Lohennousu seurantahistorian parhaita Tornionjoella ja Simojoella

Molemmilla joilla viime kesä oli nousulohimäärien kannalta yksi seurantahistorian parhaista, mutta ennätyksistä jäätiin.

lohi
Deanus goddon goadjin.
Lohia nousi Tornionjokeen js Simojokeen hyvin, mutta nousu oli myöhässä. Atso Romakkaniemen mukaan tämä voi liittyä lohien terveysongelmiin.Kaija Länsman / Yle

Tornion- ja Simojokeen nousi viime kesänä enemmän lohta kuin kahtena edellisenä vuonna. Nousulohimäärät olivat Tornionjoella seurantahistorian kolmanneksi ja Simojoella toiseksi suurimmat.

Luonnonvarakeskuksen kaikuluotainseurannan (siirryt toiseen palveluun) (Luke) mukaan Tornionjokeen nousi yli 65 000 ja Simojokeen runsaat 4000 lohta.

Lohenpoikasia myös syntyi viime kesänä edellisvuotista enemmän. Poikastiheys sekä Tornion- että Simojoella nousi kolmanneksen. Simojoella se oli jopa seurantahistorian suurin.

Tornionjoesta lähti merivaellukselle noin kaksi miljoonaa lohenpoikasta. Vaellus oli yksi seurantahistorian runsaimmista.

Simojoella puolestaan vaelluspoikasia on alustavan arvion mukaan noin 20 000, mikä on huomattavasti vähemmän kuin poikastiheyksien perusteella voisi odottaa.

Ylävirtaan menijöitä oli vielä alkusyksystä

Normaalisti Tornionjoella isot lohet nousevat kutemaan kesä-heinäkuussa ja pienemmät lohet heinä-elokuussa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan lohennousu ajoittui suhteelliseen myöhäiseen ajankohtaan ja vielä alkusyksyllä havaittiin tavanomaista enemmän nousulohia pyrkimässä ylävirtaan.

Erikoistutkija Atso Romakkaniemen mukaan tämä saattaa liittyä varsinkin Tornionjoella lohilla viime vuosina havaittuihin terveysongelmiin, mikä on ilmennyt lohikuolemina sekä lohien heikentyneenä kykynä tai haluna nousta joen ylävirtaan.

– Olemme havainneet, että näinä kahtena vuonna lohet eivät ole nousseet odotusten mukaisesti normaalisti joissa, vaan ne ovat usein jääneet joen alajuoksulle, nousu on ollut hidasta tai jopa estynyt täysin.

Lohien nousukäyttäytymistä on voitu seurata lohiin asennettujen radiolähettimien avulla.

– Pyrkiminen ylävirtaan syksyllä on poikkeuksellista ja näyttäisi liittyvän terveysongelmiin. Lähellä kutua kalalle tulee kova tarve päästä kutemaan ja ehkä osa kaloista kuitenkin vielä viimeisillä voimillaan pyrkii ylöspäin, Atso Romakkaniemi sanoo.

Suomessa Ruokavirasto ja Ruotsissa valtion eläinlääketieteellinen instituutti (SVA) tutkivat lohien terveysongelmien syytä.

Lue myös:

Tuore selvitys tuo eväitä lakimuutosharkintaan: Valtion luopuminen lohenkalastuksen yksinoikeudesta hyödyttäisi vain vesialueiden omistajia – esimerkiksi Tornionjoen tilanne on hyvin mutkikas

Ympäristöjärjestöt arvostelevat kiintiöitä: Kaikki Itämeren kalakannat eivät kestä nykyistä kalastuspainetta