12 nuorta päätti yhdistää armeijan ja ammattikoulun – vapaat kuluivatkin koulun penkillä: "Työmäärä yllätti"

Uudessa kokeilussa mukana olleet upseerikokelaat suorittivat osan lähiesimiehen ammattitutkinnosta.

koulutus
Lähiesimiehen opintoja suorittanut upseerikokelas Roope Ruohonen
Kirsi Lönnblad / Yle

Ensimmäiset upseerikokelaat ovat suorittaneet osan lähiesimiehen ammattitutkinnon opinnoista Reserviupseerikoulussa.

Upseerikokelaat suorittivat tutkinnon ensimmäisen osan, joka käsittelee lähiesimiehenä toimimista. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto järjesti koulutuksen tämän syksyn aikana. Keskiviikkona 12 upseerikokelasta sai todistuksen opinnoistaan.

Ammattiopisto ja Reserviupseerikoulu sopivat uudesta kokeilusta viime elokuussa.

Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston rehtori Sami Tikkasen mukaan upseerikoulutuksessa ja lähiesimiehen ammattitutkinnon ensimmäisessa osassa, eli lähiesimiehenä toimimisessa, on paljon yhtäläisyyksiä.

– Reserviupseerikoulutuksessa syntyy esimiesosaamista. Kokeilun tarkoituksena on hyödyntää varusmiespalveluksessa syntyvää osaamista, Tikkanen sanoo.

Hyötyä tulevaisuudessa

Kokeiluun osallistunut upseerikokelas Roope Ruohonen on ollut koulutukseen tyytyväinen.

– Meille kerrottiin tästä mahdollisuudesta, ja kiinnostuin. Ajattelin, että tämä voisi olla hyvä juttu tulevaisuuden kannalta. Pääsin mukaan, enkä ole kyllä missään vaiheessa katunut. Teoriaa ja käytäntöä on ollut hyvässä suhteessa.

Käytännössä kokeilussa tunnistettiin varusmieskoulutuksen aikana syntyvää osaamista, joka hyväksiluettiin opintoihin. Esimerkiksi työlainsäädäntöön liittyvät oppitunnit järjestettiin koululla, kun upseerikokelaat olivat vapaalla palveluksesta.

Upseerikokelaiden syksyn aikana suorittama opintokokonaisuus on suuruudeltaan noin 70 osaamispistettä. Opintojen vaatima työmäärä yllätti upseerikokelas Ruohosen.

– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tein tällaista, joten kyllä se vähän yllätti. Opinnot on kuitenkin sulautettu tosi hyvin armeijaan ja yhteys normaaliin tiiminjohtamiseen on löydetty kyllä.

Roope Ruohonen uskoo, että opinnoista on etua tulevaisuudessa.

– Tämä näkyy CV:ssä bonuksena, josta on varmasti hyötyä oppilaitoksiin hakiessa ja työmarkkinoilla.

Lähiesimiehen opintoja suorittanut upseerikokelas Siiri Finnilä
Upseerikokelas Siiri Finnilä koki armeijakielen kääntämisen hankalaksi opinnoissa. Kirsi Lönnblad / Yle

Armeijakieli tuotti vaikeuksia

Myös Siiri Finnilä on ollut opintoihin tyytyväinen. Hänen mukaansa suurimmat haasteet opinnoissa liittyivät armeijan termistöön.

– Haastavinta on ollut ehkä se, että saa armeijakielen kirjoitettua suomeksi paperille, että sen ymmärtää sellainenkin henkilö, joka ei tiedä paljoa Puolustusvoimien toiminnasta. Siitä tuli aika paljon hankaluuksia.

Opiskelijat voivat sopia varusmiespalveluksen jälkeen tutkinnon täydentämisestä lähiesimiehen ammattitutkinnon muilla opinnoilla koulutusta tarjoavan oppilaitoksen kanssa.

Sekä Finnilä että Ruohonen pitävät lähiesimiehen ammattiopintojen jatkamista mahdollisena.

– Minulla ei ole ollut lähiesimieskokemusta tähän mennessä. Sen näkee tulevaisuudessa, mitä on edessä, Finnilä sanoo.

Ekami ja Reserviupseerikoulu aikovat tarjota lähiesimiehen koulutusta jatkossakin upseerikokelaille.

Siiri Finnilä ja Roope Ruohonen suosittelevat koulutusta muillekin.

– Olen sanonut omille joukoilleni, että hakeutukaa ihmeessä mukaan. Tästä on pelkkää hyötyä, Ruohonen toteaa.