Miksi vihreä paprika kukoistaa mutta punaisen lehdet kellastuvat? Keniassa puutarhuri saa vastauksen Whatsapp-palvelusta, joka kerää nyt tietoa myös sateista

Uuden pelin tarkoitus on auttaa maanviljelijöitä sopeutumaan sateisiin, jotka ovat Keniassa yhä epäsäännöllisempiä.

Kenia
Viljelijä Fidelice Wanjiru tutkii lehtikaalia, josta lehtihome on tehnyt keltaisen. Runsaiden sateiden takia lehtihome on ollut normaalia suurempi riesa.
Viljelijä Fidelice Wanjiru tutkii lehtihomeen vaurioittamaa satoa. Runsaiden sateiden takia lehtihome on ollut normaalia suurempi riesa.Fredrik Lerneryd

KIAMBU Näky on surullinen. Fidelice Wanjirun koko pinaattisato on täysin tuhoutunut.

– Kaikki tästä eteenpäin on pilalla, poistamme ne ja istutamme tilalle jotain muuta, hän sanoo ja huokaa syvään.

Pinaatti oli lähtenyt kasvamaan hyvää vauhtia, mutta sitten sateet tulivat ja vihreät lehdet tummuivat lehtihomeesta.

Keniassa on satanut rankasti monta viikkoa ja pitkälle joulukuuhun asti, vaikka sadekauden olisi pitänyt loppua jo marraskuussa. Syynä on sääilmiö, jota kutsutaan Intian valtameren dipoli-ilmiöksi. Se on aiheuttanut rajuja sateita itäisessä Afrikassa ja kuivuutta eteläisessä Afrikassa, missä esimerkiksi Zimbabwen ja Sambian rajalla sijaitsevat Victorian putoukset ovat lähes kuivuneet.

Wanjirun pieni vihannespuutarha Kiambussa Kenian pääkaupungin Nairobin ulkopuolella on vain puoli hehtaaria. Hän on tyypillinen kenialainen maanviljelijä, sillä suurin osa ruoasta on pienviljelijöiden tuottamaa.

Wanjirun viljelykset sijaitsevat loivassa rinteessä, ja sateet ovat huuhtoneet mukanaan kaikki ravintoaineet. Alamäessä kasvava paikallinen lehtikaali, sukuma wiki, rehottaakin upeasti.

Myös kasvihuoneen vihreät paprikat voivat hyvin, mutta punaiset paprikat huolestuttavat.

– Katso, lehdet ovat keltaisia, en tiedä, mikä näitä vaivaa, Wanjiru sanoo ja kaivaa taskustaan puhelimensa.

Fidelice Wanjiru lähettää kuvan keltaisista paprikanlehdistä. Muutamassa tunnissa hän saa vastauksen puhelimeensa ja arvion siitä, mikä kasvia vaivaa.
Fidelice Wanjiru lähettää kuvan keltaisista paprikanlehdistä. Muutamassa tunnissa hän saa vastauksen puhelimeensa ja arvion siitä, mikä kasvia vaivaa.Fredrik Lerneryd

Hän nappaa kuvan keltaisesta lehdestä.

– Lähetän tämän Whatsapissa iShamballe, niin he kertovat, mikä ongelma on. Aiemmin, kun kukat putoilivat, he neuvoivat vähentämään kastelua, ja se toimi, Wanjiru kertoo.

iShambasta hän kuuli televisiosta. Kyseessä on maanvijelijöiden tukiportaali, jota käyttää jo 300 000 itäafrikkalaista pienviljelijää.

Nairobissa sijaitsevassa toimistossa Wanjirun lähettämä kuva saapuu päivystävään puhelimeen. Toimistossa istuu joka päivä joukko maanviljelyn asiantuntijoita, jotka vastaavat pienviljelijöiden kysymyksiin.

Tukipalvelun idea lähti suositusta tosi-tv-sarjasta. Shamba Shape Up -sarjaa on tuotettu jo kymmenen kautta, ja sillä on kahdeksan miljoonaa katsojaa ympäri Ugandaa, Keniaa ja Tansaniaa. Shamba tarkoittaa swahiliksi maatilaa.

– Menemme maatilalle, kysymme, mitä ongelmia maanviljelijällä on, ja yritämme auttaa, kertoo Sophie Rottman, sarjan tuottaja.

Maanviljelijä saattaa kertoa, että kanat ovat sairastelleet, maissi kasvaa huonosti, sateet ovat myöhässä ja pellot kuivuneet.

– Asiantuntijat sitten kertovat, miten kanoja voi rokottaa tai että maissia kannattaa viljellä yhdessä typpeä sitovien papujen kanssa, jotta se kasvaa paremmin.

Sophie Rottman on Shamba Shape Up-ohjelman tuottaja. Viime vuosina kysymykset ilmastonmuutoksesta ovat nousseet kaiken muun edelle, ja pienviljelijöitä  halutaan auttaa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.
Sophie Rottman on Shamba Shape Up-ohjelman tuottaja. Viime vuosina kysymykset ilmastonmuutoksesta ovat nousseet kaiken muun edelle, ja pienviljelijöitä halutaan auttaa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.Fredrik Lerneryd

Sateiden vaihtelu ja epävarmuus nousevat joka vuosi esille suurimpana ongelmana, ja Shamba Shape Up -ohjelma tekee yhä enemmän yhteistyötä ilmastoasiantuntijoiden kanssa. He osaavat neuvoa, miten epäsäännöllisiin sateisiin voi sopeutua.

