Näin vanhuksia huijataan – poliisi varoittaa: Valepoliisi soittaa, PIN-koodi vakoillaan kassajonossa, ohikulkija pyytää ohjeita sairaalaan

Poliisin mukaan kaikkia huijauksia ei ilmoiteta poliisille eikä niistä välttämättä kehdata kertoa edes omaisille.

huijaus
Pankkiautomaatti.
PIN-koodi voidaan urkkia esimerkiksi pankkiautomaatin jonossa.Jouni Immonen / Yle

Vanhuksilta huijataan rahaa ja omaisuutta yhä enemmän.

Yli 65-vuotiaisiin kohdistuva petosrikollisuus kasvoi vuodesta 2014 vuoteen 2018 lähes 20 prosenttia.

Vuonna 2014 ikäihmisiin kohdistuvia petosrikoksia kirjattiin 2 380, kun vuonna 2018 määrä oli 2 841. Kaikista petostyyppisistä rikoksista noin kymmenen prosenttia kohdistuu yli 65-vuotiaisiin. Luvut selviävät Poliisihallituksen tilastoista.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho huomauttaa, että tilastoista selviävät vain poliisille ilmoitetut tapaukset, mikä on vain osatotuus.

Parhaiten huijauksilta voi suojautua, kun tunnistaa rikollisten suosimat toimintatavat.

Alla olevissa esimerkeissä käydään läpi erityisesti vanhempiin ihmisiin tänä vuonna kohdistuneita huijauksia. Esimerkit eivät ole yksittäistapauksia, vaan niiden avulla on tarkoitus kuvata rikollisten yleisimmin käyttämiä metodeja.

1. Valepoliisi soittaa ja pyytää apua

Ikäihminen on matkalla autoonsa ostoksilla käynnin jälkeen. Kännykkä alkaa soida. Soittaja esittäytyy poliisiksi. Hän kertoo uhrille, että tämän pankkitili on vaarassa ja sieltä ollaan siirtämässä rahaa. Valepoliisi kertoo tarvitsevansa heti pankkitunnukset, jotta siirto voidaan estää.

Tämä on yksi esimerkki niin sanotuista valepoliisihuijauksista. Uhrit on valittu kohteeksi jo etukäteen ja heitä on seurattu ennen puhelun soittamista. Metodissa uhrille halutaan saada aikaan tunne, että hänen on toimittava kiireesti estääkseen jotain kamalaa tapahtumasta. Tämä tekotapa on ollut suosittu etenkin pääkaupunkiseudulla.

Toisessa versiossa poliisiksi esittäytyvä soittaja on esimerkiksi kertonut uhrin olevan osa poliisin salaista operaatiota ja pyytänyt apua. Puhelun aikana on saatettu kysyä verkkopankkitunnukset ja uhrin turvalukukortin koodi. Tai uhria on pyydetty jättämään pankkikortti, koruja tai rahaa ulko-ovelle, auton takarenkaan luokse tai sanottu, että joku tulee hakemaan niitä uhrin kotoa.

Valepoliisiksi esittäytyvät henkilöt ovat myös saattaneet ilmestyä suoraan uhrin ovelle ja pyytäneet tämän pankkitunnuksia tai jopa pyrkineet asuntoon sisään.

Lue myös: Puhelinsoitot ikäihmisille toivat valepoliiseille lähes 2 miljoonaa euroa – nyt yksi heistä kertoo, miten helppoa se oli

Poliisi muistuttaa, että poliisi ei koskaan kysy puhelimessa pankkitunnuksia. Poliisi ei myöskään pyydä jättämään arvo-omaisuutta minnekään haettavaksi. Oikealla poliisilla on virkamerkki, jonka hän esittää. Poliisi huomauttaa, että asuntoon ei pidä päästää henkilöä, jonka tarkoitusperästä ei ole tietoa.

Poliisin hihamerkki
Poliisi muistuttaa, että oikea poliisi ei koskaan kysy puhelimessa pankkitunnuksia.Marja Väänänen / Yle

2. PIN-koodi urkitaan jonossa

Uhri on nostamassa rahaa pankkiautomaatilla. Hänen selkänsä takana seisova henkilö tarkkailee koneeseen naputeltua PIN-koodia. Sen jälkeen, nostotapahtuman loppuvaiheessa, jonossa seisova henkilö koputtaa uhria selkään ja osoittaa, että tältä on pudonnut maahan rahaa. Kun uhri kumartuu nostamaan pudonneen rahan maasta, huijari ottaa kortin automaatista ja vaihtaa sen toiseen, yleensä varastettuun, pankkikorttiin. Uhri ei heti edes tajua tulleensa huijatuksi.

