Sateentekijä, hiilensitoja ja palovahti – sankaripuut pelastavat maailman, jos ihminen ei sitä estä

"Superpuiden" merkitys kasvaa, kun metsätuhouutiset uhkaavat romauttaa uskon tulevaisuuteen.

sademetsät
Amatzonin sademetsää poltetaan.
Amazonian sademetsää poltetaan.Environmental Images / Universal Images Group / REX / AOP

Amazonian, Kongon ja Indonesian kätköissä elää puulajeja, joiden merkitys on poikkeuksellisen suuri.

Matala mangrove, kestävä afrormosia ja huiman korkea parapähkinapuu varmistavat kukin tavallaan elämän edellyksiä maapallolla. Lue aiheesta Voxin artikkeli ( englanniksi ). (siirryt toiseen palveluun)

Sademetsän kuningas

Jättimäinen parapähkinäpuu on Amazonian sademetsän ikoni. Se ulottaa latvansa korkeuksiin, aina 50 metrin korkeuteen. Ikää täyskasvuisella puulla voi olla 500:sta lähes tuhanteen vuoteen.

Puu on parhaiten tunnettu terveellisenä pidetystä parapähkinästä. Mutta tutkijoiden superpuuksi nimeämän jättikasvin suurin merkitys on sen kyvyssä pitää ilmakehä kosteana.

Grafiikka
Vox.com, Harri Vähäkangas / Yle

Puu pumppaa vuorokaudessa vettä maaperästä tuhannen litran verran. Sen lehvästö välittää kosteuden ilmakehään – joskus on Amazonasin taivaalla enemmän vettä kuin sen halki virtaavassa mahtavassa Amazon-joessa.

Grafiikka
Vox.com, Harri Vähäkangas / Yle

Ilmaan haihtuva ja jälleen maahan satava vesi on mantereen elinehto. Ilman sitä pellot kuivuvat, ja esimerkiksi 21 miljoonan asukkaan Sao Paulo jää ilman juomavettä.

Tämän ohella sademetsä auttaa pitämään alueen lämpötilan siedettävänä.

Kulotus vie kohden kuilua

Parapähkinäpuiden kaataminen on Brasiliassa kielletty. Tästä huolimatta kulotus ja hakkuut uhkaavat myös niitä, kun luonnontilaisen sademetsän muodostama valtava alue supistuu.

Parapähkinäpuu kuvattuna Mato Grossossa, Brasiliassa.
Parapähkinäpuu kuvattuna Mato Grossossa, Brasiliassa. Florian Kopp / AOP

Tällä hetkellä metsätuhon arvioidaan vieneen jo 17 prosenttia sademetsän alkuperäisestä pinta-alasta. Mikäli tämä kehitys jatkuu, niin vuosisadan puolivälissä voi neljäsosa metsästä olla mennyttä. Amazonian supistuminen vaikuttaa koko mantereen laajuisesti.

Pienempi parapähkinäpuun hedelmä (vasemmalla) voi olla pari tuhatta vuotta vanha. Nykyisin pähkinät ovat jalostuksen tuloksena suurempia (oikealla). Ihmisen käyttämät kasvit kertovat myös Amerikan asutuksen vaiheista.
Pienempi parapähkinäpuun hedelmä (vasemmalla) voi olla pari tuhatta vuotta vanha. Nykyisin pähkinät ovat jalostuksen tuloksena suurempia (oikealla). Ihmisen käyttämät kasvit kertovat myös Amerikan asutuksen vaiheista.Yle / Mika Mäkeläinen

25 prosentin metsätuhojen kynnystä pidetään ratkaisevana. Tämän vuoksi uhkaava käännekohta huolestuttaa tutkijoita.

Sen ylittämisen jälkeen Amazonian sademetsä ei kenties enää tuota ilmakehään tarpeeksi vettä, jolloin luontainen kierto vaarantuu. Edessä on kuivuus, ja sademetsän muuttuminen karuksi savanniksi.

