1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaupunki sai tarpeekseen koulujen huonosta sisäilmasta – 1 400 lasta pääsee kohta Suomen suurimpaan puukouluun

Imatralle valmistuva puukoulu on kerännyt suurta kiinnostusta.

koulut
Rakenteilla oleva puukoulu Imatralla.
Uuteen puukouluun pääsevat niin lukiolaiset, peruskoululaiset kuin päiväkodinkin lapset. Mikko Savolainen / Yle

Yhä useammat kunnat ja kaupungit haluavat rakentaa uuden koulunsa tai päiväkotinsa puusta.

– Trendi on selvä. Esimerkiksi noin neljäsosa viime vuonna käynnistyneistä kouluhankkeista on puurakenteisia, Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola kertoo.

Puukoulutrendi on jatkunut vahvana myös tänä vuonna.

– Kunnissa selvästi halutaan hyödyntää ja käyttää puuta, rakennusyhtiö YIT:n hankekehityspäällikkö Marko Lehtinen kertoo.

YIT:llä on käytännön kokemusta kuntien kiinnostuksesta puurakentamiseen. Yhtiö rakentaa parhaillaan Suomen suurinta puukoulua, Mansikkalan koulukeskusta, Imatralle. Rakennuksen pitäisi valmistua ensi vuoden toukokuussa.

Mansikkalan koulukeskus toteutetaan niin sanotulla elinkaarimallilla, joka tarkoittaa sitä, että YIT suunnittelee ja rakentaa keskuksen, mutta myös ylläpitää sitä 20 vuoden ajan.

Mansikkalan koulukeskus. Suomen suurin puukoulu.
Mansikkalan koulukeskus valmistuu Imatralle ensi toukokuussa.Mikko Savolainen / Yle

Suurkouluun tulee tilat lähes 1 400 lapselle ja nuorelle, päiväkodista lukioon. Tämän lisäksi rakennukseen tulee myös neuvola ja toimitiloja työväenopistolle ja yhdistyksille.

Kiinnostus herännyt

Suuren puukoulun rakennustyömaa on herättänyt paljon kiinnostusta myös muualla Suomessa.

– Täällä on käynyt paljon vierailijoita eri kunnista, joissa suunnitellaan uuden koulun rakentamista, rakennustöiden valvoja Pasi Huoponen Mitra -kaupunkiyhtiöstä kertoo.

Puukoulutrendiä ovat edistäneet jo aikaisemmin kaksi paljon julkisuutta saanutta puukouluhanketta.

– Ensimmäinen oli Pudasjärven hirsikampus ja sen jälkeen Kuhmon puukoulu, Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola kertoo.

Rakenteilla oleva Mansikkalan koulukeskuksen liikuntasali.
Imatralle valmistuvan koulukeskuksen liimapuupalkki- ja pilarirunko näkyy hyvin urheilusalissa.Mikko Savolainen / Yle

Massiivipuu kiinnostaa

Pudasjärven ja Kuhmon koulut on rakennettu massiivipuusta. Pudasjärvellä rakennusmateriaali on perinteistä hirttä ja Kuhmossa ristiinlaminoitua massiivipuulevyä eli clt-levyä.

Massiivipuun käyttöä puurakentamisessa perustellaan erityisesti sisäilmakysymyksellä. Massiivipuun katsotaan edistävän hyvää sisäilmaa, koska massiivirakenteessa ei ole perinteistä muovista höyrysulkua. Jos höyrysulku alkaisi vuotaa, voisi muodostua kosteuspesäkkeitä, jotka taas saattavat aiheuttaa sisäilmaa pilaavia mikrobikasvustoja.

Massiivipuu on täyttä, aitoa puuta, joka on suoraan puun rungosta sahattu rakennusmateriaaliksi. Sen katsotaan hengittävän eli ottavan vastaan ja luovuttavan kosteutta, mikä edistää hyvää sisäilmaa.