Toisessa versiossa uhrin PIN-koodi urkitaan kaupan kassajonossa tämän maksaessa ostoksiaan. Kun uhri tulee kaupasta ulos, hänet pysäytetään ja kysytään neuvoa johonkin. Samalla hänen lompakkonsa anastetaan.

Poliisi kehottaa suhtautumaan epäilyksellä tuntemattomien lähestymisiin ja vetäytymään tarvittaessa kauemmas heistä. Poliisi kehottaa myös asettamaan pankkikorttiin nosto- ja käyttörajat.

3. Huijari halaa kiitoksena avusta

Ohikulkija pysähtyy kysymään bussipysäkillä seisovalta ikäihmiseltä neuvoa sairaalaan. Kiitokseksi neuvoista hän halaa uhria tai lahjoittaa hänelle rihkamakorun. Samalla hän varastaa uhrilta kellon, korun tai lompakon.

Tämä tekotapa on usein niin hienovarainen, ettei uhri ensin edes huomaa joutuneensa rikoksen uhriksi.

Poliisi kehottaa suhtautumaan aina epäilyksellä tuntemattomien lähestymisiin. Vetäydy tarvittaessa kauemmas.

4. "Pankki" lähettää viestin, jossa pyydetään päivittämään tietoja

Ikäihminen saa sähköpostin, jonka lähettäjä on "pankki". Sähköpostissa pyydetään päivittämään tietoja esimerkiksi tietoturvan takia. Uhri ohjataan valesivustolle sähköpostilinkillä tai tekstiviestillä lähetetyn linkin avulla. Sivustolla uhria pyydetään syöttämään pankkitunnukset.

Poliisi muistuttaa, että pankki tai mikään muukaan virallinen taho ei kysy ei koskaan kysy puhelimessa pankkitunnuksia. Hoida pankkiasiat verkossa aina pankkien verkkosivujen kautta.

Verkkopankin tunnuslukukortti näppäimistön päällä.
Huijarit ovat lähettäneet vanhuksille pankin nimissä sähköposteja, joissa pyydetään päivittämään tietoja tietoturvan takia..Yle

5. Some-tuttavuus väittää olevansa hengenhädässä

Sosiaalisen median kautta tulee ystäväpyyntö tai viesti. Lähettäjä esittäytyy entiseksi sotilaaksi, lääkäriksi tai muuksi ulkomailla työskenteleväksi henkilöksi. Hän alkaa pian pyytää uhrilta rahaa, koska tarvitsee sitä esimerkiksi tavatakseen uhrin, saadakseen suuren rahasumman tai koska on joutunut hengenhätään.

Näissä niin sanotuissa rakkauspetoksissa uhri on yleensä nainen. Poliisin mukaan joskus uhrien toive kumppanista on niin vahva, etteivät he usko pankin tai poliisin varoituksia siitä, että he ovat joutuneet huijauksen kohteeksi.

Poliisi kehottaa suhtautumaan aina epäilevästi tuntemattomien rahanpyyntöihin, vaikka tarina olisi kuinka tunteisiin vetoava tahansa. Jos lähetät rahaa, et todennäköisesti saa sitä takaisin.

Ikäihmiset rikollisille mieluinen kohde

Poliisihallituksen Jyrki Ahon mukaan ikäihmiset ovat rikollisille erityisen mieluisa kohde, koska he ovat usein hyväuskoisia ja monella rahavarallisuus on verkkopankissa sijaitsevalla tilillä. He myös pitävät poliisia luotettavana viranomaisena, jonka sanomisiin uskotaan.

Osalla vanhemmista ihmisistä saattaa myös olla puutteelliset digitaidot. Tämä aiheuttaa epävarmuutta ja valepoliisien kertomukset uskotaan osittain tämän takia herkemmin.

Ahon mukaan rikolliset käyttävät hyväkseen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Osa voi olla esimerkiksi jonkin sairauden takia alttiimpia. Osa taas on ihan hyvin pärjääviä ja itsenäisiä ihmisiä.

Ahon mukaan kaikkia huijauksia ei ilmoiteta poliisille eikä niistä välttämättä kehdata kertoa edes omaisille.

Aho kehottaa puhumaan huijauksista ikäihmisten kanssa niiden ennaltaehkäisemiseksi.

Jutussa kuvatut esimerkit pohjautuvat poliisitarkastaja Jyrki Ahon kertomiin esimerkkeihin ja Poliisihallituksen tiedotteeseen.

Ylen A-studio käsitteli valepoliisihuijauksia ja muita ikäihmisiin kohdistuvia huijauksia tiistaina kello 21, lähetys on katsottavissa Yle Areenassa. Studiossa on Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho. Juontajana on Heikki Ali-Hokka. #yleastudio