Osa ulkomaalaistaustaisista on ylikoulutettuja työhönsä, ja tähän eräs yritys halusi puuttua: syyrialaiselle Abdullah Jarkasille löytyi vakituinen työ

Business lead -hankkeeseen on osallistunut parin vuoden aikana 235 korkeakoulutettua maahanmuuttajaa. Kiinnostuneita olisi ollut enemmänkin.

maahanmuuttajat
Fiskars Groupin taloushallinnossa työskentelevä (Junior Financial Analyst/Junior-analyytikko) Abdullah Jarkas, Fiskars, Arabia135, Helsinki, 20.12.2019.
Syyrialainen Abdullah Jarkas tuli Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2015 ilman tietoa työllistymisestä. Hänen ystävänsä vinkkasi hänelle korkeakoulutetuille maahanmuuttajille suunnatusta työllistämisohjelmasta, joka poiki vakituisen työn talouspuolella Fiskarsilla. Jari Kovalainen / Yle

Kun 32-vuotias syyrialainen Abdullah Jarkas tuli turvapaikanhakijana Suomeen neljä vuotta sitten vuonna 2015, hänellä oli taloustieteen tutkinto, vuosien työkokemus pankkialalta ja yksi huoli: onko mitään mahdollisuuksia löytää koulutustaan vastaava työ?

Työperäisen maahanmuuton lisäämisestä ja huippuosaajien houkuttelemisesta Suomeen puhutaan paljon, mutta maassa on myös joukko muista syistä Suomeen tulleita korkeakoulutettuja, joiden on vaikea kiinnittyä työmarkkinoille.

Heidän työllistymistään koulutustaan vastaaviin tehtäviin on pyritty edistämään Business lead -ohjelmalla, joka yhdistää maahanmuuttajien osaamisen ja osaamista tarvitsevat yritykset. Ohjelmaa vetää liikkeenjohdon konsultointia tekevä Hanken & SSE Executive Education.

Jarkas pääsi mukaan Business lead -ohjelmaan oltuaan Suomessa vasta pari kuukautta, joten hän ei edes ehtinyt lähettää kovin monia työhakemuksia. Jarkas kuitenkin uskoo, että ei olisi saanut oman alansa työtä niin nopeasti ilman ohjelmaa.

– Ikään kuin ohjelma oli siinä välissä varmistamassa työnantajan puolesta, että minulla on osaamista ja minut voi palkata.

Korkeakoulutetut osaamistaan vastaavaan työhön

Tähän mennessä Business lead -ohjelmaan on osallistunut 235 korkeakoulutettua maahanmuuttajaa, joista arviolta 30 prosenttia on työllistynyt. Ohjelma oli aluksi suunnattu vain turvapaikanhakijana Suomeen tulleille, mutta se avattiin myöhemmin kaikille maahanmuuttajille.

– Ulkomaalaistaustaisissa on aivan briljantteja osaajia, jotka eivät nimensä tai kansalaisuutensa vuoksi pääse edes haastatteluun. Halusimme, että nämä tyypit eivät päädy vain keittämään kahvia, vaan pääsevät osaamistaan vastaavaan työhön, sanoo ohjelman vetäjä Johanna Korpia Hanken & SSE Executive Educationilta.

Business lead on osa isompaa työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaa nopean kotoutumisen Koto-SIB-hanketta, jonka tavoitteena on työllistää 2500 maahanmuuttajaa. Korkeakoulutetut olivat vähemmistössä hankkeeseen osallistuneista.

Syyskuuhun mennessä noin 2000:sta Koto-SIB-osallistujasta noin 754 oli työllistynyt, suurin osa esimerkiksi ravintola- ja siivousalalle. Hanke päättyy joulukuun lopussa ja lopullisia tuloksia voidaan odotella alkuvuodesta.

Tilastotiedot hajanaisia

Tilastotiedot Jarkasin kaltaisten pakolaistaustaisten ihmisten koulutustasosta ja asemasta työmarkkinoilla ovat hajanaisia.

Tiedetään, että kaikista ulkomaalaistaustaisista ainakin neljänneksellä (siirryt toiseen palveluun) on korkeakoulututkinto. “Ainakin” siksi, että osalla saattaa olla tutkinto, jota ei ole tunnustettu Suomessa ja josta ei siksi tiedetä, jolloin henkilön korkeimmaksi koulutusasteeksi määritellään tilastoissa perusaste. Suomalaistaustaisesta väestöstä korkeakoulututkinto on 36 prosentilla.

Tiedetään myös, että koko ulkomaalaistaustaisen väestön keskuudessa työttömyys (siirryt toiseen palveluun)on kaksinkertaista kantaväestöön verrattuna.

Sekin on tutkittu, että koulutustasosta riippumatta ulkomaalaistaustaisen voi olla erittäin vaikea päästä työelämään kiinni, koska pelkkä suomalainen nimi on iso etu työmarkkinoilla.

Myös kielitaidon ja verkostojen puute vaikeuttaa työllistymistä.

Joka kolmas kokee olevansa ylikoulutettu

Jotain korkeakoulutettujen maahanmuuttajien tilanteesta voi päätellä myös työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) arviosta, jonka mukaan noin joka kolmas ulkomaalaistaustainen on ylikoulutettu nykyiseen työhönsä.

