Parjattu pimeys onkin harvinaista herkkua – jatkuva keinovalon hehku sekoittaa sisäisen kellon ja kuormittaa terveyttä

Luonnollinen pimeys on Suomessa harvinaista, vaikka joulukuun synkkyydessä väite voi kuulostaa oudolta.

vuorokausirytmi
aamupimeä Kujalassa
Suomesta ei juuri löydy enää luonnollisen pimeitä alueita. Mika Moksu / Yle

Ärsyttävätkö naapurin vilkkuvat jouluvalot tai ikkunasta sisään paistava katuvalo? Kaikki valo ei ole hyväksi, vaikka moni sitä kaipaisikin lisää pimeään vuodenaikaan.

Joulukuussa Suomi vaikuttaa sysipimeältä paikalta, mutta todellisuudessa keinovalo yltää jo lähes joka kolkkaan. Luonnollisen pimeitä alueita, joilla taivaallekaan ei heijastu keinovaloa, on Suomessa vain pohjoisessa ja sielläkin hyvin vähän.

Valosaasteen levinneisyyttä voi tarkastella esimerkiksi lightpollutionmap.info-sivuston kartalta. (siirryt toiseen palveluun)

Viime vuosina keinovalo näyttää lisääntyneen kaupunkien ympärillä sitä mukaa kun asutus on levinnyt. Sen sijaan keskustoissa valon määrä näyttäisi pysyneen suunnilleen ennallaan.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Lyytimäki on tutkinut valosaastetta yli 10 vuotta. Hänen mielestään keinovalon haittoja ei oteta vielä tarpeeksi vakavasti.

– Pitää muistaa, että ihminenkin on nisäkäs, joka on sopeutunut tiettyyn valorytmiin ja tarvitsemme pimeyttä, jotta pystymme lepäämään kunnolla. Vasta 2000-luvulla on todettu, miten herkkä ihmisen elimistö on yöaikaiselle valolle.

Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vahvistaa, että liiallinen valo väärään aikaan vuorokaudesta voi aiheuttaa jopa terveyshaittaa.

– Kun oleskellaan keinovalossa pitkän aikaa vuorokaudesta talvipäivinä, se ei anna selkeää aikamerkkiä sisäiselle kellolle. Jos valaistusolosuhteet eivät juuri muutu ja on tasaisen valoisaa, sisäinen kello jää helposti jätättämään.

Jouluvalot Sysmässä
Valosuunnittelussa tärkeää olisi estää valosaastetta suuntaamalla valo vain haluttuun kohteeseen, ajoittamalla valaistus tarpeen mukaan ja välttämällä liian kirkkaita lamppuja.Mika Moksu / Yle

Liika valo illalla sekoittaa rytmiä ja häiritsee unta

Sisäinen kello on aivoissa oleva hermosolujen joukko, joka ohjaa unirytmiä, selittää tutkimusprofessori Timo Partonen. Valo ja pimeys vaikuttavat kellon toimintaan. Valo virkistää, pimeys väsyttää.

Osa ihmisistä kokee pimeyden vaikuttavan huomattavasti hyvinvointiin. Suomalaisista aikuisista 30–40 prosentilla on niin sanottuja kaamosoireita, mutta kaikki eivät koe niitä ongelmallisiksi. Vuodenaikaan liittyviä muutoksia voinnissa on suurimmalla osalla, 85 prosentilla.

Sisäisellä kellolla on luontainen taipumus jätättää muutama minuutti vuorokaudessa, mutta aamun valo tahdistaa sitä vastaamaan 24 tunnin vuorokausirytmiä. Juuri pimeiden aamujen vuoksi osa ihmisistä kärsii kaamosoireista. Illalla pimeys ei kuitenkaan haittaa, päin vastoin.

– Elimistö alkaa iltaisin pimeässä tuottaa runsaasti melatoniinihormonia, joka saa ruumiinlämmön laskemaan ja aiheuttaa vastustamattoman väsymyksen. Tätä ei tapahdu, jos on liian valoisaa, selittää Partonen.

Ikkunasta sisälle kajastavaan valoon kannattaa siis kiinnittää huomiota. Partosen mukaan televisiot ja älylaitteet pitäisi myös sulkea reilusti ennen nukkumaanmenoaikaa, koska niidenkin valo ja ärsykkeet vaikuttavat uneen.

