1. yle.fi
  2. Uutiset

Opiskelijat himoitsevat Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun – pieni yliopisto joutuu kamppailemaan huomiosta: "Tälle pitää antaa mahdollisuus"

Yliopistojen välillä kilpailu käy kovana, ja sen takia itärajan pieni yliopisto joutui tekemään myönnytyksen Lahden suuntaan.

Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT:n opiskelijoita.
Anni Herttuainen ja Oskari Laamanen kiertävät Suomea kertomassa lukiolaisille LUT-yliopistosta.Mikko Savolainen / Yle

Lappeerannan–Lahden teknillinen yliopisto on toiminut kahdella kampuksella pian vuoden verran. Yliopisto laajensi toimintaansa Lahteen, kun pienen yliopiston tulevaisuus näytti synkältä. Väestöennusteiden mukaan nuorten määrä vähenee tulevaisuudessa eikä kaikkiin korkeakouluihin riitä kyvykkäitä ja motivoituneita opiskelijoita tarpeeksi.

Lahden saaminen yliopisto-kartalle on pienoinen ihme. Suomeen ei ole perustettu uusia yliopistoja sitten Kekkosen aikakauden. Lappeenrannan Skinnarilan kampuksella Lahtea pidettiin aluksi uhkana.

– Ensin oli hämmentävää, mutta kun kuulin, että kaikki kandi-ohjelmat pysyy täällä ja Lahteen laajenee vain maisteriohjelmia, niin asia tuntui pelkästään positiiviselta, sanoo ympäristötekniikan opiskelija Anni Herttuainen.

Nyt Herttuainen on vakavasti harkinnut maisteriohjelman suorittamista Lahdessa.

Kauppatiedettä opiskeleva Oskari Laamanen on kotoisin Lahden läheltä Mäntsälästä. Hän ei ajattele Lahtea erityisesti opiskelukaupunkina.

– Lahti on varsin tuore yliopistokaupunki eikä sinne ole ehtinyt syntyä opiskelijakulttuuria. Tosin, jonkun sekin pitää aloittaa ja varmasti tulevaisuudessa se on kova mesta opiskelulle, Laamanen pohtii.

Laamanen pitää Skinnarilan kampuksen hengestä. Herttuainen puolestaan tykkää yliopiston rohkeasta ajattelusta ja tekemisen meiningistä.

– Tuntuu siltä, että täällä tehdään oikeasti tulevaisuuden ratkaisuja, sanoo Herttuainen.

Herttuainen ja Laamanen käyvät markkinoimassa LUT-yliopistoa lukiolaisille ympäri Suomen. He ovat huomanneet, että paikkakuntana Lappeenranta ei ole kovin vetävä.

– Kaikkia kiinnostaa vain isot kaupungit, Turku, Tampere, Helsinki. Lappeenranta tuntuu olevan sivussa, mutta tälle pitää antaa mahdollisuus, Laamanen sanoo.

Juuri tästä syystä syntyi Lahden kampus.

Lappeenranta luottaa kampus-henkeen ja opiskelijabileisiin

Lahdesta pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaan lentokentälle on tunnin matka. Kaiken lisäksi yliopisto oli jo pienimuotoisemmin toiminut Lahdessa.

LUT-yliopiston mainos Helsingin rautatieasemalla
LUT-yliopisto mainostaa itseään voimakkaasti Helsingin rautatieasemalla. Meeri Niinistö / Yle

Vahva yliopisto on Etelä-Karjalalle niin tärkeä, että se oli valmis tekemään uhrauksia. Lappeenranta ja Imatra luopuivat ammattikorkeakoulu-omistuksestaan, että Etelä-Karjalaan saatiin synnytettyä LUT-konserni, joka yhdisti yliopiston ja ammattikorkeakoulut.

Järjestelyjen seurauksena Imatralta on loppunut ammattikorkeakoulutus kokonaan. Sen sijaan Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulut yhdistyivät yhdeksi LAB-ammattikorkeakouluksi.

– Piti valita kahdesta pahasta. Jos olisimme pitäneet kiinni vanhasta, koko yliopisto olisi ollut vaarassa, sanoo Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen (kok.)

Myös Lappeenrannassa kriisitietoisuus on herännyt. 50 vuotta toiminut yliopisto ei ole itsestäänselvyys.

– Kyllä me tiedämme, että Suomessa on liikaa yliopistoja ja liian paljon yliopiston aloituspaikkoja suhteutettuna paikalliseen väkeen, sanoo Lappeenrannan strategiajohtaja Markus Lankinen.

Lappeenrannan kaupungin strategiajohtaja Markus Lankinen.
Lappeenrannan strategiajohtaja Markus Lankinen uskoo, että Lahti ja Lappeenranta ovat yhdessä vahvempia taistelemaan väkipakoa vastaan.Mikko Savolainen / Yle

Lankinen kuitenkin uskoo, että yliopisto voi saada kasvua ulkomailta. Siksi Lahti on mitä oivallisin kumppani.

– Uskon, että me pääsemme Lahden kanssa sellaisiin neuvottelupöytiin, joihin kummallakaan kaupungilla ei olisi yksin mahdollista päästä.

