Onko Suomi palauttamassa “terroristeja”? 5 olennaista kysymystä al-Holin suomalaisten synnyttämästä turvallisuusuhasta

Al-Holin suomalaiset ovat turvallisuusriski, joka ei kuitenkaan poistu sillä, että heidät jätetään leirille.

al-Holin leiri
Naiset pakkaavat tavaroita auton lavalle.
Al-Holin leirillä naiset pakkasivat tavaroitaan kuorma-auton kyytiin kesäkuussa.Ahmed Mardnli / EPA

Suomalaisia naisia ei pidä hakea leiriltä, koska he ovat turvallisuusriski. Tällaisella perusteella al-Holin Isis-leirin suomalaisten palautusoperaatiota käytännössä vastustetaan.

Ajatus on, että mikäli leirin naisia ja lapsia autetaan palaamaan Suomeen, joku heistä tekee Suomessa terrori-iskun tai vähintään avustaa sellaisen tekemisessä.

Tällä päättelyllä oppositio ja myös hallituspuolue keskusta vastustavat palautusoperaatiota, jossa myös aikuisia kotiutettaisiin.

Mihin väite pohjaa? Entä ovatko perusteet aiheellisia? Kokosimme 5 olennaista asiaa, jotka on syytä muistaa keskustelussa.

1. Emme toistaiseksi tiedä, mihin leirin suomalaiset ovat syyllistyneet

Oppositiopuolue perussuomalaiset kutsuu leirin naisten toimintaa muitta mutkitta "terroristiseksi".

On selvää, että kokonaisuudessaan al-Holin leirin 11 000 ulkomaalaista eivät ole viaton joukko. Heistä valtaosan epäillään olleen Isis-taistelijoiden perheenjäseniä.

Isis-taistelijoiden vaimojen rooli on ollut järjestössä aktiivinen. He ovat toimineet esimerkiksi uusien jäsenten värvääjinä ja propagandan valmistajina. Myös heidän lapsensa on otettu hyvin nuorella iällä mukaan väkivaltaiseen toimintaan, jopa suorittamaan teloituksia.

– Se, että henkilöt ovat naisia, ei tee kysymyksestä yhtään vähemmän relevanttia Suomen turvallisuuden kannalta, sanoo jihadismin tutkija Juha Saarinen.

Leirin suomalaisten naisten mahdollinen rooli Isis-terroristijärjestössä on kuitenkin toistaiseksi aivan epäselvä. Yhtäkään rikostutkintaa ei ole aloitettu. Emme siis tiedä, mihin juuri nämä ihmiset mahdollisesti ovat syyllistyneet.

Suomalaiset viranomaiset voivat saada naisten toiminnasta selvyyttä käytännössä vain, jos näitä päästään kuulemaan.

2. Riski on kuitenkin todellinen

Suojelupoliisi arvioi al-Holin leirillä olevien suomalaisten kuitenkin olevan selkeä turvallisuusriski.

Supon mukaan henkilöt palattuaan todennäköisesti jatkavat terroristista toimintaa, verkostoituvat sekä keskenään että Suomessa jo toimiviin jihadistisiin verkostoihin.

– Terrorismin uhka Suomea kohtaan todennäköisesti lisääntyy, jos konfliktialueelta palaa terroristijärjestö Isiliin (Isis) kuuluneita henkilöitä, sanoo Supon viestintäasiantuntija Minna Passi.

Suojelupoliisi ei avaa yksityiskohtaisesti, mihin arvio perustuu.

Tiedustelupalveluiden huolella on kuitenkin perusteensa, sanoo Juha Saarinen.

Huoli ei Saarisen mukaan liity vain siihen, että henkilöt tekisivät terroritekoja itse, vaan myös siihen, että he voivat inspiroida sellaisia.

– Heillä on mahdollisesti aseellista koulutusta ja kontaktit aseellisiin ryhmiin. He voivat pyrkivä levittämään tätä osaamista, ja koska he ovat jo taistelleet jihadististen ryhmien riveissä, heidän uskottavuutensa ja karismansa ovat kasvaneet näiden kokemusten myötä.

3. Riski olisi rajattu, eikä se olisi uusi

Syyrian ja Irakin konfliktialueilta on palannut Eurooppaan jo tuhansia vierastaistelijoita. Heidän joukossaan on myös niitä, jotka ovat syyllistyneet terroritekoihin paluunsa jälkeen. Esimerkiksi Brysselin vuoden 2016 terrori-iskujen tekijöiden joukossa oli tällaisia henkilöitä.

Toistaiseksi vierastaistelijat eivät ole profiloituneet todennäköisimpinä iskujen tekijöinä, sanoo terrorismin tutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta.

– Pikemminkin esiin nousevat ne, jotka olisivat halunneet lähteä (taistelemaan), mutta eivät päässeet.

Suojelupoliisin seurannassa on tällä hetkellä noin 390 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä. Jos al-Holin äidit lisättäisiin listalle, määrä nousisi 400:ään.