Ihminen voi itse säädellä kotinsa valomäärää eri vuorokaudenaikoihin sopivaksi. Sen sijaan eläimet eivät voi vaikuttaa elinympäristönsä valoihin ja valosaaste onkin erittäin haitallista joillekin eliöille, kuten hyönteisille.

Jouluvalot Sysmässä
Valaistus jakaa mielipiteitä. Ovatko nämä jouluvalot liian himmeät, sopivan maltilliset vai jopa liian räikeät?Mika Moksu / Yle

Pimeää pelätään turhaan

Yksi ripustaa ikkunansa täyteen vilkkuvia jouluvaloja ja toinen nauttii hämärässä oleskelusta. Sopiva valaistuksen määrä esimerkiksi kaupungeissa onkin hankala määritellä.

Lahtelaisen Eine Mattssonin mielestä kaupungin jouluvalot olisivat kauniimpia ilman voimakasta yleisvaloa.

– Olen joskus iltaisin käynyt katselemassa jouluvaloja, mutta silloin toivoisin, että olisi sammutettu kaupungista tavalliset valot, hän pohtii.

Samassa seurueessa liikkeellä ollut Saara Pellinen kertoo, että kaupunkiympäristössä on hänen mielestään myös häiritseviä valoja.

– Minä nautin jouluvaloista tosi paljon. Tykkään katsella, jos ihmiset ovat laittaneet pihalle tai ikkunoihin jouluvaloja. Valosaasteeksi koen isot mainostaulut, varsinkin jos kuva vaihtuu usein tai on jotenkin välkkyvä, sanoo Pellinen.

aamupimeä Kujalassa
Taivaalle heijastuva keinovalo kajastaa yllättävän pitkien matkojen päähän. Mika Moksu / Yle

Tähtiharrastajat ovat jo pitkään harmitelleet kaupunkien kajastusta, joka vaikeuttaa tähtitaivaan tarkkailua. SYKE:n erikoistutkija Jari Lyytimäki arvioi, että kaupunkilaiset ovat kuitenkin tottuneet ympärivuorokautiseen valoon niin, ettei luonnollista pimeyttä osata kaivata tai sitä jopa pelätään.

– Kulttuuri liittää pimeyden rikoksiin ja pahuuteen. Pimeydestä pitää päästä eroon, pohtii Lyytimäki.

Sen sijaan valoon liitetään positiivisia asioita, kuten hyvyys, turvallisuus ja viihtyisyys.

Onko pimeys siis aliarvostettua? Lyytimäen mukaan näin voisi hyvällä syyllä sanoa.

– Valoon ylipäätään suhtaudutaan usein perusteettoman positiivisesti. Ajatellaan, että kaikki valo on esimerkiksi turvallisuutta lisäävää, mikä on tyypillinen harhaluulo.

THL:n Timo Partosen mukaan talvi koetaan valon puutteen takia usein vaikeimmaksi vuodenajaksi, mutta osalle ihmisistä pimeys on rauhoittavaa.

– Jos työtahti tai velvollisuudet pysyvät samanlaisina ympäri vuoden, syksy ja talvi todennäköisemmin aiheuttavat vaikeuksia jaksamiseen. Jos on mahdollisuus joustoihin omassa aikataulussa, syksy ja talvi voivat ehkä tuoda rauhoittumisen hetken ja suoda enemmän lepoaikaa.

Valoa vain tarpeen mukaan

Kaupunkien ja julkisten rakennusten valosuunnittelussa osataan nykyään jo jonkin verran ottaa huomioon valosaasteen näkökulmia. Jari Lyytimäen mukaan parannettavaa kuitenkin on.

Tehokkaiden ja vähän sähköä käyttävien led-valojen tulon myötä valosaasteongelma on lisääntynyt, kun halpoja valoja käytetään harkitsemattoman paljon.

– Valaistuksen tehostamista, tarkkaa suuntaamista ja ajoittamista ei ole ehkä tarpeeksi huomioitu.

Lyytimäen ohje valosuunnitteluun olisi maltillisuus. Joskus vähemmän olisi enemmän. Esimerkiksi suositut valotapahtumat, valotaideteokset ja maamerkkien juhlavalaistukset eivät ole edukseen, jos ympäristö ei ole tarpeeksi pimeä.

Lue lisää:

Tutkimus: Turhien yövalojen sammuttaminen säästäisi massoittain uhanalaisia hyönteisiä

Suomen säteilevin kaupunki on pikkuinen Närpiö – kasvihuoneiden öinen valo loistaa Helsinkiäkin kirkkaammin