Mansikkalan koulukeskuksen puinen seinä.
Uuden koulukeskuksen ulkoseinissä on paksua lankkua.Mikko Savolainen / Yle

Myös Mansikkalan koulukeskuksen päärakennusmateriaalina on puu. Se ei kuitenkaan ole tehty massiivipuusta, vaan puisen rungon eristeenä on käytetty eristevillaa, ja rakenteessa on höyrysulku. Runko on liimapuuta ja seinäpinnoissa, sekä ulkona että sisällä, on puuta. Ulkopinnoitus on tehty paksusta lankusta ja sisäpinnoilla on valkolakattua liimapuulevyä.

Myös Imatralla harkittiin ensiksi Stora Enson tarjoamaa massiivipuuvaihtoehtoa. Lopulta päädyttiin kuitenkin puurunkorakennukseen.

– Teimme innovaatioyhteistyötä Stora Enson kanssa ekokoulukonseptin pohjalta. Sen toteuttaminen ei ollut kuitenkaan aikataulusyistä mahdollista, joten jatkoimme omalta pohjalta, kertoo Imatran apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino.

apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino, Imatra.
Imatran apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heinon mukaan puu valitoitui materiaaliksi muun muassa ympäristösyiden takia. Mikko Savolainen / Yle

Ympäristösyyt

Imatralla perusteena puukoulun rakentamiselle oli ennen kaikkea ympäristöystävällisyys.

– Puu sitoo hiiltä ja koulun hiilijalanjälki on näin paljon pienempi kuin vaikkapa betonikoululla, sanoo Imatran apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino.

Myös koulussa viihtyminen ja kouluhyvinvointi olivat tärkeitä tekijöitä puukoulupäätöstä tehtäessä.

– Puurakennuksista on tutkimusnäyttöä, että ne tukevat rakennuksessa toimivien hyvinvointia, Imatran apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino sanoo.

Rakennuttaja Pasi Huoponen esittelee Mansikkalan koulukeskuksen puista seinäpintaa.
Mansikkalan koulukeskuksen seinät on suurelta osin pinnoitettu valkolakatulla liimapuulevyllä.Mikko Savolainen / Yle

Imatra on pistämässä kerralla kuntoon koulutilojaan. Kaupunkiin rakennetaan kolme uutta suurta koulukeskusta, joihin siirtyvät kunnan kaikki koululaiset.

Imatrallakin useat koulut ovat parhaillaan evakkotiloissa, kun vanhoissa kouluissa on ilmennyt pahoja sisäilmaongelmia.

Vähät kokemukset hidastavat

Rakennusyhtiö YIT:n hankepäällikön Marko Lehtisen mukaan kunnilla olisi kiinnostusta rakentaa kouluja nimenomaan massiivipuusta. Se ei ole kuitenkaan ole vielä kovin helppoa.

– Siinä on se ongelma, että massiivipuurakentamista on tehty vasta niin vähän. Siksi moni kunta pelkää lähteä sitä kokeilemaan, koska kokemuksia ei vielä juurikaan ole, Lehtinen kertoo.

Puurakentamista haittaa yleisemminkin se, että sen valmistusta ei ole vielä saatu laajalle teolliselle pohjalle. Valmiita ratkaisuja ei ole tarjolla samassa mittakaavassa kuin betonirakentamisessa.

– Puurakennukset joudutaan vielä suunnittelemaan pitkälti tapauskohtaisesti. Betonirakennuksia sen sijaan on tehty jo vuosikymmeniä, ja siellä on tarjolla monta kertaa koetellut ratkaisut, rakennustöiden valvoja Pasi Huoponen Mitra-kaupunkiyhtiöstä kertoo.

Pasi Huoponen.
Rakennustöiden valvoja Pasi Huoponen Mitra-yhtiöstä.Mikko Savolainen / Yle

Myös Stora Ensolta vahvistetaan, että suuren mittaluokan puurakentaminen on vielä lapsenkengissä Suomessa.

– Meillä on tehdas Itävallassa, ja siellä olemme tehneet kymmeniä erilaisia massiivipuurakennuksia, esimerkiksi kerrostaloja. Suomessa sen sijaan säädökset vapautuivat vasta vuonna 2016 niin, että täällä voi rakentaa puukerrostaloja, Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen kertoo.

Korjattu 19.12.2019 klo 16.02 Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajan sukunimi Mikkolaksi. Aiemmin luki erheellisesti Mikkonen.

Lue seuraavaksi