Lankinen myöntää, että Lappeenranta ja Lahti kilpailevat kotimaassa samoista opiskelijoista. Lopulta kuitenkin voittaa yliopiston etu. Lappeenrantalaisten etu on se, että yliopisto pärjää kilpailussa.

– Meidän kannaltamme on toissijaista se, mihin opiskelijat kiinnittyvät.

Yliopisto on jo siirtänyt tietojohtamisen koulutuksen Lappeenrannasta Lahteen. Hakijamäärä tuplaantui.

LUT ei ole laskenut kasvuaan vain kotimaisten opiskelijoiden varaan. Jo nyt LUT:n opiskelijoista noin 30 prosenttia tulee ulkomailta. Yliopisto aikoo kasvattaa osuutta.

Lahti haluaa aloituspaikkoja

Lahdelle yliopisto on tullut kuin taivaan lahjana. Lahdessa on koulutustaso valtakunnallisesti vertailtuna alhainen ja nuorisotyöttömyys on korkea. Suurista kaupunkiseuduista Lahti on ainoa, jolta on puuttunut oma yliopisto.

Patoutunut tarve näkyy innossa, jolla yliopiston laajeneminen on otettu vastaan. Päijäthämäläisen elinkeinoelämän ja Lahden kaupungin rahoilla on perustettu yliopistolle jo 6 professuuria. Lahti on saanut nimensä yliopiston nimeen ja oman edustajansa yliopiston hallitukseen, mutta tämä ei vielä riitä.

Kaupunki tavoittelee yliopiston aloituspaikkoja niin, että Lahdessa opiskelevien määrä nousee vähintään 10 000 opiskelijaan. Lahden kampuksella kolmessa korkeakoulussa (amk, LUT, Helsingin yliopisto) opiskelee nykyisin 5 500 opiskelijaa.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen ei halua ajatella, että nämä opiskelijat olisivat Lappeenrannasta pois.

– Kilpailua ei ole näiden kahden kaupungin välillä vaan kilpailu on muiden Suomen kaupunkien ja kaupunkiseutujen välillä.

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT:n kirjastossa opiskelijoita.
Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston kandi-tason koulutusta annetaan vain Lappeenrannassa Skinnarilan kampuksella.Mikko Savolainen / Yle

Lahden seudulla on paljon keskisuuria yrityksiä, joiden kanssa yliopiston on helppo tehdä yhteistyötä. Opiskelijoille löytyy harjoittelupaikkoja, gradun aiheita ja lopulta työpaikkoja.

Etelä-Karjalassa on puolestaan pieniä ja suuria yrityksiä, keskikokoisia yrityksiä ei juuri ole. Vain harva LUT:sta valmistuneista jää Etelä-Karjalaan. Tosin Lahtikin on paininut saman ongelman kanssa, kun matalan koulutustason takia akateemisesti koulutetuille ei ole ollut tarpeeksi työtä tarjolla.

Opetusministeriö toppuuttelee kasvuhalua

LUT–yliopisto on vakuutellut Lahdelle ja Lappeenrannalle, että se aikoo kasvaa molemmilla paikkakunnilla. Uusia opiskelijoita janoavat kaupungit ovat yliopistolle tärkeä tuki. Yliopistolle pieni kilpailuasetelma on jopa eduksi.

Yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa sanoo, että tärkeintä on yliopiston etu. Jos koulutusohjelma ei vedä, se lakkautetaan. Jos hakijoita on runsaasti, voidaan sisäänottoa lisätä.

– Lahti voisi brändätä itseään osana metropolialuetta. Lappeenrannassakin pitäisi miettiä, voisiko yliopiston eteen tehdä jotain enemmän, sanoo yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö.

Yliopistot saavat itse päättää, kuinka paljon ne ottavat opiskelijoita sisään. Opetusministeriöllä on kuitenkin keinonsa ohjata yliopistojen sisäänottoja. Ministeriö valvoo, ettei maassa pääse syntymään tilannetta, jossa jollekin alalle koulutettaisiin liikaa.

Siksi se on määritellyt tutkintokatot eli rajan, jonka jälkeen korkeakoulu ei saa enää valtiolta rahaa valmistuneista tutkinnoista. Parhaillaan korkeakoulut käyvät ministeriön kanssa sopimusneuvotteluja seuraavasta nelivuotiskaudesta 2020-2024.

Toistaiseksi ministeriö ei ole hyväksynyt LUT:n kasvutavoitteita. Ministeriö pitää niitä epärealistisina.

Lue lisää: LUT haluaa kasvattaa tutkimääriä reippaasti – opetusministeriö ei pidä realistisena

Rehtori ei halua yliopistoonsa mulkeroita – "Jos joku loukkaantuu, se on hänen oma asiansa"

"Pyrin pois mahdollisimman nopeasti" – valmistuneiden opiskelijoiden joukkopako riivaa yliopistokaupunkia rajan pinnassa

Kaakkois-Suomen kauppakamarit vetoavat ministeriin opiskelupaikkojen lisäämisestä – taustalla alueen osaajapula

Lue seuraavaksi