Sarjassa maanviljelijöille opetetaan, miten vettä voi kerätä katolta sateella ja miten tehdään säilörehua, jotta lehmät voivat tuottaa maitoa myös kuivina kausina.

Neljän tuotantokauden jälkeen päärahoittaja Africa Enterprise Challenge Fund teki selvityksen, jossa haastateltiin 13 000:ta maanviljelijää. He olivat toimineet ohjelmassa annettujen ohjeiden mukaan, ja muutokset olivat tuottaneet heille yhteensä 24 miljoonaa dollaria eli noin 22 miljoonaa euroa, Rottman kertoo.

Afrikassa on pitkään ollut erilaisia kännykkäpalveluita, jotka ovat auttaneet maanviljelijöitä seuraamaan muun muassa lähitorien hintatietoja.

Harvalla maanviljelijällä on kuitenkaan mahdollisuuksia päästä käsiksi sääennusteisiin.

Kun kolme aiempaa sukupolvea oli tottunut siihen, että pitkä sadekausi alkaa 15. maaliskuuta, hämmästys on suuri, kun siihen ei enää voi luottaa, Sophie Rottman sanoo.

Tärkeintä olisi, että viljelijöillä olisi jonkinlainen käsitys siitä, milloin sateet tulevat. Silloin he voivat istuttaa eri lajeja oikeaan aikaan.

Nyt tietoa yritetään kerätä ja levittää pelin avulla.

Kevin Gitau Ng'ang'a on iShamba-portaalin projektipäällikkö. Uuden kilpailun avulla hän toivoo, että portaaliin tulisi paljon uusia käyttäjiä.
Kevin Gitau Ng'ang'a on iShamba-portaalin projektipäällikkö. Hän toivoo, että uuden pelin avulla portaaliin tulisi paljon uusia käyttäjiä.Fredrik Lerneryd

Shamba Shape Upin takana oleva Mediae-yhtiö voitti aiemmin tänä vuonna innovaatiokilpailun, jonka seurauksena se julkaisee alkuvuonna viljelijöille tarkoitetun pelin. Pelissä kukin saa arvata, milloin pitkät sateet omassa kotimaakunnassa alkavat. Voittajat saavat rahapalkintoja, ja kaikki osallistuneet saavat pääsyn iShamba-tukiportaaliin.

Pelaajilta kerätään myös tietoa muun muassa siitä, mitä heidän pelloillaan kasvaa ja mihin hintaan he satonsa myyvät.

Kerättyä dataa voidaan käyttää säämallien ja hintasuositusten laatimisessa ja tuottaa viljelijöille siten parempia palveluita, kertoo projektipäällikkö Kevin Gitau Ng'ang'a.

– Halusimme keksiä siistin tavan herättää maanlaajuista keskustelua sateista, Ng'ang'a sanoo.

Ng'ang'an mukaan yksi suurimpia syitä ruokaturvan puutteisiin Keniassa on se, että maanviljelijöillä ei ole tarpeeksi tietoa sateista eikä siitä, miten sopeutua ilmastonmuutokseen.

Fidelice Wanjiru haluaa viljellä mahdollisimman luonnonmukaisesti, koska sille on Keniassa tällä hetkellä suuri kysyntä. Muuttuvien sääolosuhteiden takia Keniaa vaivaavat nyt uudet tuholaiset, joita on hankala torjua.
Fidelice Wanjiru haluaa viljellä mahdollisimman luonnonmukaisesti, koska sille on Keniassa tällä hetkellä suuri kysyntä. Muuttuvien sääolosuhteiden takia Keniaa vaivaavat nyt uudet tuholaiset, joita on hankala torjua.Fredrik Lerneryd

Maanviljelijä Fidelice Wanjirun mielestä sadekilpailu kuulostaa järkevältä.

– On todella tärkeää, että saamme tietää, milloin sateet alkavat ja tuleeko niistä rajut kuten nyt. Silloin voimme paremmin suunnitella ja tietää, milloin istuttaa mitäkin, hän sanoo.

Wanjiru on jo nyt tehnyt joitakin toimenpiteitä. Hän kerää vettä ja haluaisi asentaa laitteen, joka tiputtaa kasville vettä juuri oikean määrän. Kasvimaan päällä on myös varjoa antava verkko.

Punaisen paprikan keltaiset lehdet saavat hänen otsansa ryppyyn. Wanjiru joutuu odottamaan muutaman tunnin ennen kuin vastaus iShamba-portaalista tulee. Häntä jännittää.

– Yritän viljellä mahdollisimman luonnonmukaisesti, koska sille on nyt suuri kysyntä. Ihmiset ajattelevat yhä enemmän terveyttään. Monelle taudille ja tuholaiselle ei kuitenkaan ole luomutorjunta-aineita, hän sanoo.

Illalla Wanjirulta tulee Whatsapp-viesti. Vastaus iShambalta on tullut, eikä se ollut mieluinen.

– Tämä näyttää kurkun mosaiikkivirukselta (CMV), jota levittävät muun muassa kirvat. Se on virustauti, joten parannuskeinoa ei ole. Yritä ruiskuttaa torjunta-aineita vähentääksesi kirvoja.

– Pahus, Wanjiru kirjoittaa.