KHO ei anna Finnpulpille ympäristölupaa sellutehtaan perustamiseksi Kuopioon – Toimitusjohtaja: "Tämä estää muidenkin hankkeiden toteutumisen"

Päätös merkitsee Finnpulpin sellutehdashankkeen kariutumista.

korkein hallinto-oikeus (hallintotuomioistuimet)
Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen esitteli havusellutehtaalle suunniteltua paikkaa KHO:n puheenjohtaja ja presidentti Kari Kuusiniemelle. Katselmus pidettiin elokuussa.
Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen esitteli havusellutehtaalle suunniteltua paikkaa elokuussa KHO:n puheenjohtaja ja presidentti Kari Kuusiniemelle.Anne-Pauliina Rytkönen/Yle

Kuopion Sorsasaloon suunniteltu Finnpulp Oy:n biotuotetehdas ei saa ympäristölupaa. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian ja perustelee päätöstään muun ohessa Kallaveden ekologisella tilalla.

Päätös merkitsee sitä, että Finnpulp ei voi rakentaa Sorsasaloon suunnittelemaansa havusellutehdasta.

– Vaihtoehtoista suunnitelmaa ei ole, sillä keskityimme sataprosenttisesti Kuopion biotuotetehtaan toteuttamiseen. Biotuotetehdashanke on Finnpulpin toimesta lopetettu, Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoo.

Fredrikson uskoo, että kielteisellä päätöksellä on vaikutusta myös tuleviin vastaaviin hankkeisiin Suomessa.

– Uskoisin, ettei sellaisia hankkeita, joihin tarvittaisiin ulkomailta investointeja, tulla näkemään Suomessa. Tämä päätös estää muidenkin hankkeiden toteutumisen, Fredrikson sanoo.

Finnpulpin edustajistoa.
Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoo olevansa pettynyt korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen.Toni Pitkänen / Yle

"Harmittaa niiden puolesta, jotka olisivat voineet saada työtä"

Toteutuessaan tehdas olisi tuonut pysyvästi noin 3 400 työpaikkaa Suomeen, joista noin 1 500 olisi tullut Pohjois-Savoon.

– Jos 1 500 työpaikkaa jää syntymättä maakuntaan ja valmisteluun on käytetty vuosia, niin takaisku on hyvin merkittävä ottamatta mitään kantaa ympäristöasioihin. Mutta ylin viranomainen on nyt näin ympäristöasioista lausunut ja asia on sillä selvä, Pohjois-Savon Elyn ylijohtaja, tänään viimeistä toimistopäiväänsä ennen eläkkeelle siirtymistä viettävä Kari Virranta toteaa.

Itse biosellutehdas olisi työllistänyt 200 henkilöä. Puunkorjuuseen ja metsätalouteen sen työllisyysvaikutus olisi ollut 500 henkeä, tehdaslogistiikan ja tuotannon ylläpitopalveluihin reilut 600 henkeä.

Erilaiset tukipalvelut, kuten laboratorio-, IT- ja taloushallinnon tehtävät olisivat työllistäneet vuosittain noin 130 henkilöä. Rakennusvaiheen vaikutukset olisivat olleet lähes 6 000 henkilötyövuotta.

Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.
Kuopion kaupungin kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen painottaa, että biotuotetehdashanke olisi ollut merkittävä koko Suomelle.Toni Pitkänen / Yle

– Kaupunki kyllä selviää, sillä emme laskeneet tämän varaan tulevaisuutta. Harmittaa niiden puolesta, jotka olisivat tämän kautta voineet saada työtä, lisää toimentuloa ja niin edelleen, Kuopion kaupungin kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen kertoo.

"Aluetalousvaikutus olisi ollut valtava"

Finnpulpin biotuotetehtaan kustannusarvio oli 1,6 miljardia euroa. Ympäristölupahanke kesti lähes viisi vuotta.

Esimerkiksi Savon ammattiopisto Sakkyssä oli varauduttu Finnpulpin mahdolliseen tuloon. Sakkyllä oli valmius lisätä koulutusta ja oma Finnpulp-tiimi koottuna. Myös opetushallitusta ja opetusministeriötä oli informoitu varautumisesta hankkeeseen.

– Päätös oli yllätys ja olen harmissani sen piristysruiskeen menettämisestä, mitä se olisi tuonut koulutukseen, työpaikkakehitykseen, mittavina parannuksina raide- ja tieliikenteen infraan, lisääntyneenä myyntitulona metsänomistajille sekä kaikille palvelualan, matkailun ja kaupan toimijoille. Aluetalousvaikutus olisi ollut valtava, Savon koulutusyhtymän johtaja Heikki Helve sanoo.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman pitää kielteistä päätöstä ympäristöluvasta odottamattomana ja järkyttävänä.

