Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessi alkaa Suomessa – myös Saamelaiskäräjät hyväksyi prosessiehdotuksen

Totuus- ja sovintokomitean komissaarit valitaan ensi vuonna.

totuuskomissiot
Saamelaiskäräjien vaalikauden 2015-2019 viimeinen täysistunto.
Vesa Toppari / Yle

Suomen Saamelaiskäräjät on hyväksynyt saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin ehdotuksen, toisin sanoen sen mandaatin.

Suomen hallitus hyväksyi mandaatin jo marraskuussa ja kolttasaamelaisten kyläkokous viime viikolla.

Työ aloitetaan ensi vuonna nimeämällä totuus- ja sovintokomiteaan viisi komissaaria. Komission jäsenistä kaksi valitaan valtion, kaksi Saamelaiskäräjien ja yksi kolttien kyläkokouksen esityksestä.

Saamelaiskäräjät pyytää esityksiä komissaarinimityksistä saamelaisyhteisöltä, mutta lopullisen päätöksen jäsenistä tekee Saamelaiskäräjien täysistunto.

Saamelaiskäräjien vaalikauden 2015-2019 viimeinen täysistunto.
Saamelaiskäräjät 2016-2019 kokoontui vaalikautensa viimeiseen kokoukseen saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen Inariin tiistaina 17.12.Vesa Toppari / Yle

Tärkeän työn kiireinen aikataulu herättää huolta

Saamelaiskäräjien tiistaisessa täysistunnossa kiiteltiin totuus- ja sovintokomission eteen tähän asti tehtyä työtä.

Saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja Heikki Paltto painotti puheenvuorossaan prosessin tärkeyttä saamelaisyhteisölle. Palton mielestä komission työ on tärkeää saada käyntiin niin pian kuin mahdollista.

– Työ pitäisi saada alkuun nyt, kun vanhemmat sukupolvet ovat yhä elossa. Asioiden läpikäyminen on raskasta, mutta tärkeää, painotti Paltto.

Saamelaiskäräjien vaalikauden 2015-2019 viimeinen täysistunto.
Ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto toivoo, että sovintoprosessi tullaan aloittamaan nyt, kun vanhempi saamelaissukupolvi on yhä elossa kertomassa tarinansa.Vesa Toppari / Yle

Aihe herätti saamelaispolitiikoissa kuitenkin myös huolta.

Useissa puheenvuoroissa nostettiin esiin prosessille esitetty tiukka aikataulu. Totuus- ja sovintotyön tulisi olla valmis vuonna 2022. Saamelaiskäräjien jäsenet Neeta Jääskö ja Kirsti Kustula näkevät, että aikataulu on liian kiireellinen näin tärkeälle asialle.

– Se on lyhyt aika käsitellä tällaista asiaa. Traumat ovat syvällä ihmisten elämässä. Käsittelyn aikatauluun eivät saisi vaikuttaa Suomen politiikan muutokset tai muut syyt. Prosessille pitäisi järjestää enemmän aikaa.

Saamelaiskäräjien vaalikauden 2015-2019 viimeinen täysistunto.
Saamelaiskäräjien jäsen Kirsti Kustula painotti puheenvuorossaan, että saamelaisten traumat ovat syvällä ihmisten elämässä. Siksi työlle on annettava aikaa. Vesa Toppari / Yle

Jäsen Anu Avaskari totesi omassa puheenvuorossaan totuus- ja sovintokomission etenemisen olleen Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden 2016–2019 yksi keskeisimmistä saavutuksista.

Saamelaiskäräjien täysistunnon käymä keskustelu kirjattiin kokouksessa erilliseen muistioon.

Saamelaiskäräjien vaalikauden 2015-2019 viimeinen täysistunto.
Saamelaiskäräjien jäsen Anu Avaskari nosti kokouksessa esiin huolensa siitä, kuinka inarinsaamelaisten rooli otetaan huomioon komission työssä. Komission mandaattiehdotuksessa taataan Suomen saamelaisten jokaiselle kolmelle kieliryhmälle oma edustajansa.Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars totesi omassa puheenvuorossaan, että tämä on väärä aika aloittaa komission työn. Hän toi esiin, että Saamelaiskäräjien oma vaalikausi on loppumassa, ja useat saamelaisten oikeuksiin liittyvät kysymykset ovat edelleen auki Suomessa.

Myös jäsen Ulla Magga toivoi komissiotyön siirtämistä tulevaisuuteen sekä edelleen lisää selvitystyötä aiheesta. Hän teki asian siirtämisestä myös kannatetun esityksen, mutta ei saanut asialle laajaa kannatusta äänestettäessä. Esitys hävisi äänin 5–10.

Komission on tarkoitus selvittää muun muassa, kuinka historian vääryydet vaikuttavat saamelaisiin tänä päivänä

Saamelaisten ja Suomen valtion välisen totuus- ja sovintoprosessin päätavoitteena on tunnistaa ja arvioida syrjintää, jota saamelaiset ovat kokeneet sekä historiassa että kohtaavat yhä nykypäivän Suomessa.

