Valtiovarainministeriö: Talous on kulkemassa kohti vaisumpia aikoja

Suomen talouskasvu hidastuu prosentin tuntumaan lähivuosina.

valtiovarainministeriö
Uuden ennusteen esitteli ministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.
Valtiovarainministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan talouden näkymä on yhä samanlainen kuin se oli ensi vuoden budjettia laadittaessa. Jaani Lampinen / Yle

Valtiovarainministeriön mukaan taloustilanne käy yhä vaisummaksi. Näkymät vientimarkkinoilla tasaantuvat, ja viennin kasvu hidastuu. Palveluviennin kasvu on tavaroiden viennin kasvua nopeampaa ja pitää viennin kasvun vientikysyntää nopeampana.

Taloudellisen katsauksen julkistamistilaisuudessa valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander kuitenkin luonnehti muutoksia hienosäädöiksi, joiden takia valtion ensi vuoden talousarvioon ei tarvitse puuttua.

– Sinänsä tässä budjetin perustassa ei ole tapahtunut mitään sellaista, mikä edellyttäisi budjetin avaamista. Talouden näkymä, mille budjetti laadittiin, on tismalleen samanlainen nytkin tuota pientä hienosäätöä lukuunottamatta.

Tämän vuoden ennustettaan ministeriö viilasi aavistuksen ylöspäin. VM arvioi tämän vuoden talouskasvuksi 1,6 prosenttia, kun edellisessä ennusteessa lukema oli 1,5 prosenttia.

Ministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa 1,0 prosenttia vuonna 2020, 1,1 prosenttia vuonna 2021 ja 1,2 prosenttia vuonna 2022.

Talouskasvua ylläpitää kotimainen kysyntä. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2023–2024 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin talouden rakenteellisten tekijöiden vuoksi.

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä kasvaa ensi vuonna, kun hallitusohjelman mukaiset menolisäykset astuvat voimaan. Ilman työllisyyttä ja tuottavuutta kohentavia toimia julkinen talous pysyy myös tulevina vuosina alijäämäisenä, ministeriö toteaa.

– Talouspolitiikassa katseen pitäisi pysyä tiukasti talouden kasvun rakenteellisissa edellytyksissä, jotka luovat perustan hyvinvoinnin kasvulle ja kestävälle julkiselle taloudenpidolle, Spolander tiivisti tiedotteessa.

Työttömyyden vähentäminen yhä vaikeampaa

Ministeriön mukaan hitaahko talouskasvu ja kiihtyvä nimellispalkkojen nousu pysäyttävät työvoiman kysynnän kasvun vuosina 2020–2021.

Työllisyysasteen nousu pysähtyy 73,6 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä samalla kun työikäinen väestö edelleen vähentyy.

Ministeriön mukaan ennusteeseen liittyy lähinnä alasuuntaisia riskejä, mutta riskit ovat kuitenkin tasapainottuneet viime kuukausina.

Kauppajännitteiden syveneminen on edelleen keskeisin maailmantalouden näkymiä varjostava riski.

Keskeisten talouksien väliset kauppajännitteet heijastuvat maailmankauppaan epäsuotuisasti ja välilliset vaikutukset Suomen vientiin saattavat olla ennakoitua suurempia.

Riski teollisuustuotannon laskua seuraavasta taantumasta Euroopassa on edelleen merkittävä.

Vienti voi jäädä ennustettua pienemmäksi myös, jos tuotantokustannukset nousevat Suomessa ennakoitua enemmän ja etenkin kilpailijamaita nopeammin.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppajännitteiden odotettua nopeampi laantuminen olisi merkittävin myönteinen riski maailmantalouden perusnäkymälle.

Lue myös: Suomen Pankki: Merkit talouskasvun hidastumisesta ovat Suomessa varsin selvät – huono uutinen hallituksen työllisyystavoitteelle