– Kyllä tämä koettelee tulevaisuudenuskoa metsänomistamisen ja -hoitamisen puolesta. Tämä on metsäalalle suuri taloudellinen menetys, enkä edes ala arvuuttelemaan niitä miljardeja, Sahlman sanoo.

Sekä Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren että Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi ovat pettyneitä kielteiseen ympäristöpäätökseen.

– Päätös pistää vakavasti miettimään millaisia teollisuusinvestointeja Suomeen voi enää tulevaisuudessa suunnitella. Talouden näkökulmasta tämä on iso menetetty mahdollisuus Itä-Suomelle ja koko maalle, Aikio-Tallgren ja Huhtiniemi toteavat kannanotossa.

"Kyllä tämä pieneltä voitolta nyt tuntuu"

KHO:n mukaan Kallaveden ekologinen tila on vaarassa heikentyä vesipuitedirektiivin vastaisesti, jos vesistöön kohdistuva kuormitus vielä nykyisestä kasvaa.

KHO hyväksyi haitankärsijöiden ja ympäristönsuojeluyhdistysten valitukset ja kumosi Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset.

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Helvi Heinonen-Tanski on huojentunut KHO:n päätöksestä.

– Tämä oli juuri sitä mitä halusimme ja tämän takia valitimme korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Olen tyytyväinen päätökseen Kallaveden puolesta, Heinonen-Tanski kertoo.

Finnpulpin tontti.
Finnpulp Oy:n biotuotetehdasta suunniteltiin Kuopion Sorsasaloon.Toni Pitkänen / Yle

Suunnitellun tehdasalueen läheisyydessä asuvan Pasi Tiilikaisen mukaan moni alueen asukas on tyytyväinen päätökseen.

– Kyllä tämä pieneltä voitolta nyt tuntuu. Meillä ei ole mitään työpaikkoja vastaan, mutta paikka oli tässä tapauksessa väärä tehtaalle, Tiilikainen sanoo.

KHO: Vaarana olisi ollut vesistön pilaantuminen

Korkein hallinto-oikeus teki elokuussa katselmuksen Sorsasaloon suunnitellun tehtaan alueelle.

KHO toteaa tiedotteessaan, että tehtaan sijainti sisävesistön eli Kallaveden rannalla olisi sellainen, että tehtaan suuri ja pitkäaikainen lisäkuormitus voisi aiheuttaa merkittävää vesistön pilaantumista.

Finnpulpin biotuotetehtaan tuotantomäärä olisi ollut jopa 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa, eli poikkeuksellisen suuri. Tehtaan jätevedet olisi purettu Kallaveden Kelloselälle. Kokonaiskuormitus olisi KHO:n mukaan ollut niin suuri, että vaarana olisi ollut ympäristönsuojelulaissa kielletty merkittävä vesistön pilaantuminen.

Ratkaisussaan KHO kiinnitti huomiota myös Kallavettä koskevaan vesienhoitosuunnitelmaan ja vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Ratkaisun taustalla on myös EU:n vesipuitedirektiivi ja sen tulkintaa ohjaava ns. Weser -tuomio. Sen mukaan lupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostelman tila heikkenisi.

– Nähdäkseni KHO on nyt tässä Finnpulp-päätöksessä kytkenyt EU-oikeudesta tulevan vaatimuksen varovaisuusperiaatteeseen ja epävarmuus hankkeen pitkäaikaisvaikutuksista on noussut keskeiseen asemaan, Pohjois-Savon Ely-keskuksen ympäristölakimies Juha Perho kertoo.

KHO:n ratkaisussa viitattu Weser-tapauksessa on kyse EU-tuomioistuimen vuonna 2015 antamasta tuomiosta, jossa käsiteltiin muun muassa sitä, kuinka EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä asetetut vesienhoidon ympäristötavoitteet tulee huomioida yksittäisen hankkeen luvasta päätettäessä kansallisella tasolla.

Lue lisää:

Yli tuhat kuopiolaista on ilmoittautunut vastustamaan miljardiluokan havusellutehtaan perustamista kaupunkiin – Finnpulp: "Ihmetyttää"

Pohjois-Savossa varaudutaan jo maailman suurimman havusellutehtaan työvoimatarpeeseen: "Meillä on valmius lisätä koulutusta"

Jättimäistä sellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp rauhoittelee pelkoja ympäristöhaitoista – katso keskiviikkona pidetty yleisötilaisuus