Vastaisku pikamuodille näkyy korjausompelijan saumurin ääressä – töitä enemmän kuin ehtii tehdä

Paikka farkuissa on ympäristötietoisen kuluttajan tavaramerkki  

korjausompelu
Korjausompelija Anna-Kaisa Soivuori pitää käsissään naisten pitkää iltapukua.
Raumalla 1950-luvulla tehty iltapuku oli mieluinen korjattava Anna-Kaisa Soivuorelle.Lea Joutsensaari / Yle

Joensuulaisen korjausompelijan Anna-Kaisa Soivuoren saumuri hurisee työhuoneella tasaiseen tahtiin. Pyjaman flanellinen kangas soljuu tottuneesti sormien lomitse. Menossa on housujen sivusaumojen levennys.

Korjausompelijoiden kasvavaan työmäärään on useita syitä, muun muassa kulutustottumusten muutokset.

– Ihmiset haluavat nykyisin kierrättää myös vaatteita ja ottaa huomioon ympäristön, ekologisuuden ja eettisyyden. Käytettyjä vaatteita ei haluta heittää hukkaan, sanoo Soivuori.

Toisaalta osaavia käsiä työllistävät niin sanotut halpavaatteet, jotka voivat olla huonolaatuisia jo ostettaessa.

Myös netistä ostettuja vääränkokoisia vaatteita kulkeutuu korjausompelijan pöydälle.

Vaikka korjausompelijoiden työmäärä on kasvanut, on tekijöiden määrä vähentynyt pikkuhiljaa.

– Esimerkiksi Joensuun kaupunkialueella on alle kymmenen ammattitaitoista korjausompelijaa, kertoo Taito Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Tuija Tekin.

Ompelija ratkoo flanellipyjaman saumoja pienillä saksilla
Korjausompelijan työ vaatii näppäriä sormia ja tarkkaa silmää.Ari Haimakainen / Yle

Vetoketjuja päivittäin

Korjausompelija Anna-Kaisa Soivuori on saanut flanellisen pyjaman toivottuun kuosiin ja nyt on vuorossa jälleen kerran yksi vetoketju, tällä kertaa naisten puseroon.

– Tosi paljon vaihdan vetskareita. Joku saattaa tuoda tänne 400 euroa maksaneen laadukkaan takin, jonka vetoketju on huono.

Vetoketjujen lisäksi päivän työtunnit täyttyvät monenlaisista vaatteiden muokkauksista.

– Lyhennän lahkeita ja hihoja ja muokkaan vaatteista sopiva. Esimerkiksi tällä hetkellä korjattavana on useita pitkiä juhlamekkoja Vanhojentansseihin. Täysin uuden valmistaminen on hyvin pienessä osassa minulla.

Työtilanteesta kertoo tangossa roikkuvat mekot ja takit sekä vaatteita pursuavat pussit, kassit ja nyssäkät.

Paikka on trendikäs

Muodin uudet tuulet, arvot ja ihmisten ostokäyttäytyminen näkyvät ja kuuluvat myös ompelukoneen ja saumurin ääressä.

– Kyllä sen kuulee lähestulkoon päivittäin, kun ihmiset päivittelevät pikamuotia ja kertakäyttökulttuuria. Nyt moni haluaa käyttää vaatteen loppuun, sanoo korjausompelija Anna-Kaisa Soivuori.

Kuluttajien halu säästää ja ajatella ympäristöä on pantu merkille myös Taito Pohjois-Karjalassa.

– Kasvava joukko ihmisiä ostaa nykyisin vähemmän, mutta laadukkaampia materiaaleja, esimerkiksi silkkiä, villaa ja puuvillaa. Niiden ikää halutaan pidentää korjaamalla, sanoo Taito Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Tuija Tekin.

Vastaisku pikamuodille on myös maailmalla leviävä “visible mending” eli näkyvä paikkaaminen tai parsiminen.

– Paikka farkuissa ei ole enää köyhyyden merkki. Se saa nyt näkyä ja on oikein trendikästä. Se on tiedostavan kuluttajan status, kertoo Taito Pohjois-Karjalan käsityöneuvoja Outi Santavuori.

Nainen ompelee flanellipyjaman saumaa
Korjausompelija Anna-Kaisa Soivuori on täystyöllistetty.Ari Haimakainen / Yle

Nuoria toivotaan alalle

Joensuulainen Anna-Kaisa Soivuori on toiminut korjausompelijana kolmisen vuotta. Hän tekee töitä yksinään ja kuuluu Osuuskunta Napakkaan.

– Valmistuin Oulusta ammattiopistosta yli kymmenen vuotta sitten vaatetusalan artesaaniksi. Meille ei koulussa opetettu korjausta ollenkaan. Se on tullut ihan itseopiskeluna.

Suoraan korjausompelijaksi ei voi nykyisinkään valmistua. Esimerkiksi ammattioppilaitos Riveriassa Joensuussa se kuuluu valinnaisena tekstiili -ja muotialan perustutkintoon.

Riverian koulutuspäällikkö Anna-Kaisa Räsänen toivoo, että kiinnostus ompelijan ammattiin viriäisi myös nuorten keskuudessa.

– Toivotaan, että innostus kasvaa sitä mukaa, kun siirrytään kestävämpään kulutukseen ja tarve korjausompeluun lisääntyy.

Yksi tie alalle on Räsäsen mukaan oppisopimuskoulutus, mutta siinä ongelmana on sopivien harjoittelupaikkojen löytyminen.

Taito Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Tuija Tekin toivoo myös, että koulutukseen kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota.

– Varmasti tarvitaan nuoria yrittäjiä alalle. Korjausompelijat käyvät pukuompelijan tai vastaavan koulutuksen Ehkä siellä kannattaisi tehdä sellaisia täsmäkoulutuksia, jotta yrittäjäksi olisi helpompi lähteä.

Lue myös:

Pikamuoti on kasvattanut vaatejätteen määrää: "Siinä vastuullisuus lentää romukoppaan" – testaa, tiedätkö pikamuodin vaikutukset

"Muotiteollisuuden suunnan muuttamiseen tarvittaisiin vain kourallinen ihmisiä" – virolaisella Reet Ausilla on tähän resepti