WTO on rikki ja kauppasota on päällä – alkavatko Suomi ja Eurooppa kohta kärsiä?

Maailman kauppajärjestön tuomarijärjestelmä on toimimaton ja isoja kauppakiistoja on ratkaisematta. Se heijastuu mutkan kautta jo Suomenkin vientiteollisuuteen.

WTO
United Airlines -yhtiön Boeing-koneita kuvattuna San Franciscon kansainvälisellä lentoasemalla maaliskuussa 2019.
United Airlines -yhtiön Boeing-koneita kuvattuna San Franciscon kansainvälisellä lentoasemalla maaliskuussa 2019. Iso riita Yhdysvaltain ja Euroopan välillä ovat lentokoneteollisuuden valtiontuet. Justin Sullivan / AFP

Viime viikolla tuli uutinen, jota osattiin odottaa: Maailman kauppajärjestön (WTO) ylin sitova elin riitojen ratkaisuun on halvaantunut. Syynä on Yhdysvaltojen vastustus muiden maiden tarjoamiin tuomarinimityksiin. Käytännössä ylimmän elimen tuomareista on seitsemästä jäljellä enää yksi.

Päätökset tehdään yksimielisyysperiaatteella, joten kaikkien 164 jäsenmaan pitää olla nimityksistä samaa mieltä. Nyt on pattitilanne vuosia jatkuneiden kiistojen jälkeen. Kyse on myös vapaakauppaa edistävän järjestön kokonaisvaltaisesta uudistamisesta.

Isoja jättiriitoja jää kesken

Yksi iso riita EU:n ja Yhdysvaltain välillä koskee lentokoneteollisuutta. Jo vuosia jatkuneesta kiistasta WTO päätti lokakuussa, että Yhdysvallat saa määrätä 7,5 miljardia dollaria tulleja, koska Airbusin tulkitaan saaneen laittomia valtiontukia.

Aiemmin WTO on linjannut, että myös Yhdysvallat on maksanut Boeingille kiellettyjä valtiontukia. Kiistassa olisi nyt ollut EU:n vuoro hakea tulleja amerikkalaiskoneiden tuonnilta, mutta mitä seuraavaksi tapahtuu on toistaiseksi auki.

Toinen kesken jäänyt riita on Yhdysvaltain teräs- ja alumiinitulleja koskeva kiista. Lisäksi EU:lla on kesken oleva kiista Kiinan kanssa yritysten pakotetuista teknologisten tietojen luovuttamisesta.

Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio.
Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio.Marjo Koivumäki

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio sanoo, että on mahdollista luoda korvaava menettely riitojen ratkaisuun ilman Yhdysvaltoja.

Toinen vaihtoehto on paluu GATT-tyyppiseen (General Agreement on Trade and Tariffs)järjestelmään, jossa paneelit tekevät sitovia päätöksiä, mutta mikä tahansa osapuoli voi ne vesittää riitauttamalla.

Kolmas vaihtoehto on Vuorion mukaan koko riitojenratkaisumenettelyn tuhoutuminen.

– Toivottava vaihtoehto on se, että WTO:n nykyistä ratkaisumekanismia kyetään kehittämään ja sen valituselimen toimivalta palauttamaan ajan mittaan, sanoo Vuorio.

Eurooppalainen elinkeinoelämä pitää tätä parhaana vaihtoehtona, jotta vältetään viidakonlakien voimaantulo.

On herätetty epäilyjä, että Yhdysvallat haluaisi lähteä kauppajärjestöstä, koska se on arvostellut sitä jo monta vuotta toimimattomuudesta.

Vuorio ei pidä sitä todennäköisenä. Hänen mukaansa myös Euroopassa tunnetaan huolta kauppajärjestön uudistumiskyvystä.

– WTO ei ole pysynyt kehityksen kelkassa, kun maailmankauppa on sähköistynyt ja Kiinan valtiojohtoinen talous on noussut. Pidän epätodennäköisenä, että Yhdysvallat jättäisi WTO:n. Se olisi pahin mahdollinen skenaario.

Mutta oleellinen toiminto on nyt jäissä.

– Riitojen ratkaisu on ollut WTO:n toimivin osa, joka nyt kokee kolauksia. Liikennetermein voisi sanoa, että ylinopeuden ajaminen on kiellettyä yhä säännöissä, mutta valituselimen puuttuessa sakotusjärjestelmä puuttuu. Ja kun rangaistusta ei ole, kynnys protektionistisiin toimiin madaltuu, Vuorio sanoo.

Vahvemman laki jyllää jatkossa?

Vapaakaupan merkitys on iso metsäteollisuudelle, koska se on iso vientiala. Suomen metsäteollisuuden viennistä suurin osa menee EU:hun, mutta jatkossa EU:n ulkopuolelle suuntautuu noin 55 prosenttia viennistä, kun Britannia on jättänyt EU:n.