Lue lisää aiheesta: Saamelaisille esitetään enemmistöä historialliseen totuus- ja sovintokomissioon – lue pääkohdat esityksestä

Tarkoitus on tutkia muun muassa Suomen valtion sulauttamispolitiikkaa ja muita saamelaisten oikeuksien loukkauksia sekä selvittää, miten tapahtumat vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä tällä hetkellä. Komission tulee tehdä tämä tieto näkyväksi.

Komission työn tulee purkaa ja auttaa käsittelemään traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä kantavat ylisukupolvisesti. Tähän saamelaisten tulee saada saamenkieleen ja -kulttuurin pohjautuvaa psykososiaalista tukea.

Neljän vuoden jälkeen komission perustaminen on viimein käsillä

Saamelaiskäräjien tiistaiseen päätökseen on johtanut vuosien työ. Lähtölaukaus totuus- ja sovintoprosessin aloittamiselle oli vuonna 2016 Inarissa pidetty Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous, jossa päätettiin järjestää konferenssi totuus- ja sovintoteemasta.

Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessi on mainittu Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelmissa sekä vuosina 2017, 2018 että 2019.

Työ komission aloittamiseksi sai kunnolla vauhtia keväällä 2017, kun Saamelaiskäräjien hallitus tapasi Suomen silloisen pääministerin Juha Sipilän. Tapaamisessa pääministeri ja Saamelaiskäräjien hallitus sopivat, että totuus- ja sovintoprosessi aloitetaan ja sen yksityiskohdista sovitaan myöhemmin.

Stáhtaminister Juha Sipilä ja Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio 5.5.2017.
Pääministeri Juha Sipilä sopi Saamelaiskäräjien hallituksen kanssa totuus- ja sovintokomisson työn aloittamisesta toukokuussa 2017.Valtioneuvosto

Suomen politiikassa on tapahtunut prosessin suhteen paljon näiden vuosien aikana, mutta lopulta tämän vuoden helmikuussa neuvottelut prosessin mandaatista aloitettiin valtion, Saamelaiskäräjien sekä Kolttien kyläkokouksen kesken.

Totuus- ja sovintokomission valmistelu pysähtyi kuitenkin vain kuukautta myöhemmin pääministeri Sipilän eroon.

Eduskuntavaalien jälkeen Saamelaiskäräjiä kuultiin hallitusneuvotteluissa. Silloisen pääministerin Antti Rinteen hallitusohjelmaan merkittiin, että totuus- ja sovintokomission työtä jatketaan.

Nilla Tapiola, Tiina Sanila-Aikio, Antti Rinne, Heikki Paltto, Tuomas-Aslak Juuso ja Pentti Pieski
Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan merkittiin totuus- ja sovintotyö saamelaisten ja valtion välillä. Pentti Pieski / Priváhtta

Tämän vuoden marraskuussa Suomen valtioneuvosto tiedotti, että saamelaisten totuus- ja sovintoprosessissa voidaan valtion puolesta edetä komission nimeämisprosessiin.

Totuuskomissioita on käytetty apuna ympäri maailman

Erilaiset totuusprosessit ovat olleet apuna alkuperäiskansayhteisöille ympäri maailmaa.

Esimerkiksi Kanadassa totuus- ja sovintokomitea perustettiin vuonna 2008 selvittämään, mitä 150 000 alkuperäiskansalasta joutuivat kokemaan asuntolakouluissa. Asuntolakouluja käytettiin Kanadassa alkuperäiskansalasten sulauttamiseen valtaväestöön samoin tavoin kuin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Komissio keräsi ja dokumentoi historian tapahtumia perheiltä, yhteisöiltä ja henkilöiltä, joihin asuntolakoulut olivat vaikuttaneet. Totuus- ja sovintokomitean työn tuloksena yli 80 000 ihmistä sai korvauksia fyysisistä ja psyykkisistä kärsimyksistä ja 30 000 henkilöä seksuaalisista hyväksikäytöistä. Komissio teki lisäksi 94 parannusehdotusta alkuperäiskansan ja etenkin alkuperäiskansalasten tilanteeseen Kanadassa.

Etelä-Afrikassa totuuskomissio oli oikeusistuimen kaltainen elin, jonka maan kansallisen yhtenäisyyden hallitus perusti vuonna 1995 selvittämään apartheidin aikaisia rikoksia. Totuuskomissiolla oli keskeinen asema Etelä-Afrikan muutoksessa demokraattiseksi valtioksi. Sitä pidetään onnistuneena yrityksenä selvittää maan traumaattista poliittista historiaa.

Norjassa saamelaisten ja kveenien totuuskomissio on toiminut vuodesta 2017 lähtien. Komission tarkoituksena on ollut selvittää saamelaisten ja kveenien kipeitä muistoja ja traumaattisia kokemuksia norjalaistamisesta. Totuuskomission työ on edelleen käynnissä.

Lue myös:

"Suomessa on hyvin vakava, syvä tietovaje" – tuore tietokirja kertoo valtaväestölle saamelaisista saamelaisten ehdoilla

Sisäministeri Ohisalo: “Suomen on kannettava historiallinen vastuunsa”

Sovinnon ja totuuden jano voitti vilpittömyyden epäilykset – Saamelaisten ja valtion välinen totuus- ja sovintoprosessi aloitetaan