MadridIlmastokokousten alla on aina kuplinut. Ei sen takia, että neuvottelijat istuvat pitkään lukittujen ovien takana, vaan sen takia, että odotukset, vaatimukset ja toiveet ovat kasvaneet tieteen havaintojen myötä.
Tieteelle on ollut tilausta ja sen viesti haluttiin kuulla edellisessä ilmastokokouksessa Puolan Katowicessa. Tiede oli vahvasti läsnä myös Espanjan Madridin kokouksessa.
Yksi esimerkki. Sulava ikirouta, sademetsäpalot ja ilmastonmuutoksen takia vahingoittuva havumetsävyöhyke voivat lähivuosina aiheuttaa moninkertaisesti enemmän kasvihuonepäästöjä kuin Pariisin sopimuksen maiden pitäisi vähentää kymmenen vuoden aikana. Tutkijat eivät ole vielä varmoja määristä, mutta vahvistuvia viitteitä (siirryt toiseen palveluun) on olemassa.
Osittain näistä syistä ilmastoaktivisti Greta Thunberg kävi ihmettelemässä Madridin kokouksessa sitä, miten ihmeessä suuri määrä ihmisiä nysvää satoja tunteja päästövähennyksiin pyrkivän Pariisin sopimuksen päästökaupan sääntöjen kanssa.
Ilmastoneuvottelijoiden vastaus ihmettelijöille on, että hätäänsä kertovat nuoret eivät ymmärrä neuvotteluiden luonnetta. Kyse on paisuneesta ilmastoneuvottelukuplasta. Kuplan sisällä on tuhansia oman maan asialle omistautuneita, mutta myös paljon yhteistä hyvää haluavia virkamiehiä ja poliitikkoja.
Kuplan kasvattajana nyt myös Chile
Neuvottelujen kaikille osapuolille on nyt enemmän tai vähemmän valjennut, minkälainen muutos on edessä ja muutosta halutaan nuorten johdolla laajasti.
Miljoonat eurot ja hiilidioksiditonnit ovat neuvottelijoiden pelimerkkejä, kun päästöjen ja muutoksen kannalta kyse on miljardeista ja gigatonneista. Tässä on yksi kuiluista, joita neuvotteluhuoneiden ja messukeskushallien sekä ulkopuolisen maailman välille kasvaa.
Madridin kokousta on kuvattu ilmastokokousten 25-vuotisen historian suurimmaksi kuplaksi. Neuvottelukoneisto ja oheistapahtumat jauhavat, mutta ilman taitavaa johtamista mylly johtaa vain oman kuplan kasvattamiseen.
Madridissa pöydällä oli loppuun asti kaikki tai ei mitään. Lopulta kokouksesta ei saatu mitään. Puheenjohtaja Chilen olisi pitänyt pystyä arvottamaan ja esittämään jämäkästi etenemispolkuja muutenkin vaikeissa asioissa. Ei ihme, että kokouksesta tuli ennätyspitkä.
EU:lla oli kokouksessa uusi vaihde päällä, kun se taktisesti keskiviikkona julkisti viherryttämisohjelmansa. Ohjelma takasi sen, että Brasilian kaltaisilla mailla oli vastassa yhtenäinen rintama puolustamassa ilmastokunnianhimoa.
EU ei antanut riittävän selkeää viestiä
Mutta ilmasto- ja muuhun tieteeseen nojaavaa EU:ta ei voi pitää maailman hyväntekijänä. EU ajaa tiukkaa linjaa muita saastuttajia vastaan myös omien etujensa nimissä.
EU on valitsemassa entistä selvemmin ilmastovankkureiden vetäjän roolia. Vanha hiili- ja teräsunioni joutuu samalla miettimään sitä, miten oma teollisuus pärjää nahan luonnissa.
Madridissa näitä etuja valvoi ratkaisevat päivät komission vihreän ohjelman vastaava Frans Timmermans.
Ja olisihan se ollut ihme, jos EU ei olisi ollut Madridissa aloitteellinen uusien, tiukempien sitoumusten kanssa. EU oli se taho, joka ajoi Pariisin sopimukseen kunnianhimotavoitteet, joita tarkistetaan viiden vuoden välein.
EU lupasi jo aikoja sitten päivittää vuonna 2014 antamansa nykyiset sitoumukset. Nyt sillä on vasta selvä aie niistä ensi vuoden lopulle. Viisi vuotta meni siis jo. Tämä on pitkälti se syy, miksi ilmastokupla ei puhjennut Madridissa. Kuplan puheamiseen olisi tarvittu kunnon ote, jotta lisääntyvät ilmastopäästöt saadaan reippaaseen laskuun hetimiten.
Kupla kyllä puhkesi siltä osin, että kokouksen epävarman ja huonon johtamisen takia kokouksen monituntinen loppuistunto oli farssi. Istunto oli täynnä teknisiä ongelmia, joiden ratkomisen lomassa rättiväsyneet edustajat yrittivät tehdä päätöksiä.
Sirkuksen vankkurit jatkavat kulkemistaan ratkaisevaan Glasgowin kokoukseen ja koirat haukkuvat ulkopuolella.
Lue lisää:
Madridin ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg Madridissa: Äänemme kuullaan, mutta se ei ole johtanut toimiin