TEMissä työskentelevän hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan luku kertoo, että maahanmuuttajien polku työmarkkinoille alkaa usein matalapalkka-ammateista.

– Voi olla, että koulutusta on, mutta ainoa ammatti mihin pääsee on sellainen, johon ei tarvita työkokemusta tai koulutusta. Monet saattavat myös jäädä sille polulle, jolloin voi kokea olevansa ylikoulutettu tehtävään, Sorainen sanoo.

Vaikka moni maahanmuuttaja työllistyy matalapalkka-aloille, heidän koulutustasonsa on parempi kuin yleisesti luullaan, sanoo puolestaan erityisasiantuntija Antti Kaihovaara Kotouttamisen osaamiskeskuksesta.

– On paljon ihmisiä, joilla on joko perusasteen koulutus tai ei lainkaan koulutusta, mutta on myös paljon ihmisiä, joilla on yliopistotason koulutus. Maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen joukko.

Fiskars Groupin taloushallinnossa työskentelevä (Junior Financial Analyst/Junior-analyytikko) Abdullah Jarkas, Fiskars, Arabia135, Helsinki, 20.12.2019.
Abdullah Jarkas sanoo, että hänen ammatilliset haaveensa ovat samat kuin ennen Suomeen tuloa. Eurooppaan hän ei kuitenkaan ollut suunnitellut muuttavansa. Jari Kovalainen / Yle

"Työnantajat ovat varovaisia palkkaamaan maahanmuuttajia"

Abdullah Jarkas työllistyi ohjelman tarjoaman työharjoittelun kautta Fiskarsille, missä hän on nyt vakituisessa työsuhteessa. Hän on itse tyytyväinen työhönsä, mutta tietää, että monelle työmarkkinoille pääsy on vaikeaa.

– Työnantajat ovat usein todella varovaisia palkkaamaan maahanmuuttajia. Sinulla voi olla kokemusta, osaamista ja tutkinto, mutta jos ne ovat ulkomailta, niitä ei välttämättä arvosteta samalla tavoin kuin jos ne olisivat Suomesta, Jarkas sanoo.

Hallintoneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä vahvistaa Jarkasin näkemykset.

– Tosiasia on se, että hyvin pieni osa työnantajista on kiinnostunut suoraan palkkaamaan ulkomaalaisen vastuullisiin ja hyväpalkkaisiin tehtäviin. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet ovat huonommat kuin verrokkiryhmän.

Jarkaskaan ei heti päässyt täysin koulutustaan vastaaviin tehtäviin, mutta eteni sellaisiin lopulta. Nyt hän suorittaa työnsä ohessa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Arcada-ammattikorkeakoulussa.

Yksi syy on, että Jarkas kokee suomalaisen tutkinnon tekevän hänestä uskottavamman suomalaisilla työmarkkinoilla.

– Ymmärrän, että kaikkien täytyy osoittaa osaamisensa työnantajalle, ja pitää olla ymmärrystä maan käytännöistä. Silti olisi hyvä, jos työantajat rohkaistuisivat antamaan enemmän mahdollisuuksia myös maahanmuuttajille. Monimuotoisuus työmarkkinoilla on hyvä asia, Jarkas sanoo.

Fiskars Groupin taloushallinnossa työskentelevä (Junior Financial Analyst/Junior-analyytikko) Abdullah Jarkas, Fiskars, Arabia135, Helsinki, 20.12.2019.
Jarkasin kieli työpaikalla on englanti, mutta hän osaa myös jonkin verran suomea ja ruotsia. Jarkasin mukaan suomen kielen hyvä osaaminen on usein vaatimuksena sellaisiinkin paikkoihin, missä organisaation kieli on englanti.Jari Kovalainen / Yle

Vastaavia hankkeita tarvitaan lisää

Kokonaisuutena Koto-SIB-hanke ei näytä pääsevän aivan tavoitteeseensa 2500 maahanmuuttajataustaisen työllistämisestä.

Koko hankkeesta työ- ja elinkeinoministeriössä vastaavan erityisasiantuntijan Susanna Piepposen mukaan syynä on, että hanke lähti hitaasti käyntiin. Piepposen mukaan vastaavia osaamisen ja työnantajat yhdistäviä ohjelmia tarvitaankin myös jatkossa.

– Mahdollisuus päästä koulutustaan vastaavaan työhön on tärkeä. Menetämme korkeasti koulutettuja ihmisiä, koska he lähtevät muihin maihin, jos Suomesta ei löydy töitä, Piepponen sanoo.

Piepposen mukaan suomalaisten työmarkkinoiden vastaanottavuutta on syytä lisätä. Se, että joka kolmas kokee olevansa ylikoulutettu tehtäväänsä, on Piepposen mukaan yksi osoitus tästä.

– Suomalaisen työelämän suvaitsevaisuuteen tulisi panostaa. Täytyy ymmärtää, että työyhteisöt monimuotoistuvat koko ajan. On suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän etu, että kaikkien ihmisten osaamispotentiaali saadaan käyttöön, Piepponen sanoo.

Lue myös:

Piilorasismia opinto-ohjauksessa, vaikeuksia kielen kanssa – ulkomaalaistaustaisen polku korkeakouluun on usein kivinen, selviää raportista

Noor Assad on espoolainen kympin tyttö, joka haluaa lääkäriksi – koulussa hän todisteli äidinkielentaitoaan ja kieltäytyi lähihoitajaopinnoista