Palaajat eivät siis ole mitenkään uusi ilmiö, Malkki muistuttaa.

– Puhutaan kymmenestä ihmisestä ja tiedämme keitä he ovat. Heidän ei pitäisi olla uusi haaste terrorismin torjunnan näkökulmasta.

Suurempi huolen kohde ovat Malkin mukaan esimerkiksi vankilassa istuvat ja siellä mahdollisesti radikalisoituneet henkilöt.

Esimerkiksi Brysselin juutalaismuseoon vuonna 2014 iskenyt ranskalais-algerialainen Mehdi Nemmouche oli matkustanut Syyriaan ja liittynyt siellä ääri-islamistisiin ryhmiin. Poliisin arvion mukaan hänen radikalisoitumisensa tapahtui kuitenkin ranskalaisissa vankiloissa.

Suomeen on aiemmin palannut yli 20 henkilöä Syyrian ja Irakin konfliktialueilta. He eivät toistaiseksi ole tiedettävästi syyllistyneet rikoksiin.

– On sellaisiakin palanneita, jotka ovat asettuneet tänne ja elävät ihan normaalia elämää, sanoo sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.

Monet varhaisessa vaiheessa Syyriaan lähteneet pettyivät kokemukseen ja tulivat pois. Al-Holin leirillä on kuitenkin väkeä, joka on halunnut jäädä konfliktialueelle pitkäksi aikaa. Se voi tarkoittaa, että ainakin osa heistä on pidemmälle radikalisoituneita kuin aiemmin palanneet.

4. Riski ei poistu sillä, että henkilöt jäävät Syyriaan

Vaikka Suomen hallitus päättäisi, että ainakaan aikuisia ihmisiä ei auteta palaamaan Suomeen, heidän aiheuttamansa turvallisuusriski ei poistu.

– Yhtä lailla kuin heidän tuomisessaan Suomeen, myös heidän jättämisessään alueelle on omat riskinsä, sanoo tutkija Juha Saarinen.

Al-Holin leirin suomalaisnaisilla on Suomen kansalaisuus ja siten oikeus palata, jos siihen omin neuvoin kykenevät. Vaikka Suomi ei palauta heitä, he voivat tulla tänne omin neuvoin, vuosienkin päästä.

– Onko järkevämpää tuoda ihmiset hallitusti ja kontrolloidusti Suomeen ja pyrkiä saamaan heidät heti johonkin prosessiin sisälle, vai odotetaanko sitä, että heitä palailee sieltä lyhyen tai pidemmän ajan sisällä yksitellen tai pienemmissä ryhmissä, Tarja Mankkinen sisäministeriöstä pohtii.

Poliittisesti palauttamispäätös on kuitenkin vaikea, tutkija Leena Malkki sanoo. Henkilöt jotka päättävät tuoda naiset Suomeen, kantavat seurauksista vastuun.

– Jos ei tehdä mitään, sen riskit konkretisoituvat vasta myöhemmin. Kun ajallinen etäisyys on pidempi, asiasta ei olla samalla tavalla poliittisesti vastuussa.

5. Onko tavoitteena turvallisuus vai juuri suomalaisten turvallisuus?

Jos leirillä olevia ei avusteta palaamaan, on toki mahdollista, että he eivät ikinä palaa kotimaihinsa.

Se saattaa vähentää heidän mahdollista riskiään esimerkiksi Suomen kansalaisille. Mutta se voi lisätä terrorismin uhkaa muulle maailmalle. Al-Holin leirillä olevat voivat liittyä Isisiin, tai heistä voi muodostua pohja uudelle terroristiselle järjestölle.

– Meillä on vanhan ajan ajatus, että Suomea uhkaavat asiat, jotka ovat Suomessa. Mutta tämä ilmiö ei ole maantieteeseen sidottu. Liikkuvista terroristeista on muodostunut kansainvälinen uhka, tutkija Leena Malkki sanoo.

Malkki huomauttaa lisäksi, että terroristinen toiminta voi kohdistua myös Suomeen, vaikka henkilö olisi muualla. Suojelupoliisin kohdehenkilöiden listalla on nytkin henkilöitä, jotka eivät asu Suomessa.

Isisin kaltaiset ilmiöt ovat kansainvälisiä, ja siksi niiden torjuminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä, Malkki sanoo.

– Jos Suomi haluaa kantaa kansainvälistä vastuuta, olisi ehkä yksinkertaisinta hakea omat kansalaiset pois leiriltä. Ainoa mahdollisuus siihen on nyt, kun he vielä ovat siellä.

Lue lisäksi:

Al-Hol nostatti monta kiperää kysymystä: Voidaanko lapset erottaa äideistään, onko äidin äärimielipide riittävä syy lapsen huostaanotolle?

Analyysi: Al-Holin operaatio on Marinin hallituksen ensimmäinen tilaisuus osoittaa, kykeneekö se tekemään vaikeita päätöksiä