1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. poliisi

Huonoa suomea kirjoittava ei pääse enää poliisiksi – Valintakokeen kirjallisesta kokeesta tulee karsiva

Poliisiammattikorkeakoulu teki muutoksen, koska osalla nykyopiskelijoista on vaikeuksia tuottaa ymmärrettävää tekstiä.

Kirjallisen kokeen vuoksi hylätty hakija voi hakea kouluun uudestaan. Hakukertoja ei ole rajoitettu. Kuva: Marja Väänänen / Yle

Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on päättänyt tiukentaa kirjallisen kokeen valintakoevaatimuksia. Vastaisuudessa kouluun ei pääse, jos kirjallisen kokeen pistemäärä jää hyvin pieneksi.

Päätöksen taustalla on koulun opettajien huomio, että muutamilla opiskelijoilla on kirjoitusvaikeuksia. Ilmiö ei ole vielä yleinen, mutta trendi on huolestuttava.

– Joissakin tapauksissa kieli on kieliopillisesti ja rakenteellisesti niin heikkoa, että se haittaa tekstin ymmärtämistä, sanoo koulun rehtori Kimmo Himberg.

Poliisiammattikorkeakoulussa on huomattu, että vaikka kirjoitusongelmista kärsivillä opiskelijoilla oli vaikeuksia jo valintakokeen kirjoitustehtäväosuudessa, riitti valintakokeen kokonaispistemäärä kuitenkin läpipääsyyn. Nyt tähän halutaan muutos.

– Ajatus on se, että jos pistemäärä jää alle kahden, niin silloin hylätään, Himberg sanoo.

Poliisiammattikorkeakoulun valintakokeen enimmäispistemäärä on sata pistettä. Kirjallinen koe on essee. Siitä on jaossa kaikkiaan 30 pistettä.

Kirjallinen koe on pistemäärältään samanarvoinen valintaperuste kuin psykologinen osio. Kuntokokeesta, haastatteluosiosta sekä yksilö- ja ryhmätehtävistä on kustakin jaossa vähemmän pisteitä.

Kirjoitustaito on poliisin tärkein taito

Kirjoitustaito on poliisiksi haluavan tärkein valintakoetta varten opeteltavissa oleva taito. Moni hakija ei kuitenkaan välttämättä itse tiedä kirjoittavansa huonosti.

Poliisille kirjoitustaito on ensiarvoisen tärkeää, sillä poliisin laatimat asiakirjat ovat juridisesti sitovia. Varsinkin rikostutkinnassa esitutkintapöytäkirjojen laadinta on käytännössä kirjallisen tekstin tuottamista.

Mutta myös aivan tavallinen rangaistusvaatimus on laadittava niin, että tapahtuman kuvaus on selkeä ja ymmärrettävä. Poliisilta vaadittavan kirjallisen tuotoksen on oltava tarkkaa ja täsmällistä. Ja se on vaativaa työtä.

Rehtori Kimmo Himberg tukeutuu asiantuntijoihin ja muistuttaa, että kirjoittamaan oppii, kun lukee hyvää tekstiä. Edes lukihäiriö ei ole este poliisiksi. Ongelmat ovat muualla.

– Nämä viimeisimmät PISA-tulokset ovat erittäin huolestuttavia. Jos nuorista suomalaispojista kolmannes sanoo, että he eivät lue yhtään mitään muuta kuin pakon edessä, niin se ei lupaa hyvää. Pitäisin tätä erittäin vakavana yhteiskunnallisena ongelmana.

Himbergin mukaan huoli ei koske ainoastaan poliisia, vaan koko maailma menee siihen suuntaan, että yhä useammat ammatit ovat asiantuntija-ammatteja. Niihin ammatteihin tekstin tuottaminen liittyy aina.

Poliisin ammatissakin sukupuolierot ovat tasoittumassa. Kymmenen vuotta sitten 12 prosenttia poliiseista oli naisia. Tällä hetkellä joka viides töissä oleva poliisi on nainen.

Mutta poliisiksi opiskelevista jo joka kolmas on nainen. Kimmo Himberg ei vielä uskalla ennustaa, miten uudistettu valintakoevaatimus tulee näkymään tulevien opiskelijoiden sukupuolijakaumassa.

– Suuntaus on ihan selvä, mutta se ei varmaan liity tähän kielen osaamisen kysymykseen.

Suomen ainoassa poliisioppilaitoksessa on huomattu, että maahanmuuttajataustaiset opiskelijat näyttäisivät pärjäävän kirjoitustaidoissa siinä missä muutkin.

– Kyllä tämä on selkeästi kantasuomalaisten haaste, rehtori Himberg toteaa.

Tarkennus juttuun 3.1. klo 16:10: Kirjallinen koe oli karsiva aiemminkin, mutta karsimiseen tarvittiin nolla pistettä ainakin kahdesta eri arvioinnin osa-alueesta. Nyt karsimiseen riittää, että kielen osa-alue arvioidaan nollaksi.

Lue myös:

Valtiovarainministeriö kasvattaisi poliisien koulutusmääriä jo ensi vuonna – rehtori: "Näihin tiloihin emme saa mahdutettua sitä määrää"