Droonin lennättämisestä voi paukahtaa yllättävän kallis sakko – ilmailurikkomukset kovassa kasvussa

Kauko-ohjattavia pienoiskoptereita eli drooneja pörrää Suomen ilmatilassa jo noin 50 000. Ne ovat pääosin harrastajakäytössä.

ilmatila
vanhempi rikoskonstaapeli Mitro Rantanen lennättää poliisin droonia Pasilassa
Poliisi valvoo turvallisuutta myös drooneilla. Poliisi saa pian käyttöönsä lisää drooneja ja niiden kokonaismäärä nousee yli 200:n. Pienoiskopterin ohjaimissa vanhempi rikoskonstaapeli Mitro Rantanen Helsingin poliisista. Juha Kivioja / Yle

Kauko-ohjattavat pienoiskopterit eli droonit ovat yleistyneet vauhdikkaasti. Niitä pörrää ilmatilassa jo noin 50 000, pääosin harrastajakäytössä. Suosion kasvun myötä poliisi on lähtenyt valvomaan myös ilmaliikennettä ja sakkoja on kirjoiteltu.

Ilmailurikkomuksia on tänä vuonna kirjattu jo satakunta eli moninkertainen määrä parin vuoden takaiseen verrattuna. Kasvu painottuu Helsinkiin. EU-puheenjohtajuus houkutti kesällä uteliaita droonien lennättäjiä kokouspaikkojen ylle lentokieltoalueille.

– Meillä oli silloin ilmatilarajoituksia, ja niitä myös valvottiin aktiivisesti. Sen tuloksena näitä ilmailurikkomuksia syntyi, sanoo ylikomisario Sami Hätönen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Tilasto ilmailurikkomuksista 2016–2019
Seppo Suvela / Yle

Hätösen mukaan rikkomuksiin syyllistyi tavallisia harrastajia, mutta joukossa oli hieman yllättäen myös alan ammattilaisia, lähinnä media-alan ammattilaisia.

– Se osoittaa osaltaan sitä, että lennätys- ja lentosäännöt eivät ole yleisesti kovinkaan hyvin tiedossa, Hätönen arvioi.

Hätösen mukaan yleisin syy ilmailurikkomuksiin on se, että lennätetään siellä, missä ei saa lentää, ylitetään maksimikorkeuksia tai lennetään lentokieltoalueella.

Tunnetuin lentokieltoalue on Helsingin keskustassa tuomiokirkon ja hallintokortteleiden ympärillä Kruununhaassa. Myös lentoasemien tienoilla on kiellettyä lennellä drooneilla turvallisuussyistä. Esimerkiksi Helsinki–Vantaan lentoasemalla kieltoalue on melko laaja.

Lentokieltoalueesta kertova kyltti Esplanadilla Helsingissä
Drooneja ei saa lennättää Helsingin keskustassa. Kieltokyltti Esplanadin puistossa. Juha Kivioja / Yle

Kovat sakot

Hupilentely ja uteliaisuus on käynyt monelle kalliiksi. Hätösen mukaan rikosnimikkeenä on ollut vähäpätöiseltä kuulostava ilmailurikkomus, mutta rangaistusasteikolla mitattuna se on itse asiassa aika vakava rikkomus.

– Se voi keskituloiselle ihmiselle merkitä merkittävää rahasummaa. Saatetaan puhua jopa tuhannesta eurosta, Hätönen sanoo.

ylikomisario Sami Hätönen poliisiammattikorkeakoulu
Sami Hätösen mukaan poliisi käyttää drooneja kaikessa toiminnassa, muun muassa etsintätehtävissä, rikospaikkojen dokumentoinnissa ja tilannekuvan tuottamisessa esimerkiksi mielenosoituksista.Juha Kivioja / Yle

Hätösen mukaan droonilentelyyn liittyy ilmariskejä. Ilmassa voi tapahtua yhteentörmäyksiä muiden ilma-alusten kanssa ja väkijoukkoon pudotessaan ilma-alus voi aiheuttaa vakavaa hengen ja terveyden haittaa.

– Vaikka laite itsessään on kevyt ja arjessa käyttö on helppoa, niin vikatilanteessa seuraukset voivat olla arvaamattomat.

– Sitten oma lukunsa on esimerkiksi terroristisessa tai rikollisessa tarkoituksessa suoritettavat lennot tai lennätykset. Niihin liittyy omanlaisiaan riskejä.

Rikkomukset lisääntyvät

Hätönen arvioi, että jatkossa ilmailurikkomusten määrä nousee jo siksikin, että poliisi kiinnittää huomiota droonien lennättämiseen valvonnassaan.

– Poliisi tulee valvomaan ilmatilaa aktiivisesti erityisesti isojen yleisötapahtumien yhteydessä, jossa turvataan myös maan päällä olevien ihmisten turvallisuus, Hätönen sanoo.

– Osa tapauksista tulee ilmi joko poliisin omin silmin tai yleisöilmoituksen perusteella. Toisaalta meillä on käytössä valvontateknologiaa, jolla voidaan hyvinkin tarkasti löytää laittomia lennättäjiä, Hätönen kertoo.

Hän ei kuitenkaan avaa sen tarkemmin, millaista valvontateknologiaa poliisilla on.

– Saimme valvontateknologiaa oikeastaan käyttöön vasta kesän EU-kokousten aikana. Tarve on edelleen lisätä teknologian käyttöä, koska ihmissilmillä laittomien lentojen havaitseminen on hyvin vaikeata.

Entä tullaanko jatkossa näkemään näyttäviä poliisidroonien ja pakenijoiden välisiä takaa-ajoja ilmassa?

– Varsinaisiin takaa-ajoihin meillä ei ole tarkoitus lähteä vaan ilmatila pyritään saamaan haltuun muulla tavoin.

Liikenne- ja viestintäviraston ylitarkastaja Henri Hohtari
Henri Hohtarin kädessä tyypillinen drooni ja kauko-ohjain siihen. Juha Kivioja / Yle

Droonikortti tulee

Myös EU on havahtunut droonien suosion kasvuun ja havaittuihin puutteisiin tiedoissa ja taidoissa. Droonien lennättämisen säännöt kiristyvät merkittävästi ensi heinäkuusta lähtien. Silloin tulee droonikortti ja rekisteröitymisvelvoite.

– Rekisteröitymisvelvoitteella pyritään siihen, että saadaan lakia rikkovia henkilöitä paremmin kiinni, sanoo ylitarkastaja Henri Hohtari liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Droonikortilla taas taataan Hohtarin mukaan pätevyys siitä, että lennättäjät tietävät, missä saa lentää ja missä ei saa lentää ja millaislla säännöillä toimitaan.

– Eli tämmöinen minimivaatimus, ymmärrys aiheesta, Hohtari sanoo.

Lisää aiheesta:

Poliisi lisää droonien määrää – parantaa onnettomuuksien tutkintaa ja tehostaa yleisötapahtumien valvontaa

Lennokki auttaa poliisia löytämään maastoon eksyneitä, pian ihmissilmän avuksi voidaan saada myös konenäkö – "Ollaan kehityksen kärjessä"

Drooni kuljettaa ruokaa ja kukkia Aalto-yliopiston kampuksella

Neve etsii droonilla kaukolämpövuotoja Rovaniemellä