Pohjanmaan maakuntajärvi kärsii vuosikymmenen pahimmasta happamuusongelmasta – "Kalat pakenevat happamasta vedestä meren puolelle"

Pohjanmaan jokien ja järvien tilanne kärjistyy Luodonjärvellä. Toistaiseksi laajoilta kalakuolemilta on vältytty, mutta kylmää ja kuivaa saisi tulla pian.

vesistöt
Kuollut lahna laiturilla
Kalle Björkskog on nostanut verkolla ja rysällä useita kuolleita kaloja eteläisellä Luodonjärvellä. Tällä kertaa verkosta löytyi kuollut lahna.Jarkko Heikkinen/Yle

Kalle Björkskogin joulukuisen päivän saalis kotirannan verkossa on yksi kuollut lahna. Björkskog on nostanut verkoista ja rysistä syksyn aikana usein kuolleita kaloja Lilla Tjuvöretin saaressa eteläisellä Luodonjärvellä.

Kalakuolemien syynä on hapan vesi, jota vyöryy parin kilometrin päässä laskevasta Ähtävänjoesta. Kovaa virtausta ovat edesauttaneet lämmin syksy ja sateet.

– Ainakin minun mielestäni se riippuu säästä. Jos sade jatkuu tällaisena, niin voi olla että tilanne pahenee vielä. Tämä Lammassaaren virta on varmasti pahin paikka Luodonjärvellä. Kalat pakenevat happamasta vedestä meren puolelle tai Hästöfjärdeniin, Björkskog uskoo.

kalastaja Kalle Björkskog kotilaiturillaan Luodonjärven Lilla-Tjuvörentin rannassa.
Kalle Björkskog kalastaa kotirannassaan Luodossa. Kotitarpeisiin järvestä nousee esimerkiksi kuhaa. Syksyn aikana pyydyksissä on ollut yksittäisiä kuolleita kaloja, mutta rannoille kuolleita kaloja ei ole ajautunut. Tuomo Rintamaa/Yle

Luodonjärvi on tekojärvi ja Pohjanmaan maakunnan maakuntajärvi. Se rakennettiin vuonna 1962 patoamalla merenlahtia Pietarsaaren paperi- ja sellutehtaan sekä kaupungin vedenkäyttötarpeisiin.

Edellisen kerran veden happamuus aiheutti kalakuolemia talvella 2006-2007. Tuolloin kuolleita kaloja ajautui rannoille tonneittain.

Björkskog muistaa vieläkin pahemman kalakuolemasyksyn lapsuudestaan.

– 50 vuotta sitten asuin Bosundissa ja silloin melkein kaikki järven kalat kuolivat. Vesi oli aivan kirkasta, pohjaan näkyi jopa parin metrin syvyyteen.

Vuosikymmenen pahin tilanne

Pohjanmaan jokien happamuusongelma on tämän vuosikymmenen pahin. Happamuus johtuu sulfiittimaiden liukenemisesta vesistöihin lämpimän sään ja sateiden vuoksi.

Liukenemista ovat vauhdittaneet pitkään jatkuneet syyssateet kahden vähäsateisen kesän jälkeen. Tilanne on pahin jokien alajuoksuilla.

Herkille kalalajeille ja etenkin poikasille 5,5 pH:n alittavat lukemat ovat kriittisiä. Luodonjärvellä on syksyn mittaan mitattu paikoin alle 5 pH-lukemia.

Hästgrundetin patoluukku Pietarsaaressa.
Hästgrundetin patoluukku sijaitsee lähellä UPM:n Pietarsaaren tehdasta, muutaman kilometrin päässä Pietarsaaren kaupungin keskustasta. Luodonjärven virtaus merelle avatusta patoluukusta on kova. Jarkko Heikkinen/Yle

Poikkeusjuoksutuksista helpotusta

Tilannetta pyritään parantamaan poikkeusjuoksutuksin. Ähtävänjokea pitkin valuneita happamia vesiä juoksutetaan merelle. Välillä merivesi on kuitenkin ollut niin korkealla, että se on estänyt juoksutukset.

Juoksutus tapahtuu Hästgrundetin patoluukun kautta. Luodonjärven toinen patoluukku, Gertruds, on pidetty kiinni.

Pietarsaaren kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Sofia Zittra-Bärsundin mukaan Luodonjärveen tulevat happamat vedet halutaan juoksuttaa merelle niin nopeasti kuin mahdollista, siksi Luodonjärven pohjoisosassa sijaitseva Gertruds pidetään kiinni.

– Erityisesti yhden järveen laskevan joen, Purmonjoen, veden pH-arvot ovat olleet todella alhaisia. Pari viikkoa sitten mittasimme siellä 4,4 pH-arvoja. Arvot ovat siitä vähän kohonneet, mutta edelleen aika matalia lukemia siellä on, Zittra-Bärsund sanoo.

Lisäksi Luodonjärveen laskevat Kruunupyynjoki ja Kovjoki.

Pietarsaaren ympäristönsuojelupäällikkö Sofia Zittra-Bärlund
Ympäristönsuojelupäällikkö Sofia Zittra-Bärlundin takana Hästgrundetin patoluukusta laskee hapanta vettä mereen. Ihmiselle happamasta vedestä ei ole haittaa. Tuomo Rintamaa/Yle

Happamuusongelma voi jatkua keväällä

Luodonjärven happamuustilannetta seurataan Pietarsaaren ympäristönsuojelutoimistossa. Happamuusnäytteitä on otettu viikottain 14 paikasta Luodonjärvestä ja siihen laskevilta joilta.

Happamuustilanteen paheneminen tietäisi pahimmillaan lisää kalakuolemia. Se, tuleeko happamuuspiikki, nähdään keväällä.

– Vaikea sanoa pahentuuko tilanne. Parasta olisi jos kaikki vedet jäätyisivät. Tilanne voi keväällä jatkua huonona, jos happamilta sulfiittimailta kaikki vedet eivät valu pois ennen mahdollista jäätymistä, Zittra-Bärsund sanoo.

Jäätyminen auttaisi myös talvikalastusta. Lammassaaren rannoilta ei ole hetkeen päässyt rysille, kun ohut jää ei kanna ihmistä, mutta jäihin ei veneelläkään pääse.

Kalastaja toivoo kylmää ja kuivaa.

– Lunta ja 20 astetta pakkasta, ainakin muutaman viikon ajan, Kalle Björkskog sanoo.