Kauppasodassa on lientymisen merkkejä ja Kiina ja Yhdysvallat ovat pidättäytyneet lisätulleista. Kiina on myös luvannut ostaa hieman lisää yhdysvaltalaisia maataloustuotteita. Silti isot asiat ovat vielä kauppasodassa ratkaisematta.

Kaikki tämä ja WTO:n rikkonainen tuomiovalta heijastuu yleisemminkin yleisemminkin kauppapolitiikkaan.

Metsäteollisuus ry:n kauppapolitiikan päällikkö Eeva Korolainen.
Metsäteollisuus ry:n kauppapolitiikan päällikkö Eeva Korolainen korostaa monenvälisen kauppajärjestelmän säilyttämistä. Stina Brännare / Yle

Mistään villin lännen maailmankaupasta ei silti vielä ole kyse, sanoo kauppapolitiikan päällikkö Eeva Korolainen Metsäteollisuus ry:stä.

– Ihan villistä lännestä en vielä puhuisi. Meillä on kuitenkin olemassa kauppasopimukset ja WTO:ssa ensimmäisen asteen riitojenratkaisun elin, eli paneelit käytössä, Korolainen sanoo.

Kaupan rajoitteita kyllä lisätään, ja niistä osa on sallittuja ja osa ei. Korolaisen mukaan rajoitteiden laillisuuden selvittäminen on häiriintynyt.

– Jos osapuoli ei tyydy paneelin ratkaisuun vaan päättää valittaa siitä ja valituselin ei toimi, niin ratkaisua ei sitten oikeastaan saada.

Korolainen pitää Vuorion tavoin mahdollisena, että kauppapolitiikassa alkavat jyllätä vahvemman oikeudet vaikeissa uusissa ja mutkikkaissa kiistoissa.

Maailmankaupan säännöt ovat yhä olemassa, mutta asetelma maailmankaupassa on muuttunut melkoisesti viime vuosina. Rajoitteita lisätään eli protektionismi lisääntyy, ja yhteistä monenvälistä kauppajärjestelmää kyseenalaistetaan.

– Vaikka valituselimen rampautuminen ei kuulosta dramaattiselta, niin tätä taustaa vasten se on yksi askel poispäin yhteistyöstä, Korolainen sanoo.

Kaupan esteiden riskit ja sitä kautta viennin vähentyminen on mahdollinen skenaario, Korolainen sanoo.

Hän pitää tilannetta vakavana, ja se tuntuu taloudessa pidemmällä tähtäimellä. Myös investoinnit hidastuvat.

Vuorio nostaa Suomelle haitallisena tekijänä yleisesti maailmankaupan epävarmuuden lisääntymisen. Vaikka se ei vielä näy Suomen vientiluvuissa, se näkyy EK:n jäsenyritysten tilauskirjoissa.

– Se näkyy myös Suomen tärkeimmän vientimarkkinan Saksan tilauskirjoissa, Vuorio sanoo.

Brexitin jälkeen vientikakku menee osittain uusiksi

Britannian vaalien myötä varmistunut brexit tuo vielä oman mausteensa uuteen asentoon kääntyvässä maailmankaupassa.

Metsäteollisuuden viennistä isompi osa menee nyt EU-alueelle kuin EU:n ulkopuolelle. Asetelma muuttuu kuitenkin Britannian EU-eron takia.

– Jos katsoo brexitin jälkeen ja tämän hetken vientiluvuilla, niin silloin jatkossa noin 55 prosenttia viennistä menee EU:n ulkopuolelle, Korolainen ennakoi.

EU:n sisämarkkinat on Korolaisen mukaan edelleen suojaisa toimintaympäristö, mutta riskien kohteena on se osa viennistä, joka jatkossa menee EU:n ulkopuolelle.

EU:lla on kahdenvälisissä kauppasopimuksissa riitoihin omia ratkaisumahdollisuuksia, mutta ratkaisut koskevat vain kyseisiä kauppakumppaneita.

– Siitä ei saada laajempaa kollektiivista hyötyä, ja metsäteollisuuden tärkeimmät markkinat EU:n jälkeen ovat Kiina, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.

Brexitin jälkeen näiden maiden kanssa metsäteollisuudella ei ole vapaakauppasopimuksia, joten muuta vaihtoehtoa kuin WTO ei ole olemassa, Korolainen huomauttaa.

EU:lla on iso työ edessä kauppasopimuksen neuvottelussa Britannian kanssa. Se pyrkii neuvottelemaan kahdenvälisen kauppasopimuksen, mutta millä aikataululla, jää nähtäväksi. Voi olla, että ensi vuoden loppuun ajatteltu siirtymäaika on liian niukka.

Korolainen summaa, että EU on sitoutunut monenväliseen yhteistyöhön, mikä on myös kirjoitettu Suomen hallitusohjelmaan. Tämä on tavoiteltu suunta monenvälisen yhteistyön tiellä.

Iso osa tästä työstä on vielä edessä.