Luonnonvarakeskus laski uusiksi metsien hiilinielun vertailutason – Suomen ehdotus EU:lle kutistui yli viidenneksen aiemmasta

Myös arvio runkopuun hakkuukertymästä on pienentynyt selvästi aiemmasta ehdotuksesta.

hiilinielut
Ilmakuva metsäalueesta.
Kuvassa hiilinieluksi vuokrattu metsäpalsta Perhossa.Kalle Niskala / Yle

Luonnonvarakeskus (Luke) on saanut valmiiksi päivitetyn laskelman Suomen metsien hiilinielun vertailutasosta.

Sen pohjalta Suomi ehdottaa Euroopan komissiolle, että Suomen vertailutasoksi asetettaisiin ensi vuosikymmenen alussa -27,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi muutettuna. Luku sisältää metsäteollisuuden valmistamat puutuotteet.

Suomen metsien tulisi siis yhdessä puutuotteiden kanssa sitoa tuon verran hiilidioksidia pois ilmakehästä vuodessa.

Vielä viime vuonna Luonnonvarakeskus laski vertailutasoksi -34,8 miljoonaa co2-tonnia. Uusi ehdotus on siis yli viidenneksen aiempaa pienempi.

Käytännössä uusi, matalampi vertailutaso on Suomen metsätalouden kannalta aiempaa helpompi saavuttaa.

– Pidän sitä aika kunnianhimoisena, mutta realistisena tasona, kommentoi maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Heikki Granholm.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan vertailutasoehdotus on aiempaa pienempi laskentatapoihin liittyvien muutosten vuoksi.

Kritiikkiä luontoväeltä

Päivitetyssä arviossa metsänielujen vertailutaso on ilman puusta valmistettuja tuotteita -21,2 miljoonaa co2-tonnia. Aiempi arvioi oli -27,9 miljoonan co2-tonnia.

Suomen luonnonsuojeluliitto torppasi laskelman tuoreeltaan. Sen mukaan ehdotus johtaa hiilinielujen heikkenemiseen.

– Laskelma ei ole ilmastopoliittisesti uskottava, koska se johtaa hiilinielujen heikkenemiseen. Esitys ei riitä täyttämään hallituksen asettamaa ilmastotavoitetta, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho tiedotteessa.

Metsäyrityksiä edustavassa Metsäteollisuus ry:ssä uutta vertailutasoa kommentoitiin varsin neutraalisti. Sen ei nähty vaikuttavan suuresti metsien käyttöön.

Luonnonvarakeskus alensi ehdotuksessa myös arviotaan runkopuun hakkuukertymästä aiemmasta 83 miljoonasta 77 miljoonaan kuutiometriin. Tämä matalampikin taso tarkoittaisi viime vuoden ennätyshakkuita.

Laskelma liittyy niin kutsuttuun Lulucf-direktiiviin, jonka myötä metsien ja maatalousmaiden käytöstä aiheutuvat päästöt ja toisaalta hiilen sitoutuminen otetaan huomioon EU:n ilmastopolitiikassa.

Komission käyttämä asiantuntijaryhmä ei hyväksynyt Suomen aiempaa ehdotusta sellaisenaan, vaan vaati tarkennuksia. Myös tutkijapiireissä Suomen aiempi ehdotus sai kovaa arvostelua.

Vertailutasolla merkittävät vaikutukset

Vertailutaso on tekninen laskelma, eräänlainen mittapuu, jota vasten verrataan hiilinielujen todellista kehitystä.

Nyt tekeillä oleva vertailutason määritys koskee vuosia 2021–2025. Vertailutasolla pyritään kuvaamaan sitä, miten hiilinielu kehittyisi, jos metsänhoidon ja hakkuiden käytännöt jatkuisivat samanlaisena kuin 2000-luvun alkupuolella.

EU pyrkii vertailutasojen avulla varmistamaan, etteivät metsät ja maatalousmaat muodostu unionin tasolla päästölähteeksi.

Vertailutaso on merkittävä asia Suomen ilmastovelvoitteiden ja talouden kannalta. Viime vuosina hakkuut ovat kiihtyneet ennätystasolle, sillä sellulle on ollut kova kysyntä maailmanmarkkinoilla.

Vertailutaso ei suoraan rajoita sitä, kuinka paljon Suomessa voidaan metsää hakata, mutta välilliset vaikutukset voivat olla isot.

Jos esimerkiksi metsien todelliset, mitatut hiilinielut jäävät vuosina 2021–2025 vertailutasoa pienemmäksi, Suomi joutuu hyvittämään alituksen toisaalla. Arvio tehdään vuonna 2027.

Käytännössä hyvittäminen voisi tarkoittaa esimerkiksi entistä kovempia päästövähennyksiä liikenteessä. Toinen vaihtoehto on pyrkiä ostamaan muilta EU-mailta mahdollisesti ylijääviä nieluyksiköitä. Tämä voisi kuitenkin Suomen kansantaloudelle hyvin kalliiksi.

Suomen ehdotus vertailutasosta menee seuraavaksi EU:n käsittelyyn. Komission on tarkoitus vahvistaa lopulliset vertailutasot jäsenmaille vuoden 2020 kuluessa.

Päivitetty 16.12. klo 16:45: Lisätty Suomen luonnonsuojeluliiton kommentti ja Metsäteollisuus ry:n arvio.

Lue myös:

Luonnonvarakeskus paljastaa: Ilmastolaskelmat metsähakkuista eivät pidä paikkaansa – Ei ole mitään lupausta, että Suomessa voitaisiin hakata yli 80 miljoonaa kuutiota metsää

Uusi laskelma: Suomessa suunnitellaan jopa 18 miljoonaa kuutiota enemmän metsien hakkuita kuin EU sallii – Miten käy sellutehdashankkeiden?

Professorit varoittavat: Veronmaksaja voi joutua sellutehdasbuumin maksajaksi – Suomi ei voi hakata metsiä näin paljon