Suomi päätti kotiuttaa al-Holin lapset, mutta milloin ja tulevatko äidit mukaan? Tämän tiedämme hallituksen linjauksesta

Hallituksen päätös ei juuri muuta aiempia linjauksia.

al-Holin leiri
Nainen al-Holin leirissä Syyriassa
Al-holin leirillä on noin kymmenen suomalaista naista ja noin 30 lasta. Kuvan naista ei ole haastateltu.Antti Kuronen / Yle

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus puolusti tiistaina eduskunnassa linjaustaan kotiuttaa Syyrian al-Holin leirin suomalaisia lapsia.

Linjaus tehtiin maanantaina, koska oppositio vaati tänään käsitellyssä välikysymyksessään tietoa siitä, onko Suomi kotiuttamassa Isis-taistelijoiden perheenjäseniä. Tätä aiemmin hallitus ei ollut kertonut aikeistaan selvästi.

Tämän tiedämme hallituksen linjauksesta nyt.

Mitä hallituksen linjaus tarkoittaa?

Hallituksen linjaus ei juuri muuta aiempaa tilannetta. Se muistuttaa hyvin paljon linjauksia, joista ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi jo joulukuun alussa.

Hallituksen mukaan Suomella on velvollisuus auttaa leirillä olevia lapsia mutta ei heidän vanhempiaan.

Päätökset tehdään tapauskohtaisesti, ja etusijalla on lapsen etu eli heidän pelastamisensa hengenvaaralliselta leiriltä.

Lapsia ja heidän äitejään on hyvin vaikea erottaa toisistaan. Leiriä hallinnoivat kurdiviranomaiset eivät suostu hajottamaan perheitä, eikä sille ole perusteita Suomen lainsäädännössäkään.

Käytännössä hallituksen linjaus näyttäisi siis mahdollistavan kokonaisten perheiden kotiuttamisen al-Holin leiriltä.

Samalla päätös mahdollistaa myös sen, että osa suomalaisista jää leirille. Jos leirillä olevan aikuisen todetaan uhkaavan Suomessa asuvien turvallisuutta, häntä ei hallituksen linjauksen mukaan koituteta.

On epäselvää, mitä käy niille lapsille, joiden äitiä ei kotiuteta. Löytyisikö sittenkin keino kotiuttaa lapsi ilman äitiään, vai jäisikö koko perhe leirille?

Kuka tekee päätöksiä kotiuttamisesta?

Hallituksen mukaan poliitikkojen ei pidä tehdä päätöksiä, joissa otetaan kantaa yksittäisten ihmisten kohtaloon.

Siksi päätöksistä on vastuussa ulkoministeriö ja ulkoministerin nimittämä erityisedustaja. Erityisedustaja arvioi jokaisen tapauksen yksilöllisesti ja päättää, keitä Suomeen lopulta kotiutetaan.

Hän joutuu punnitsemaan sekä lapsen etua että aikuisten aiheuttamaa mahdollista turvallisuusuhkaa. Erityisedustaja saa tietoa päätökseensä muilta viranomaisilta, muun muassa suojelupoliisilta.

Suojelupoliisin mukaan naisten paluu nostaa terrorismin uhkaa Suomessa. Yksilöllisistä arvioista ei ole kuitenkaan julkista tietoa.

Kuinka monta suomalaista al-Holista kotiutetaan?

Leirillä on noin kymmenen suomalaisnaista ja noin 30 lasta, joista ainakin kaksi on menehtyneen suomalaisäidin orpoja. Aikuiset on otettu kiinni terroristijärjestö Isisin alueelta, ja he ovat oletettavasti Isis-taistelijoiden perheenjäseninä.

Ei ole tiedossa, kuinka monen naisen paluun estää arvioitu turvallisuusuhka.

Äitejä tuskin palautetaan vastoin heidän tahtoaan. Ylen viikonloppuna tekemien haastattelujen mukaan ainakin viisi naista haluaisi palata Suomeen, yksi heistä taas ei.

Tässäkin tapauksessa on epäselvää, mitä tapahtuu lapsille, joiden äiti ei halua Suomeen.

Milloin kotiutus toteutetaan?

Pääministeri Sanna Marinin mukaan hallitus pyrkii kotiuttamaan lapset mahdollisimman pian. Tarkempaa aikataulua ei ole kerrottu.

Ylen tietojen mukaan ulkoministeriöllä oli alun perin tarkoitus kotiuttaa halukkaat suomalaiset al-Holin leiriltä jo viime viikolla.

Toisaalta Helsingin Sanomien leirillä käynyt toimittaja (siirryt toiseen palveluun) arvioi, että kotiutusoperaatio näyttää olevan vasta alkutekijöissään eikä leirillä ole käynyt suomalaisia viranomaisia.

Kotiutuksesta tuskin kerrotaan julkisuuteen sen ollessa käynnissä. Julkisuus vaarantaisi virkamiesten ja kotiutettavien turvallisuuden.

Päättyykö poliittinen kiista tähän?

Ei. Oppositiolle ei kelvannut hallituksen vastaus välikysymykseen, vaan se esitti epäluottamusta ulkoministeri Pekka Haavistolle.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan kotiutusaikeet osoittavat, ettei hallitus ei ole ottanut suojelupoliisin uhka-arviota vakavasti.

Halla-ahon mukaan al-Holin naiset ovat uhka paitsi muille suomalaisille myös lapsilleen. Hänen mukaansa lapset voivat uhata Suomen turvallisuutta, koska heitä on voitu kasvattaa ääri-ideologiaan ja he ovat voineet osallistua taistelutoimintaan.

Lisäksi oppositio syyttää ulkoministeri Haavistoa kotiutusoperaation salailusta, ulkoministeriön virkamiesten painostuksesta ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan harhaanjohtamisesta.

Kotiutusaikeista saatiin vihiä joulukuun alussa. Ilta-Sanomat kertoi Haaviston painostaneen ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomista, joka oli kieltäytynyt koitiuttamasta leirin suomalaisia. Haavisto kiisti painostuksen mutta pyysi myöhemmin Tuomiselta anteeksi.

Hallituksen luottamuksesta äänestetään keskiviikkona.

Lue myös:

Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" – Muut naiset toivovat paluuta kotimaahan