Sademetsät ovat vesipumppu

Amazonian kiihtyvä kulotus nousi puheenaiheeksi alkusyksystä.

Etelä-Amerikassa työskennellyt suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä tiivisti, että metsien tuhoutumisen jatkuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa metsä ei enää uudistu kun pilvien muodostuminen ja sateet loppuvat.

Pyhälän mukaan Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on heikentänyt ympäristönsuojelua ja rohkaissut viljelijöitä polttamaan sademetsää.

Ilmakuvaa raivatuista metsistä Amazonin alueella sijaitsevalta Nascentes da Serra do Cachimbo Biological Reserve -alueelta Paran osavaltiossa Brasiliassa 28. elokuuta.
Ilmakuvaa raivatuista metsistä Amazonin alueella sijaitsevalta Nascentes da Serra do Cachimbo Biological Reserve -alueelta Paran osavaltiossa Brasiliassa 28. elokuuta. Joao Laet / AFP

Kulotuksen aiheuttama kansainvälinen huomio sai Brasilian julistamaan väliaikaisen kulotuskiellon. Tämä hillitsi sademetsän tuhoa, mutta johti toisaalta siihen että savannin raivaus kiihtyi.

Luonnononvarakeskuksen (Luke) tutkija, dosentti Matti Salo arvioi Ylelle, että Amazonian sademetsien merkitys Etelä-Amerikan vesitaloudessa ja ilmaston sääntelyssä on valtava:

– Sademetsien muodostaman ”vesipumpun” ehtyminen tai vakava häiriytyminen muuttaisi todennäköisesti ainakin mantereen maataloudelle tarjoamia olosuhteita epäedullisempaan suuntaan laajasti Amazonian ulkopuolellakin.

Ilmakuva Porto Velhosta Rondoniasta Amazonin sademetsän eräältä paloalueelta Brasiliassa 23. elokuuta.
Ilmakuva Porto Velhosta Rondoniasta Amazonin sademetsän eräältä paloalueelta Brasiliassa 23. elokuuta. Joedson Alves / EPA

Mangrove sitoo hiiltä

Amazonasin jättiläispuiden ohella on "superpuiksi" nimetty myös pari muuta, hyvin erilaista kasvia.

Toinen on Indonesiassa kasvava mangrove, jonka kasvusto suojelee rannikkoa taifuuneilta. Ilmastonmuutoksen kannalta sen tärkein ominaisuus on kuitenkin poikkeuksellinen kyky varastoida hiiltä juuristoonsa. Päätyessään veden alle hiili voi pysyä poissa ilmakehästä jopa tuhannen vuoden ajan.

Tutkijoiden mukaan mangrove voi sitoa hiiltä useita kertoja enemmän kuin vastaava alue sademetsää. Niinpä mangroven "hiilijalanjälki" on selvästi negatiivinen.

Myös mangrove on uhanalainen. Kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana palmuöljyviljelmät ja katkarapujen tuotanto ovat vallanneet siltä alaa.

Hakkuut uhkaavat jalopuuta

Kolmas sankaripuu on Afrikassa Kongon alueella kasvava afrormosia, joka on elintärkeä niin eläinten kuin kasvienkin kannalta. Puun paksu kuori suojelee sitä kulolta, mikä auttaa muuta luontoa palautumaan ihmisen suorittaman kaskeamisen jälkeen.

Afrormosia-puu on korkealuokkainen rakennusmateriaali. Myös "afrikkalaisena tiikkinä" tunnettua puuta käytetään lattioihin ja veneenrakennukseen.

Tämä on kiihdyttänyt hakkuita – sekä laillisia että laittomia. Niinpä afrormosia on lähes kadonnut laajoilta seuduilta Keski-Afrikassa, ja vain Kongon vaikeapääsyisillä sydänmailla on jäljellä merkittävä alue jolla puuta kasvaa.