Suomalaisten SS-miesten päiväkirjoissa kauhistellaan, miten hirveä ihminen voi olla – juutalaisten ja siviilien surmaamisesta saatiin uutta tietoa

Kokonaiskuva vuosien 1941–1943 tapahtumista ei enää muutu, sanoo Kansallisarkiston johtaja.

SS-joukot
Lars Westerlundin tekemän selvityksen kansikuva: Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941-1943.
Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943 -kirjan kansikuvassa suomalaisia SS-miehiä on valmiina marssimaan kohti itää toukokuussa tai kesäkuun alussa 1941. Kuva on Olli Wikbergin kokoelmasta.Kansallisarkisto

Kansallisarkisto julkaisi maanantaina suomenkielisen version viime helmikuisesta selvityksestä suomalaisten SS-vapaaehtoisten osuudesta juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamisessa Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon.

Professori Lars Westerlundin johdolla laadittu alkuperäinen selvitys oli englanniksi. Aikataulusyistä siitä ei saatu versiota suomeksi vielä helmikuussa.

Suomenkielinen selvitys ”Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943” (siirryt toiseen palveluun) ei varsinaisesti tuonut uutta tietoa, mutta teosta on muutamassa kohtaa täydennetty.

Kokonaiskuva on kuitenkin sama: suomalaiset SS-miehet todennäköisesti osallistuivat saksalaisten mukana juutalaisten ja siviilien surmaamiseen.

Suomen Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuortevan mukaan 76 SS-miehen sodan aikana pitämiin päiväkirjoihin perustuva englanninkielinen selvitys jäi monille etäiseksi. Vasta suomeksi se herättää suomalaisissa aidomman tunteen.

– Kun ajatellaan, että siinä on suomalaisia vapaaehtoisia, jotka kirjoittavat omaan päiväkirjaan omalla kielellään. Kun sitä lukee, niin täytyy sanoa, että ovat ne raakoja tekstejä.

Nuorteva sanoo, että nuorten miesten kokemukset olivat kovia. Järkytys paistoi päiväkirjoista läpi, monien mieli ei kestänyt. Mitään tappamisen meiningistä kertonutta uhoa päiväkirjoista ei löytynyt.

– Kyllä niissä enemmän kauhistellaan sitä, miten hirveä ihminen voi olla.

Yhteensä 1 408 suomalaista vapaaehtoista palveli kaksivuotisella palvelusopimuksella Waffen SS:n Wiking-divisioonassa. SS-vapaaehtoisista suomalaisista 256 kaatui sotaretken aikana, 14 katosi ja 686 haavoittui.

Professori Lars Westerlund (oik.) kuvattuna yhdessä tutkimusapulaisensa, filosofian maisteri Ville-Pekka Kääriäisen kanssa SS-selvityksen suomennoksen julkistamistilaisuudessa Kansallisarkistossa Helsingissä 16. joulukuuta.
Professori Lars Westerlund (oik.) kuvattuna yhdessä tutkimusapulaisensa, filosofian maisteri Ville-Pekka Kääriäisen kanssa SS-selvityksen suomennoksen julkistamistilaisuudessa Kansallisarkistossa Helsingissä 16. joulukuuta.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Rajua palautetta omaisilta mutta myös lisää tietoa

Kansallisarkisto sai heti helmikuussa rajua kritiikkiä selvityksestä. Ryöpytys jatkui ja paheni vielä kesällä, kun SS-miesten läheiset vaativat Kansallisarkistoa oikaisemaan "häpäisevän" selvityksen .

Maanantain suomenkielisen version julkistamistilaisuudessa oli paikalla myös suomalaisen SS-vapaaehtoisen poika ja Waffen-SS -vapaaehtoisten perinteitä vaalivan Veljesapu-Perinneyhdistyksen entinen puheenjohtaja Pekka Kääriäinen. Maaliskuussa Kääriäisen olutravintola joutui boikotin kohteeksi Berliinissä SS-veteraanien perinneyhdistyksen vuoksi.

Pekka Kääriäinen pitää Kansallisarkiston selvitystä tärkeänä, mutta ei edelleenkään hyväksy selvityksen johtopäätöstä.

– Me (omaiset) olisimme ehdottomasti sanoneet, että sotarikollisia ei löytynyt, mutta he ovat saattaneet käskynalaisena joutua näitä tehtäviä tekemään. Silloin se olisi totuudenmukainen. Meidän mielestä ei voi sanoa ”mitä ilmeisemmin osallistuivat”. Sehän koskee silloin kaikkia, Kääriäinen sanoo.

Heinäkuussa kerrottiin, että Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva on saanut uhkauksia SS-miehistä tehdyn selvityksen takia.

Nuortevan mukaan kaikki SS-miesten omaiset eivät kuitenkaan ole selvityksen johtopäätöksiä vastaan. Helmikuun julkistuksen jälkeen Kansallisarkisto on saanut omaisilta paljon uutta tietoa.

– Suurin osa, joka minuun otti yhteyttä sanoi, että he pitävät tärkeänä, että nämä asiat selvitetään. Sanoivat, että kyllä heidänkin pitää kestää se, mitä tuleman pitää.

Nuorteva lupaa, että Kansallisarkisto jatkaa uusien tietojen keräämistä ja tutkimista. Lisää yksityiskohtaista tutkimustietoa onkin luvassa lähivuosina, sillä uutta aineistoa on vielä paljon saatavissa.

– Tutkimus tulee jatkumaan sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Mitä tapahtui Toldzgunissa uudenvuodenaattona 1942?

Aivan samanlainen suomennos ei alkuperäiseen verrattuna ole. Kansallisarkiston pääjohtaja katsoi, että asioiden selventämiseksi, piti suomenkieliseen versioon kirjoittaa lisätietoa muun muassa kansallissosialistisesta rotuopista.

Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943 -kirja pöydällä.
Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943 -kirjan kansi näyttää tältä. Kannen kuvassa on suomalaisia SS-miehiä valmiina marssimaan kohti itää toukokuussa tai kesäkuun alussa 1941. Marcus Ziemann / Yle

Kansallisarkisto kirjoittikin lisäluvun, jonka tavoitteena on "syventää kokonaiskuvaa tapahtumista ja Suomen ratkaisuja ohjanneesta politiikasta."

Kiinnostavaa suomenkielisessä versiossa on myös lisäluku Toldzgunin uudenvuodenaaton 1942 tapahtumista, jotka perustuvat uuteen suomalaisen SS-vapaaehtoisen sotapäiväkirjaan sekä yhteistyöhön Pohjois-Ossetian yliopiston kanssa.

Hyvin yksityiskohtaisessa kuvauksessa käy ilmi, että suomalaiset pioneerit komennettiin tuolloin teloittamaan viisi paikallista siviiliä ja kaksi saamaansa sotavankia.

– Ei se varmaankaan sotarikos ollut, koska ilmeisesti nämä ammutut olivat vastarintaliikkeessä toimineita, Nuorteva sanoo.

76 suomalaisen SS-miehen päiväkirjaan mahtui monenlaisia tulkintoja tapahtumista sotaretken vuosina 1941–1943. Jussi Nuorteva sanoo, että kaikki eivät olleet tuolloinkaan samaa mieltä. Yhtenäistä linjaa päiväkirjamerkinöissä ei ollut.

– Mutta kuitenkin ajateltiin samansuuntaisesti, että menee vähän turhan raa'alla touhulla nyt.

Lue Kansallisarkiston SS-selvityksen suomennos tästä (siirryt toiseen palveluun).