Vesien kemiallinen tila on huono useilla pohjalaismaakuntien pohjavesialueilla

Talousvesi saadaan kuitenkin puhdistettua hyvälaatuiseksi.

pohjavesi
Pohjavesialue kyltti.
Pohjalaismaakunnissa on useita alueita, joiden pohjavesien tila on päässyt ihmisen toiminnan vuoksi huonoksi.Kalle Niskala / Yle

Veden laatu on vaarantunut (siirryt toiseen palveluun) osassa pohjalaismaakuntien pohjavesialueita.

Parillakymmenellä riskialueella veden kemiallinen tila on jo ehtinyt päästä huonoksi. Laajin niistä on Patamäen ja Saarikankaan alue Kokkolassa, alueelta pumpataan kaupunkilaisten juomavesi.

– Siellä on monenlaista ihmisten aiheuttamia riskejä, jotka uhkaavat pohjavetta. Kokkolan alueen taajamat ovat osittain pohjavesialueella, siellä on suolattavia teitä, rautateitä ja teollisuutta. Lisäksi peltojen lannoitus lisää ravinteita pohjavedessä, luettelee pohjavesialueiden riskejä Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Anne Petäjä-Ronkainen.

Kokkolalaisten pohjavedessä on on havaittu ympäristölaatunormit ylittäviä määriä metalleja ja ravinteita kuten ammoniumia ja ammoniumtyppeä..

– Pohjaveden kemiallinen tila on arvioitu kokonaisuudessaan huonoksi, koska siellä on normien ylityksiä laajasti. Se on vaikuttanut myös vedenottoon siten, että vesienkäsittelyä on tehostettu. Vedestä joudutaan poistamaan tiettyjä aineita, jotta se on talousvedeksi kelpaavaa.

"Sillä, mitä päästämme maahan, on mahdollisuus päätyä pohjaveteen"

Kokkolalaisten talousvesi on käytännössä jo vuosien ajan otettu kokonaan Patamäen vedenottamolta, koska Saarikankaan ykköskaivon raakavesi sisältää liian paljon humukseen sitoutunutta rautaa, jotta se saataisiin riittävän tehokkaasti poistettua.

Kuluttajan ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan hanaveden laadusta.

– Käsittely poistaa sieltä sellaiset aineet, jotka sinne ei kuulu. Sen sijaan minua huolestuttaa se, miten toimimme pohjavesialueilla. Pitäisi ajatella, että sillä, mitä päästämme maahan, on mahdollisuus päätyä pohjaveteen. Uusi riskejä ei alueelle saisi enää tulla ja entisiä riskejä pitäisi parantaa., Anne Petäjä-Ronkainen sanoo.

Esimerkiksi maanteiden pohjavesisuojauksiin ei ole ollut rahaa vuosiin. Siksi valtatiellä 8 Lohtajan Karhinkankaalla ja valtatiellä 3 Ilmajoen Koskenkorvalla on alettu tänä syksynä käyttää liukkaudentorjunnassa kaliumformiaattia perinteisen suolan sijasta. Siitä ei liukene kloridia pohjaveteen. Tosin se on kymmenen kertaa perinteistä tiesuolaa kalliimpaa.

Pohjavesien puhdistuminen on hidasta

Pohjaveden laatua voi parantaa monella tavalla, mutta se vie vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja.

Pohjavesi syntyy taivaalta satavasta vedestä ja sulavasta lumesta.

– Patamäellä on merkkejä siitä, että haitallisten aineiden määrät ovat laskussa. Pohjavesi puhdistuu kun uusia päästöjä ei tule ja entiset poistuvat veden hydrologinen kierron myötä. Yläkerroksissa pohjavesi puhdistuu nopeammin, mutta mitä syvemmmälle mennään, sitä kauemmin se kestää, Anne Petäjä-Ronkainen sanoo.

Esimerkiksi pohjavesialueilla sijaitsevia turkistarhoja on lopetettu ja toimintoja on siirretty alueiden ulkopuolelle. Siirroilla on ollut myönteisiä vaikutuksia – pohjaveden ravinnepitoisuudet ovat monin paikoin kääntyneet laskuun.

19 huonon kemiallisen tilan aluetta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen kolmen maakunnan alueella on noin 430 tärkeää tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta, joista 58 on nimetty riskialueeksi kemiallisen tilan osalta. Riskialueista 19 on luokiteltu huonoon kemialliseen tilaan ja näistä Vaasan ja Mustasaaren Sepänkylä-Kappelinmäki myös huonoon määrälliseen tilaan.

Viidellä pohjavesialueella pohjaveden pinta on vaarassa laskea haitallisesti. Toimialueella on lisäksi 30 pohjavesialuetta, joilla on merkittävästi pohjaveden hyvää tilaa uhkaavaa toimintaa. Kyseisten alueiden pohjaveden laadusta ei kuitenkaan vielä ole riittävästi tietoa tilan arvioimiseksi.