoihin seurattiin, osoittautui pienryhmissä oppineiden opintojen keskeyttämisprosentti todella korkeaksi.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue myös:

Ylen kysely: Kansanedustajat haluavat erityisluokat takaisin kouluihin – "Niiden poistaminen oli valtava virhe"